Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Merkittävimmät mikrobiologiset riskit humanitaarisissa kriisiolosuhteissa

Show simple item record

dc.date.accessioned 2017-07-10T10:45:01Z und
dc.date.accessioned 2018-07-30T08:22:23Z
dc.date.available 2017-07-10T10:45:01Z und
dc.date.available 2018-07-30T08:22:23Z
dc.date.issued 2018-04-02
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/198888
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Merkittävimmät mikrobiologiset riskit humanitaarisissa kriisiolosuhteissa fi
ethesis.discipline Environmental Health and Food Safety Control en
ethesis.discipline Ympäristöterveydenhuollon valvonta fi
ethesis.discipline Miljö- och hälsoskyddstillsyn sv
ethesis.department Avdelningen för livsmedelshygien och miljöhälsa sv
ethesis.department Department of Food Hygiene and Environmental Health en
ethesis.department Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto fi
ethesis.faculty Faculty of Veterinary Medicine en
ethesis.faculty Veterinärmedicinska fakulteten sv
ethesis.faculty Eläinlääketieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Niemi, Hanna
dct.issued 2018
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Humanitaarisia kriisejä syntyy luonnonkatastrofien sekä maan sisäisten ja maiden välisten konfliktien seurauksena. Kriisitilanteessa suuri joukko ihmisiä on kiireellisen avun ja usein myös uudelleensijoituksen tarpeessa. Väestön uudelleensijoitusta tehdään maan sisäisesti mahdollisuuksien mukaan, mutta myös maan rajoja ylittävään sijoitukseen joudutaan turvautumaan. Kriisitilanteita komplisoivat useat mikrobiologiset riskit lisääntyneen väestöntiheyden, rajoitettujen resurssien, väestön muuttoliikkeiden, tuhoutuneen infrastruktuurin, luonnonolojen muutoksen, puhtaan veden ja ravinnon puutteen sekä terveyspalvelujen romahtamisen vuoksi. Tarttuvat taudit ovatkin merkittävä sairastuvuuden ja kuolleisuuden syy kriisitilanteissa. Riskien tiedostamisen kautta ulkopuolisen avun tarjonta on kohdennetumpaa ja riskeihin voidaan ennalta varautua. Tämä kirjallisuuskatsaus keskittyy kriisiolosuhteissa esiintyviin mikrobiologisiin riskeihin. Merkittäviä kriisitilanteita komplisoivia tarttuvia tauteja ovat ripulitaudit, hengitystieinfektiot ja endeemisillä alueilla vektorivälitteinen malaria. Ruuansulatuskanavan kautta leviäviä merkittäviä patogeeneja kriisialueilla ovat bakteereista Vibrio cholerae, Shigella spp. ja Esherchia coli, alkueläimistä Cryptosporidia spp. ja Giardia duodenalis sekä hepatiittivirukset. Yleisoireiset lavantauti sekä pikkulavantauti, joita aiheuttavat Salmonella enterica Typhi ja Salmonella enterica Paratyphi A, leviävät myös ruuansulatuskanavan välityksellä. Ruuansulatuskanavaperäiset patogeenit aiheuttavat usein ripulia, joka voi nopeasti johtaa elimistön vakavaan kuivumiseen ja siitä seuraaviin komplikaatioihin. Hengitystieinfektioita kriisiolosuhteissa aiheuttavat sekä virukset että bakteerit. Hengitystieinfektioiden merkitys korostuu olosuhteissa, joissa on suuri väestöntiheys. Respiratory syncytial -virus sekä tuhkarokkovirus ovat tärkeitä virusperäisten pneumonioiden aiheuttajia kriisioloissa. Mycobacterium tuberculosiksen aiheuttama tuberkuloosi on merkittävä kriisitilanteita komplisoiva tartuntatauti. Bakteeri infektoi keuhkoja aiheuttaen pulmonaarisen tuberkuloosin, mutta voi myös infektoida muita sisäelimiä. Vekorivälitteisesti leviäviä tauteja kriisialueilla puolestaan ovat malaria, denguekuume sekä leishmanioosi. Vektorivälitteiset taudit leviävät kriisialueilla tehokkaasti suuren väestöntiheyden, kunnollisten asumusten puutteen ja mahdollisen luonnonolojen muutoksen vuoksi. Ihmisten kriisialueille rakentamat vedenjakelujärjestelmät saattavat myös auttaa vektorihyönteisiä lisääntymään tehokkaammin. Infrastruktuurin hajoamisen myötä ihmisten ja eläinten väliset kontaktit saattavat lisääntyä, mikä onkin merkittävä tekijä zoonoosien leviämisen kannalta. Merkittäviä zoonoottisia patogeeneja kriisialueilla ovat Cryptosporidia spp., Giardia duodenalis, Escherichia coli, hepatiitti E -virus sekä vektorivälitteinen Leishmania spp. Mikrobiologisten riskien ennaltaehkäisyssä parhaat menetelmät vaihtelevat patogeenikohtaisesti. Ripulitautien leviämisen ehkäisyssä oleellisia keinoja ovat panostus vedenlaatuun sekä vedenkäsittelyjärjestelmiin, sanitaatioon, terveyspalvelujen saatavuuteen, hygieenisiin toimintatapoihin ja hygieniakoulutukseen. Vektorivälitteisiltä taudeilta suojautumisessa hyönteisten torjunta-aineilla käsitellyt verkot ja tiiviit asumukset ovat tehokasta ennaltaehkäisyä samoin kuin vesi- ja ruokavarastojen suojaaminen vektorihyönteisiltä ja -eläimiltä. Kriisialueiden väestön rokottamisella on saatu positiivisia tuloksia esimerkiksi tuhkarokkoepidemioiden ehkäisyssä. fi
dct.subject escherichia coli
dct.subject humanitaarinen kriisi fi
dct.subject mikrobiologinen riski fi
dct.subject giardiaasi fi
dct.subject kryptosporidioosi fi
dct.subject leishmanioosi fi
dct.subject shigelloosi fi
dct.subject pikkulavantauti fi
dct.subject hepatiittivirus fi
dct.subject denguekuume fi
dct.subject respiratory syncytial -virus fi
dct.subject riskien hallinta kriisialueilla fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Fredriksson-Ahomaa, Maria
ethesis.supervisor Nevas, Mari
ethesis.thesistype Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe201804208506
dc.type.dcmitype Text
dct.subject.ysa zoonoosit fi
dct.subject.ysa kriisialueet fi
dct.subject.ysa pakolaisleirit fi
dct.subject.ysa malaria fi
dct.subject.ysa kolera fi
dct.subject.ysa kolibakteerit fi
dct.subject.ysa lavantauti fi
dct.subject.ysa tuberkuloosi fi
dct.subject.ysa tuhkarokko fi
dct.subject.ysa hepatiittivirukset fi
dct.subject.ysa dengue fi
dct.subject.ysa riskienhallinta fi
dct.subject.ysa elintarvikehygienia fi

Files in this item

Files Size Format View
Niemi Hanna Lisensiaatintutkielma.pdf 449.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record