Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Asioimistulkkien toiminta Suomen terveydenhuollossa

Show full item record

Title: Asioimistulkkien toiminta Suomen terveydenhuollossa
Author(s): Bahadori, Tadjmohammad
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Discipline: Social Pharmacy
Language: Finnish
Acceptance year: 2010
Abstract:
This master's thesis explored the activities of interpreters used by immigrants in Finnish health care. The main aim was to find out the actual roles of interpreters in working life and how these roles compare and contrast with the roles defined in interpreters` professional code of practice. Additionally, this study explored: what are the most important roles and competencies in the interpreters work from their own perspective and how they perceive their impartiality and proficiency. The interpreters` professional code of practice, Forsander`s (1996) study on interpreters roles and Jalbert`s (1998) classification of interpreter roles were used as a theoretical background of this study. Structured interviews were conducted among interpreters (n=32) working in metropolitan Helsinki. The interpreters were recruited from one interpretation center employing altogether 60 interpreters. The interview guide was based on a previous literature and included questions on interpreters work: their professional code of practice, roles, skills and competencies needed in working life. Interpreters perceived that the role of oral translator, cultural brokers and social role of the various expert institutions were the most important roles in their work. The least important roles were: the role of witnesses, counselor, and an additional source of information. The interpreters reported that they need special support and training in their work. This training should be organized conjointly both with native Finns and other cultures representatives. A shared understanding between different cultures can also be in focus in interpreter services. Similarly with previous studies, language and communication difficulties were found as a major challenge in Finnish health care. Interpreters highlighted that they customers are commonly dissatisfied with the health care due to a continuous rush and lack of time, and attitudes of health care personnel. Immigrants were satisfied with maternity clinic services and high level of technology applied in Finnish healthcare. Interpreters also mentioned that healthcare professionals` cultural skills and experiences are varying: the more they have experience of immigrants, the easier is communication. Interpreters perceived that the majority of healthcare professionals were positive to immigrants and were interested in developing their own cultural competencies. The roles reported by interpreters were in line with the roles defined in interpreters` professional code of practice. Additionally, the characteristics of a competent interpreter as mentioned in the code of practice were also perceived as important among interpreters. This research highlighted the need for cultural education among health care professionals.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien käyttämien asioimistulkkien toimintaa suomalaisessa terveydenhuollossa. Erityisesti selvitettiin, mitkä ovat asioimistulkin perinteiset, säännöksissä ja ohjeissa määritellyt roolit ja millä tavalla asioimistulkkien ammattisäännöstö kohtaa tulkin todelliset, käytännön työssä esiin tulevat roolit ja ovatko nämä ristiriidassa keskenään. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan selville, mitkä roolit ja tulkin ominaisuudet ovat tärkeimpiä työssä toimivien asioimistulkkien mielestä ja kuinka tulkkien ammattisäännöstö sopii yhteen niiden kanssa. Lisäksi tarkasteltiin, miten tulkit kokivat muutaman tärkeimmän taitavan asioimistulkin piirteen, kuten puolueettomuuden ja pätevyyden. Tutkimuksen teoreettisena taustana oli asioimistulkin ammattisäännöstö (2006), jota tulkit pyrkivät työssään noudattamaan. Lisäksi käytettiin tutkimuksia asioimistulkin rooleista, joista tärkeimmät tämän työn kannalta ovat Forsanderin (1996) raportti asioimistulkin monista rooleista sekä Jalbertin (1998, teoksessa Leanza 2005) luokittelu tulkin rooleista. Forsanderin (1996) tutkimuksessa asioimistulkeille löytyi kymmenen eri roolia ja Jalbert (1998) taas jaottelee tulkin roolit viiteen eri ryhmään. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 32 pääkaupunkiseudulla työskentelevää terveydenhuollon asioimistulkkia. Haastateltavat rekrytoitiin yhdestä pääkaupunkiseudulla toimivasta tulkkauskeskuksesta, jossa työskentelee yhteensä 60 asioimistulkkia. Haastattelu perustui strukturoituun haastattelulomakkeeseen. Se koostui aiemmissa tutkimuksissa esille tulleisiin tulkin rooleihin, asioimistulkin ammattisäännöstöön sekä taitavan tulkin piirteisiin. Kysymysten näkökulma keskittyi asioimistulkin asemaan käytännön työtilanteissa. Tutkimusaineiston perusteella asioimistulkin kolme tärkeintä roolia olivat suullisen kääntäjän, kulttuurivälittäjän ja yhteiskunnan eri instituutioiden asiantuntijan roolit. Tulkkien mielestä todistajan, avustajan ja lisätietojen lähteen roolit olivat vähiten tärkeitä. Riidansovittajan, tietovuodon aiheuttajan ja asiakkaan arvioijan roolit tulivat jonkin verran esiin tulkkien vastauksissa. Haastatteluissa tuli esille, että amattitulkit tarvitsevat erityistukea ja -koulutusta työhönsä sekä suomalaisen valtaväestön että muiden kulttuurien edustajien kanssa. Yhteistä ymmärrystä voidaan lisätä myös tulkkipalveluiden kautta. Tässä tutkimuksessa samoin kuin aikaisemmissa nousivat esille kieli- ja kommunikaatiovaikeudet terveydenhuollon palveluiden keskeisimpänä haasteena. Haastatteluiden yhteydessä tulkit toivat esille sen, että maahanmuuttajat olivat tyytymättömiä terveydenhuollossa esiintyvään jatkuvaan kiireeseen, ajanpuutteeseen ja toivoivat myös muutosta henkilökunnan asenteisiin. Selviksi diskriminaation merkeiksi he luettelivat ilman asiakkaan mielipidettä suoritettavat toimenpiteet, tiedon salaamisen, puutteellisen kommunikoinnin, kärsimättömyyden ja nimittelyn. Maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä neuvolapalveluihin sekä terveydenhuollon korkean teknologian tasoon. Tulkkien haastatteluissa tuli myös esille, että hoitohenkilökunnan kulttuuriset taidot ja kokemukset maahanmuuttaja-asiakkaista olivat vaihtelevia, mitä enemmän heillä oli kokemusta maahanmuuttajista, sitä helpompaa heidän kohtaamisensa oli. Tulkkien mukaan suurin osa hoitohenkilökunnasta suhtautui maahanmuuttajiin myönteisesti ja oli kiinnostunut kehittämään omaa kulttuurista kompetenssiaan. Tulkkien tärkeimmiksi kokemat roolit olivat linjassa asioimistulkin työtä määrittävän ammattisäännöstön kanssa. Myös ne taitavan tulkin piirteet, joita ammattisäännöstö korostaa, olivat tulkkien mielestä suhteellisen tärkeitä. Tutkimus nosti esille kulttuurisen koulutuksen tarpeellisuuden hoitotyöntekijöiden keskuudessa.
Keyword(s): maahanmuuttaja asioimistulkin ammattisäännöstö terveydenhuolto taitavan tulkin piirteet


Files in this item

Files Size Format View
Pro_Gradu_Bahadori_2010.pdf 1.271Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record