| dc.date.accessioned |
2016-08-16T10:35:47Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2018-07-30T08:11:42Z |
|
| dc.date.available |
2016-08-16T10:35:47Z |
und |
| dc.date.available |
2018-07-30T08:11:42Z |
|
| dc.date.issued |
2016-06 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138/165840 |
|
| dc.publisher |
University of Helsinki |
en |
| dc.publisher |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dc.publisher |
Helsingfors universitet |
sv |
| dc.title |
Hevosten koulutus ja hyvinvointi |
fi |
| ethesis.discipline |
Animal Management and Welfare |
en |
| ethesis.discipline |
Eläintenpito ja hyvinvointi |
fi |
| ethesis.discipline |
Djurhållning och -välfärd |
sv |
| ethesis.department |
Avdelningen för klinisk produktionsdjursmedicin |
sv |
| ethesis.department |
Department of Clinical Production Animal Medicine |
en |
| ethesis.department |
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Veterinary Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Veterinärmedicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Eläinlääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Armfelt, Lotta |
|
| dct.issued |
2016 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Tutkielman aiheena oli selvittää hevosten koulutusmenetelmien vaikutusta hevosten hyvinvointiin. Lisäksi oli tarkoitus perehtyä myös hevosten hyvinvointiin vaikuttaviin muihin tekijöihin, joilla on merkitystä myös hevosten koulutukseen.
Hevoset ovat eläneet kesytettyinä ihmisen rinnalla viimeiset 6000 vuotta, jonka aikana niitä on myös koulutettu välillä hevosystävällisemmin välillä vähemmän hevosystävällisesti. Eläinten käyttäytymistiede sai alkunsa 1900-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin alettiin myös ymmärtää paremmin eläinten oppimista ja tämän pohjalta syntyi oppimisteoria. Samat oppimisteorian menetelmät toimivat edelleen oppimisen ja koulutuksen pohjalla, vaikka koulutuksen teoriapohjaa ei aina tunnetakaan. Tämä puolestaan johtaa monesti konflikteihin hevosten kanssa ja heikentää näin hevosten hyvinvointia. Oppimisteorian alle kuuluu erilaisia koulutustapoja, kuten positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen. Vahvisteilla tarkoitetaan tekijöitä, jotka vahvistavat eläimen käyttäytymistä tietyssä tilanteessa. Negatiivisessa vahvistamisessa hevosiin kohdistetaan tietty ärsyke, kuten pohjeapu, joka saa hevosen reagoimaan halutulla tavalla ja tämän johdosta ärsyke loppuu. Positiivisessa vahvistamisessa hevonen puolestaan saa halutun käytöksen jälkeen jotain itselleen mieluista esimerkiksi makupalan. Tällä hetkellä negatiivinen vahvistaminen on yleisin tapa kouluttaa hevosia. Tiedemaailmassa positiivisen vahvistamisen on kuitenkin todettu olevan hevosystävällisin tapa kouluttaa hevosia.
Tutkimuksissa on todettu, että hevosten kouluttaminen vaikuttaa niiden hyvinvointiin suuresti. Hevosten hyvinvointiin vaikuttaa kuitenkin monet muutkin tekijät, kuten se kuinka hyvin hevosten lajinmukaisia käyttäytymistarpeita huomioidaan. Uusissa tutkimuksissa on mm. havaittu, että hevosille on erittäin tärkeää päästä olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä lajitovereiden kanssa ja että ne saavat ulkoilla mahdollisimman paljon.
Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että tietoisuus oppimisteoriasta ja muista hevosten hyvinvointiin liittyvistä tehdyistä tutkimuksista ei ole siirtynyt hevosmaailmaan kovinkaan hyvin. Lisensiaattityöni yhtenä tavoitteena onkin omalta osaltaan lisätä tietoisuutta tieteellisistä tutkimustuloksista hevosten hyvinvoinnin ja koulutuksen suhteen Tutkimuksemme tavoitteena puolestaan oli selvittää mikä on tilanne näissä asioissa Suomessa. Hypoteesinamme oli, että oppimisteorian tuntemus ei olisi kovinkaan hyvin hallussa myöskään hevosihmisillä Suomessa.
Tutkimuksemme toteutettiin kahtena kyselytutkimuksena, joista toinen oli hevosalan ammattilaisille suunnattu ja toinen hevosenomistajille. Kyselyymme vastasi 420 hevosalan ammattilaista ja 1245 hevosenomistajaa. Tutkimuksessamme tuli esille oletuksemme mukaisesti oppimisteoriaa ei tunneta kovinkaan hyvin myöskään Suomessa. Vastaajat suhtautuivat kuitenkin aika myönteisesti positiiviseen vahvistamiseen. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että noin 4/5 vastaajien hevosista tarhataan ryhmässä ja yli 4 h päivässä. Ammattilaisten ja omistajien vastauksissa ei todettu tutkimuksessamme juurikaan eroa.
Koska uusi tieteellinen tieto hevosten koulutuksesta ja hyvinvoinnista ei tutkimusten valossa ole siirtynyt kovinkaan hyvin hevosmaailman tietoon, tulisi miettiä miten asia tulevaisuudessa saadaan nykyistä tunnetummaksi.. |
fi |
| dct.subject |
hevosten hyvinvointi |
fi |
| dct.subject |
hevosten koulutus |
fi |
| dct.subject |
positiivinen vahvistaminen |
fi |
| dct.subject |
negatiivinen vahvistaminen |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Valros, Anna |
|
| ethesis.supervisor |
Appleby, Tuulia |
|
| ethesis.thesistype |
Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) |
fi |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe201804208461 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| dct.subject.ysa |
hevonen |
fi |
| dct.subject.ysa |
hyvinvointi |
fi |
| dct.subject.ysa |
eläinten koulutus |
fi |
| dct.subject.ysa |
oppimisteoriat |
fi |
