Proviisorien lääkkeen määräämisen taloudelliset ja muut vaikutukset : järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
| Title: | Proviisorien lääkkeen määräämisen taloudelliset ja muut vaikutukset : järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus |
| Author(s): | Huttu, Martta |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Pharmacy |
| Discipline: | Social Pharmacy |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2016 |
| Abstract: |
In the United States pharmacists have prescribed medicines and managed patient's drug therapy since the 1970s, and in the United Kingdom pharmacists have been authorization to prescribe medications since 2003. The discussion about the right of Masters of Science in Pharmacy will be renewed prescriptions during the last decade in Finland but few Finnish studies have been published from the subject. In the document Medicines Policy 2020 published by Ministry of Social Affairs and Health states that by prescribing should be used cost-effective modes of operation. The knowledge about pharmacist prescribing benefits and costs, and also prescribing practice in Finland, is needed to evaluate the cost-effectiveness of pharmacists' authorization to prescribe and to support the decision-making concerning pharmacist prescribing.
The aim of this master's thesis is to gather all existing knowledge about the economic and other effects of pharmacist prescribing using a systematic literature review method. The aim of theoretical part of this master's thesis is to explain the Finnish prescribing, the participation of pharmacists in drug therapy management in Finland and internationally pharmacist prescribing. The empirical part of this master's thesis is also to assess the quality of the studies of pharmacist prescribing benefits and costs using quality assessment checklists. In addition, this thesis describes the principles of the cost and benefit analyses, economic evaluations and systematic literature reviews.
As a result of the literature search were found 1825 references. Based on the inclusion and exclusion criteria, 17 studies were selected to include in the systematic review. Of these studies three were economic assessments, 8 randomized controlled trials and 6 observational studies. The quality of these studies was assessed using four quality assessment checklists.
On the basis of a systematic literature review pharmacist prescribing has been studied in the treatment of type 2 diabetes, hypertension, dyslipidemia, anticoagulation, chronic pain, emergency contraception and minor ailments and renewal of long-term medicines. Pharmacists reduced blood pressure by providing follow-up care with prescribing compared with the usual care, but not compared with the case management, which does not include prescribing. In addition, the follow-up care was to improve the treatment results of type II diabetes. The results obtained in the care of dyslipidemia were partly unclear. In the clinic follow-up care with prescribing could be reduced LDL-cholesterol, but not the risk of cardiovascular disease compared with the control group. In the pharmacy follow-up care had no effect on the treatment of patients with LDL-cholesterol compared with the control group. In addition, pharmacist prescribing improved how well patients stayed within INR target range. Pharmacist medication review with pharmacist prescribing achieved in the care of chronic pain patients differed few from the results of pharmacist medication review with feedback for a general practitioner. Pharmacist prescribing could reduce errors in inpatient medication compared with usual care.
Much uncertainty is connected to the results of the study. The limited amount of studies, heterogeneity of the studies and methodological quality make the evaluation of real effects more difficult. The included studies of pharmacist prescribing were so heterogeneous. In addition treated disease, assessed benefits and scope of working environment were varied in included studies. Pharmacist prescribing was often studied as part of other care or pharmaceutical service, such as chronic disease management or medication review. The quality assessment of the included studies revealed several sources of bias.
The available research information is the insufficient reliable evaluation of economic and other effects of pharmacist prescribing and the need for the further research is big.
Yhdysvalloissa proviisorin koulutusta vastaavan tason koulutuksen käyneet farmasistit ovat määränneet lääkkeitä ja vastanneet potilaiden lääkehoidosta 1970-luvulta lähtien ja Iso-Britanniassa farmasisteilla on ollut oikeus määrätä lääkkeitä vuodesta 2003 lähtien. Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana keskustelu proviisorien oikeudesta uusia lääkemääräyksiä, mutta aiheesta on julkaistu vähän suomalaisia tutkimuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan mukaan lääkkeen määräämisessä tulee käyttää kustannusvaikuttavia toimintatapoja. Proviisorien lääkkeenmääräämisoikeuden kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi ja lääkkeenmääräämisoikeutta koskevan päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa proviisorien lääkkeen määräämisen hyödyistä ja kustannuksista sekä suomalaista lääkkeenmääräämiskäytännöistä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää proviisorien lääkkeen määräämisen taloudellisia ja muita vaikutuksia. Tutkielman teoriaosassa selvitetään suomalaisia lääkkeenmääräämiskäytäntöjä ja proviisorien osallistumista lääkkeenmääräämisprosesseihin sekä kansainvälisesti myönnettyjä lääkkeenmääräämisoikeuksia ja niiden käyttöä, Tutkielman empiirisessä osassa kootaan järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla olemassa oleva tieto proviisorien lääkkeenmääräämisoikeuden taloudellisista ja muista vaikutuksista sekä arvioidaan vaikutuksia käsittelevien tutkimuksen laatua. Lisäksi teoriaosuudessa esitellään kustannus- ja vaikuttavuusanalyysien, taloudellisen arvioinnin sekä järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen metodologioita.
Kirjallisuushaun tuloksena löydettiin 1825 viitettä. Kaksoiskappaleiden poiston jälkeen viitteet käytiin läpi ennakkoon laadittujen mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella ja kaksivaiheisen karsinnan jälkeen järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin 17 tutkimusta, joista 3 on taloudellisia arviointeja, 8 hoidollisiin tai muihin vaikutuksiin keskittyneitä satunnaistettuja tutkimuksia ja 6 hoidollisiin tai muihin vaikutuksiin keskittyneitä havainnoivia tutkimuksia. Tutkimusten laatu arvioitiin neljän aiheeseen soveltuvan tarkistuslistan avulla.
Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen perusteella lääkkeen määräämisen vaikutuksia on tutkittu tyypin 2 diabeteksen, verenpaineen, korkean kolesterolin, antikoagulaation, kroonisen kivun, jälkiehkäisyn ja lievien vaivojen hoidossa sekä pitkäaikaishoidon lääkkeiden uusimisessa ja osastolääkelistojen määräämisessä. Farmasistien järjestämällä seurantahoidolla, johon kuuluu lääkkeen määrääminen, voitiin alentaa verenpainetta normaaliin hoitoon verrattuna, mutta ei verrattuna vastaavaan seurantahoitoon, johon ei kuulunut lääkkeen määräämistä. Lisäksi lääkkeen määräämisen sisältävällä seurantahoidolla voitiin parantaa tyypin 2 diabeteksen hoitotuloksia. Korkean kolesterolin hoidossa saadut tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Klinikalla toteutetulla seurantahoidolla saatiin laskettua potilaiden LDL-kolesterolia, mutta ei sydän- ja verisuonitautien riskiä vertailuhoitoon verrattuna. Apteekissa toteutetulla lääkkeen määräämisellä sen sijaan ei ollut vaikutusta potilaiden LDL-kolesterolin hoidossa vertailuryhmään verrattuna. Lisäksi annoksen valintaan oikeuttavalla lääkkeenmääräämisoikeudella voitiin parantaa antikoagulaatiopotilaiden pysymistä INR-tavoitealueella. Lääkehoidon arvioinnilla, johon kuului oikeus tarvittavien muutoksen tekemiseen, saavutetut vaikutukset kroonisten kipupotilaiden hoidossa eivät juuri eronneet pelkällä lääkityksen arvioinnilla aikaan saaduista tuloksista. Farmasistien laatimissa osastolääkelistoissa oli vähemmän virheitä kuin lääkärien laatimissa listoissa.
Tutkimuksen tuloksiin liittyy paljon epävarmuutta. Tutkimusten rajallinen määrä, heterogeenisuus ja menetelmällinen laatu vaikeuttaa todellisten vaikutusten arviointia. Mukaan otetut tutkimukset olivat heterogeenisia niin lääkkeenmäärisoikeuden laajuuden, lääkkeenmääräämisympäristön ja hoidettujen sairauksien kuin arvioitujen vaikutusten ja käytettyjen mittareiden suhteen. Lääkkeen määräämistä tutkittiin usein osana hoitokokonaisuutta, kuten pitkäaikaissairauksien hoitoa tai lääkehoidon tarkistusta. Laadun arvioinnin perusteella tutkimusten laatu oli puutteellinen.
Saatavilla oleva tutkimustieto on riittämätöntä proviisorien taloudellisten ja muiden vaikutusten luotettavaan arviointiin ja tarve lisätutkimukselle on suuri.
|
| Keyword(s): | pharmacist prescribing prescription cost benefits effects systematic literature review lääkkeen määrääminen lääkkeenmääräämisoikeus lääkemääräys proviisori kustannukset vaikutukset järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Pro_gradu_Huttu_Martta_2016.pdf | 2.594Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Pharmacy [577]