Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Oppimispäiväkirja kliinisen laboratoriotyön opiskelijan ohjauksessa

Show simple item record

dc.date.accessioned 2010-11-25T10:56:49Z
dc.date.accessioned 2015-05-26T12:09:03Z
dc.date.available 2010-11-25T10:56:49Z
dc.date.available 2015-05-26T12:09:03Z
dc.date.issued 1999-03
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/19931
dc.title Oppimispäiväkirja kliinisen laboratoriotyön opiskelijan ohjauksessa fi
ethesis.discipline Adult education en
ethesis.discipline Aikuiskasvatustiede fi
ethesis.discipline Vuxenpedagogik sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/3915c615-f718-4030-8aca-f25d1b169a31
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/ec3e642d-fa03-4d89-9d39-222119fba560
ethesis.department Department of Education en
ethesis.department Pedagogiska institutionen sv
ethesis.department Kasvatustieteen laitos fi
ethesis.faculty Faculty of Education en
ethesis.faculty Pedagogiska fakulteten sv
ethesis.faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta fi
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Helenius, Jaana
dct.issued 1999
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko oppimispäiväkirjaa käyttää kliinisen laboratoriotyönkäytännön opiskelijaohjaustoiminnassa oppimisen apuvälineenä. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle teoreettisten tietojen ja käytännön taitojen yhdistämisen tärkeydestä. Tutkimuksessa tarkastellaan oppimista kokemuksellisen oppimisen näkökulmasta ja kuinka se auttaa laboratoriohoitajaopiskelijaa laatimaan mieleensä käytännön opiskelun skeemoja ja kuinka ne toteutuvat heidän käytännön taitojen karttuessa. Tutkimukseen osallistui vuoden 1997 aikana HYKS:n laboratoriossa käytännön opiskelujaksolla olleita laboratoriohoitajaopiskelijoita. Heitä pyydettiin laatimaan käytännön opiskeluohjauksestaan oppimispäiväkirja. Laatiminen oli vapaaehtoista. Oppimispäiväkirjamerkinnöissä kiinnitettiin huomiota, kuinka he oppivatkäytännön taitoja ja kuinka heidän oppimisprosessinsa kehittyy heidän itsearvioimana. Jotkut laboratoriohoitajaopiskelijat halusivat laatia useammalta käytännön opiskelujaksoltaan oppimispäiväkirjan, joten oppimispäiväkirjoja (n=9) on enemmän kuin tutkimukseen osallistuneita laboratoriohoitajaopiskelijoita (n=6). Tutkimuksen keskeisenä menetelmenä on kvalitatiivinen analyysimenetelmä. Sisällönanalyysiä ja luokittelumenetelmää käyttäen pyrittiin löytämään käsityksiä ja niistä edelleen käsitysluokkia. Käsitysluokat tukivat sitä käsitystä, että oppimispäiväkirjaa voidaan käyttää apuvälineenä laboratoriohoitajaopiskelijoiden oppimisen tukena kliinisen laboratoriotyön käytännön opiskelussa. Tutkimustulokset osoittavat, että oppimispäiväkirjat toimivat laboratoriohoitajaopiskelijoiden tiedon jäsentäjinä käytännön opiskelujakson aikana. Oppimispäiväkirjan avulla laboratoriohoitajaopiskelija selventää itselleen kokonaiskuvaa kliinisen laboratoriotyön prosessista. Oppimispäiväkirjan avulla voidaan kerrata jo opittuja asioita ja voidaan suorittaa itsearviointia ja reflektoida oppimiskokemuksien antamia hyötyjä ja haittoja. Oppimispäiväkirjoissa tuli esille se, että laboratoriohoitajaopiskelijat selkiyttivät oppimiaan asioita ja omiaajatuksiaan suhteessa työelämään silloin, kun he kirjoittivat oppimispäiväkirjojaan. Oppimispäiväkirjojen kirjoittaminen koko käytännön opiskelujakson aikana tuki myös muiden käytännön opiskelujaksojen tavoitteiden asettamista. Oppimispäiväkirja on ammatillisen kehittymisen kannalta hyvä kertauksen, kriittisen ajattelun ja reflektoinnin väline. Oppimispäiväkirjoissa tuli kuvauksia itsearvioinnista, laboratoriohoitajaopiskelijat asettivat itsensä alttiiksi omalle arvioinnilleen hyvinkin helposti ja esittivät kriittisiä kannanottoja työskentelytapojen kehittämiseksi, huolellisuuden, tarkkuuden ja vastuuntunnon vahvistamiseksi. Tärkeimmät lähteet taustateorian kannalta olivat Engeströmin, Hätösen, Lonka & al, Leino-Kilven, Rauste-von Wrightin ja Silven & Kinnunen & Keskisen teokset. Tutkimusmenetelmän kannalta tärkeimmät lähteet olivat Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Lincoln & Cubanja Varton teokset. fi
dct.subject oppimispäiväkirja fi
dct.subject reflektio fi
dct.subject itsearviointi fi
dct.subject kliininen laboratoriotyö fi
dct.subject sisällönanalyysi fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe19991231
dc.type.dcmitype Text
dct.alternative Journal as a Learning tool in Student’s Clinical Laboratory Practice en
dct.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dct.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dct.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi

Files in this item

Files Size Format View
tiiviste.pdf 11.40Kb PDF
oppimisp.pdf 339.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record