Välilevytyrä on erityisesti mäyräkoiralla yleisesti esiintyvä sairaus. Välilevytyrät luokitellaan kahteen päätyyppiin, jotka ovat Hansen tyyppi I ja Hansen tyyppi II. Mäyräkoirilla esiintyy tyypillisesti tyypin I välilevytyrää, jossa välilevyn ulko-osan syykehä eli annulus fibrosus repeytyy ja purkautuu selkäydinkanavaan välilevyn rappeumamuutosten seurauksena. Välilevy tyräytyy mäyräkoirilla yleisimmin rinta-lannerangan alueella.
Välilevytyrän oireet ovat seurausta selkäydin- ja hermovaurioista. Oireet voivat vaihdella lievästä selkäkivusta vakaviin neurologisiin puutoksiin. Ihmisillä on tutkittu paljon alaselkäkivun ja selän alueen sairauksien sekä vammojen yhteyttä selkälihasten kokoon ja koostumukseen. Selkälihasten koon muutosten ja rasvoittumisen uskotaan olevan merkkejä selkälihasten rappeutumisesta. Selkälihasten rappeutumisen taas uskotaan lisäävän riskiä kipuoireille ja vammautumiselle. Selkälihasten ominaisuuksien ja vauriomekanismien tunteminen on tärkeässä osassa suunniteltaessa yhä parempia ja tehokkaampia kuntoutusmenetelmiä selkärangan alueen sairauksista kärsiville potilaille.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää välilevytyrän yhteyttä selkälihasten kokoon ja koostumukseen mäyräkoirilla. Koirilla selkärangan alueen sairauksien yhteyttä selkälihasten ominaisuuksiin ei toistaiseksi ole tutkittu kattavasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa välilevytyrään sairastuneiden mäyräkoirien selkälihasten ominaisuuksista. Tavoitteena oli myös, että tietoa pystyttäisiin hyödyntämään jatkossa sairaudesta toipuvien koirien kuntoutuksessa.
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä. Tutkimuksessa oli mukana 14 välilevytyrään sairastunutta mäyräkoiraa ja 10 tervettä mäyräkoiraa. Selkälihasten Musculus (M.) multifidus ja M. longissimus poikkipinta-alat ja selkälihaksensisäisen rasvan määrää kuvaavat selkälihaksen intensiteettiarvot mitattiin T1-painoitteisista magneettikuvista. Ryhmien välistä eroa selkälihasten poikkipinta-alassa ja selkälihaksensisäisen rasvan määrässä analysoitiin käyttäen riippumattomien ryhmien t-testiä sekä Mann-Whitney U -testiä.
Selkälihasten sisäisen rasvan määrä oli suurempi välilevytyrään sairastuneilla mäyräkoirilla, kuin terveellä vertailuryhmällä (p < 0,001). Selkälihasten poikkipinta-alassa ei havaittu eroa ryhmien välillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella selkälihakset olivat rasvoittuneemmat välilevytyrään sairastuneilla mäyräkoirilla terveeseen vertailuryhmään verrattaessa. Terveet mäyräkoirat olivat välilevytyrään sairastuneita mäyräkoiria nuorempia, mikä saattoi vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. Ikävaikutuksen ja selkälihasmuutosten merkittävyyden arvioimiseksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.
