Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Tuotantoeläinten lajinomaisen käyttäytymisen vaikutus niiden käsittelyyn teurastamolla ja teurastamon rakenteiden suunnitteluun

Show simple item record

dc.date.accessioned 2016-08-17T09:42:18Z und
dc.date.accessioned 2018-07-30T08:22:13Z
dc.date.available 2016-08-17T09:42:18Z und
dc.date.available 2018-07-30T08:22:13Z
dc.date.issued 2016-05
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/165894
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Tuotantoeläinten lajinomaisen käyttäytymisen vaikutus niiden käsittelyyn teurastamolla ja teurastamon rakenteiden suunnitteluun fi
ethesis.discipline Meat Inspection and Slaughterhouse Hygiene en
ethesis.discipline Lihantarkastus ja teurastamohygienia fi
ethesis.discipline Köttbesiktning och slakterihygien sv
ethesis.department Avdelningen för livsmedelshygien och miljöhälsa sv
ethesis.department Department of Food Hygiene and Environmental Health en
ethesis.department Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto fi
ethesis.faculty Faculty of Veterinary Medicine en
ethesis.faculty Veterinärmedicinska fakulteten sv
ethesis.faculty Eläinlääketieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Jokinen, Hanne
dct.issued 2016
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Tuotantoeläinten hyvinvointi kiinnostaa kuluttajia koko ajan enemmän ympäri maailmaa. Vuoden 2015 lopussa eläinoikeusjärjestön salaa kuvaamat ja julkisuuteen vuotamat videot eri teurastamoilta osoittavat, että eläinten kohtelussa teurastamoilla on parantamisen varaa myös Suomessa. Uudet asiat tyypillisesti pelottavat eläimiä, erityisesti silloin, kun niille ei anneta aikaa tottua tilanteeseen. Eläinten teuraskuljetuksiin ja teurastamolla olemiseen liittyy tämän vuoksi runsaasti niitä stressaavia tekijöitä. Pelokas eläin on vaikea käsitellä – se saattaa ryntäillä holtittomasti tai kieltäytyä kokonaan liikkumasta – mikä johtaa henkilökunnan runsaaseen voimankäyttöön tilanteen hallitsemiseksi ja aikatauluissa pysymiseksi. Teurastamoympäristössä eläinten hyvinvointiongelman takana on tyypillisesti kaksi perustavanlaatuista puutetta. Toisaalta eläintilojen, lastauslaitureiden tai kuljetusautojen suunnittelussa ei tavallisesti ole huomioitu riittävästi, miten eläimet havainnoivat ympäristöään, millaiset tekijät kiinnittävät niiden huomion ja mitä siitä seuraa. Ympäristön häiriötekijöiden runsas määrä johtaa eläinten pysähtelyyn, liikkumishaluttomuuteen ja muuhun vaikeaan käsiteltävyyteen. Toisaalta eläimiä käsitteleviä henkilöitä ei ole koulutettu tarkkailemaan ja ymmärtämään eläinten käyttäytymistä tai hyödyntämään niillä luonnostaan olevia käyttäytymismalleja rauhallisella ja järkevällä tavalla. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä tällä hetkellä tiedetään eläinten luonnollisen käyttäytymisen huomioimisesta niiden käsittelyssä sekä eläintilojen suunnittelussa. Painopiste oli erityisesti teurastamoympäristöissä, mutta joiltakin osin hyödynnettiin tietoa myös muista sellaisista eläintiloista ja käsittely-ympäristöistä, joissa eläinten eläimet joutuvat epämiellyttäviksi kokemiensa hoitotoimenpiteiden kohteeksi. Tällaisia ovat esimerkiksi lampaiden keritseminen tai lähes puolivillien ja jo ihmisten läheisyyttä kaihtavien nautojen rokotukset, punnitukset ja lääkinnät. Eläinten liikuttamisessa tulisi hyödyntää ensisijaisesti niiden pakoaluetta eli luontaista tarvetta säilyttää tietty etäisyys uhkaksi kokemaansa asiaan, kuten vieraaseen ihmiseen. Pakoalueen rajan tuntumassa pysyttelevä ihminen saa eläimen liikkumaan, mutta rauhallisesti ja kiihtymättä, kunhan se ei näe liikkumista estäviä tekijöitä tiellään. Tuotantoeläimet ovat erityisen herkkiä visuaalisille signaaleille sekä äkillisille äänille. Kulkureittien muuttaminen sellaiseksi, etteivät eläimet näe äkillisiä liikkeitä ympärillään tai odottavia ihmisiä edessään tai joudu kulkemaan muuttuvien lattiapintojen tai selkeiden saumojen yli vähentävät eläinten pysähtelyä ja vastaanhangoittelua. Useimpien eläinten käsittely on helpointa pieninä, 4–5 eläimen ryhminä, jolloin ne saavat tukea toisistaan, mutta eivät pääse pakkautumaan hankalasti hajotettaviksi tiiviiksi laumoiksi. Siipikarjan ja porojen ihmiskontaktien määrä ja pituus tulee pyrkiä minimoimaan. Sujuva eläintenkäsittely teurastamoympäristössä on monen pienen osatekijän muodostama kokonaisuus. Merkittäviä parannuksia voidaan kuitenkin hyvin usein saada aikaan jo henkilökunnan koulutuksella sekä pahimpien häiriötekijöiden poistamisella sekä eläinten hyvinvoinnin vaarantumisesta kertovien tapahtumien jatkuvalla seurannalla. fi
dct.subject tuotantoeläin fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Fredriksson-Ahomaa, Maria
ethesis.supervisor Laukkanen-Ninios, Riikka
ethesis.thesistype Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe201804208472
dc.type.dcmitype Text
dct.subject.ysa tuotantoeläimet fi
dct.subject.ysa nauta fi
dct.subject.ysa sika fi
dct.subject.ysa lammas fi
dct.subject.ysa hevonen fi
dct.subject.ysa poro fi
dct.subject.ysa broilerit fi
dct.subject.ysa kalkkunat fi
dct.subject.ysa teurastamot fi
dct.subject.ysa kuljetus fi
dct.subject.ysa hyvinvointi fi
dct.subject.ysa stressi fi
dct.subject.ysa käyttäytyminen fi

Files in this item

Files Size Format View
Lisuri Jokinen.pdf 620.1Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record