Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmien toiminnan arviointi

Show simple item record

dc.date.accessioned 2016-08-16T11:53:27Z und
dc.date.accessioned 2018-07-30T08:22:11Z
dc.date.available 2016-08-16T11:53:27Z und
dc.date.available 2018-07-30T08:22:11Z
dc.date.issued 2016-02
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/165854
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmien toiminnan arviointi fi
ethesis.discipline Environmental Health and Food Safety Control en
ethesis.discipline Ympäristöterveydenhuollon valvonta fi
ethesis.discipline Miljö- och hälsoskyddstillsyn sv
ethesis.department Avdelningen för livsmedelshygien och miljöhälsa sv
ethesis.department Department of Food Hygiene and Environmental Health en
ethesis.department Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto fi
ethesis.faculty Faculty of Veterinary Medicine en
ethesis.faculty Veterinärmedicinska fakulteten sv
ethesis.faculty Eläinlääketieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Nastolin, Pinja
dct.issued 2016
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Suomessa on 2000-luvulla raportoitu vuosittain 30–70 elintarvike- ja vesivälitteistä epidemiaa, joista suurin osa on ollut elintarvikevälitteisiä. Valtioneuvoston asetus (1365/2011) velvoittaa kunnan nimeämään epidemioiden selvittämistä varten selvitystyöryhmän. Epidemioiden selvitystyö on tärkeä osa väestön terveydensuojelua. Epidemiaselvitystyöryhmien toimintaan on kuitenkin viime vuosina vaikuttanut sekä ympäristöterveydenhuollon alueellistamishanke että uusi epidemioiden sähköinen ilmoitusjärjestelmä, eikä näiden muutosten vaikutusta toimintaan täysin tunneta. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida epidemiaselvitystyöryhmien toimintaa ja sen vakiintuneisuutta kartoittamalla työryhmien kokoonpanoa, toimintatapoja, kokoontumisaktiivisuutta ja vastuuhenkilöitä. Lisäksi kartoitettiin selvitystyöryhmien edustajien näkemyksiä työryhmien toimintakyvystä ja yhteistyön toimivuudesta paikallisen epidemiaselvityksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välillä. Tavoitteena oli lisäksi selvittää epidemiaepäilyilmoitusten pohjalta elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden laajuutta ja alueellista jakaumaa, sekä yleisimmät epäillyt taudinaiheuttajat, tartunnanlähteet ja yleisimmät oletetut tapahtumapaikat. Tutkimus toteutettiin ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden johtajille suunnatulla kyselytutkimuksella sekä analysoimalla THL:lle 2010–2014 tehdyt 377 epidemiaepäilyilmoitusta. Aineisto käsiteltiin ja analysointiin käytettiin Microsoft Excel 2013 -taulukkolaskentaohjelmaa ja tilastolliseen analysointiin IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmaa. Kyselyyn vastasi 28 ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä (vastausprosentti 45,2). Kaikissa paitsi yhdessä vastanneista valvontayksiköistä toimi elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmä. Kyselyyn vastanneista selvitystyöryhmistä 74,0 % (n = 27) oli kokoonpanoltaan valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukainen. Epidemiaselvitystyö koettiin pääasiassa onnistuneeksi ja mielipide yhteistoiminta-alueiden vaikutuksesta epidemiaselvitystoimintaan oli pääosin positiivinen. Selvitystyöryhmien kokemukset THL:n epidemiaselvitystoiminnasta olivat myös myönteisiä. Merkittäväksi epäkohdaksi vastaajat kokivat kunnan päättäjien tietämättömyyden epidemiaselvitystyöstä. Suurin osa (64,3 %, n = 28) vastaajista koki ruokamyrkytysepidemioiden sähköisen ilmoitusjärjestelmän (RYMY) parantaneen epidemioiden ilmoittamista, mutta 42,9 % (n = 28) ei kokenut järjestelmää helppokäyttöiseksi. Epidemiaepäilyilmoituksissa epäilty tartunnan lähde ilmoitettiin 77,5 %:ssa tapauksia. Epidemian lähteeksi epäiltiin useammin elintarviketta kuin vettä. Useimmiten epäiltiin kalaa tai äyriäisiä sisältäviä elintarvikkeita. Suurimmassa osassa epäilyilmoituksia epidemian aiheuttajaksi oli ilmoitettu norovirus. Eniten epidemioita epäiltiin alkaneeksi ravintolasta ja suuria epidemioita, joissa sairastui yli 100 ihmistä, ilmoitettiin aineistossa seitsemän. Tutkimuksen perusteella paikallinen epidemiaselvitystyö on kyennyt vakiintumaan viime vuosina vallinneiden muutosten keskellä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää paikallisten epidemiaselvitystyöryhmien toiminnan ja valtakunnallisen epidemiaselvitystyön kehittämisessä edelleen. fi
dct.subject epidemiaselvitystyöryhmä fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Nevas, Mari
ethesis.supervisor Kettunen, Karoliina
ethesis.supervisor Rimhanen-Finne, Ruska
ethesis.thesistype Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe201804208465
dc.type.dcmitype Text
dct.subject.ysa epidemiat fi
dct.subject.ysa yhteistoiminta-alueet fi
dct.subject.ysa ympäristöterveydenhuolto fi
dct.subject.ysa ruokamyrkytys fi

Files in this item

Files Size Format View
Lisensiaatin_tutkielma_Nastolin_2016.pdf 369.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record