| dc.date.accessioned |
2016-08-17T09:55:04Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2018-07-30T08:22:14Z |
|
| dc.date.available |
2016-08-17T09:55:04Z |
und |
| dc.date.available |
2018-07-30T08:22:14Z |
|
| dc.date.issued |
2016-05 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138/165896 |
|
| dc.publisher |
University of Helsinki |
en |
| dc.publisher |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dc.publisher |
Helsingfors universitet |
sv |
| dc.title |
Lihan tuotanto, laatu ja turvallisuus kehitysmaissa |
fi |
| ethesis.discipline |
Meat Inspection and Slaughterhouse Hygiene |
en |
| ethesis.discipline |
Lihantarkastus ja teurastamohygienia |
fi |
| ethesis.discipline |
Köttbesiktning och slakterihygien |
sv |
| ethesis.department |
Avdelningen för livsmedelshygien och miljöhälsa |
sv |
| ethesis.department |
Department of Food Hygiene and Environmental Health |
en |
| ethesis.department |
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Veterinary Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Veterinärmedicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Eläinlääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Mertanen, Annika |
|
| dct.issued |
2016 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Työn tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen muodossa tutustua kehitysmaiden lihan tuotantoon, laatuun ja turvallisuuten, sekä pohtia keinoja tilanteen parantamiseksi. Työssä käsitellään myös eläinten hyvinvointia lihantuotantoketjussa. Lihan turvallisuudessa käsitellään erilaisia, lihassa mahdollisesti esiintyviä, zoonoottisia taudinaiheuttajia.
Elintarvikevälitteiset infektiot ovat merkittävä taloudellinen ja kansanterveydellinen ongelma niin kehitysmaissa kuin kehittyneissä maissa. Liha on yksi potentiaalisista lähteistä elintarvikevälitteisille infektioille. Kehitysmaissa ongelmat ovat vakavia koskien koko lihantuotantoketjua. Tilannetta pahentaa terveydenhuollon kehittymättömyys. Monet kehitysmaista sijaitsevat trooppisella vyöhykkeellä, mikä luo hyvät olosuteet mikro-organismien kasvulle lihassa ja loisten kiertokululle. Tästä syystä puutteet teurastushygieniassa, lihantarkastuksessa ja lihan säilytyksessä aiheuttavat merkittävän terveysriskin. Lihantuotanto kasvaa nopeasti kehitysmaissa urbanisation lisääntyessä ja ihmisten elintason noustessa. Vuonna 2020 jo arviolta 63 % mailman lihankulutuksesta kulutetaan kehitysmaissa. Lihantuotantoon käytettävät eläinlajit vaihtelevat uskonnosta, kulttuurista ja ilmasto-oloista riippuen.
Teurastuspaikat voidaan kehitysmaissa jakaa kolmeen ryhmään: uudenaikaiset teurastamot, perinteiset teurastamot ja teurastuspisteet, sekä tilapäiset teurastuspaikat. Näistä teurastamoissa ja teurastuspisteissä tehdään lihantarkastusta, mutta teurastushygienia, varsinkaan perinteisissä teurastamoissa ja teurastuspisteissä, ei ole riittävää. Uudenaikaisia teurastamoita ei ole läheskään kaikissa maissa. Teurastusta ohjaavat usein kulttuurilliset perinteet tai uskonto. Tästä johtuen eläimet teurastetaan usein ilman tainnutusta. Tämä aiheuttaa eläimille kärsimystä ja tuskaa. Lisäksi eläimet joutuvat kärsimään kuljetusten aikana, sekä kovakouraisesta käsittelystä teurastamolla.
Lihassa esiintyviä zoonoottisia taudinaiheuttavia ovat muun muassa kystikerkoosi, toksoplasmoosi, bruselloosi, tuberkuloosi, Q-kuume ja Rift Valley-kuume. Jotkin taudeista aiheuttavat vaaraa lihaa syövälle ihmiselle ja toiset ovat vaarallisia eläintuotannossa tyskenteleville, kuten teurastamotyöntekijöille ja eläinlääkäreille. Teurastus tapahtuu usein epähygieenisissä oloissa, jolloin liha kontaminoituu bakteereilla. Tämä aiheuttaa lihan laadun heikkenemistä ja myös mahdollisesti terveysriskin kuluttajille.
Tilanteen parantamiseksi ei ole olemassa yksinkertaisia keinoja. Tautipainetta tulisi yrittää vähentää, teurastushygieniaa parantaa ja lihantuotantoketjussa toimivia, sekä tavallisia ihmisiä tulisi kouluttaa lihahygieniaan liittyen. Lisäksi eläinten hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Lainsäädäntöä ja sen valvontaa tulisi myös kehittää. |
fi |
| dct.subject |
lihahygienia |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Fredriksson-Ahomaa, Maria |
|
| ethesis.supervisor |
Nevas, Mari |
|
| ethesis.thesistype |
Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) |
fi |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe201804208474 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| dct.alternative |
Meat inspection and slaughterhouse hygiene |
en |
| dct.subject.ysa |
liha |
fi |
| dct.subject.ysa |
hygienia |
fi |
| dct.subject.ysa |
lihantuotanto |
fi |
| dct.subject.ysa |
kehitysmaat |
fi |
