Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Merestä Metsäksi : yhteistoimintaverkostohankkeen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

Show full item record

Title: Merestä Metsäksi : yhteistoimintaverkostohankkeen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset
Author(s): Nurminen, Hanne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest EconomicsDepartment of Forest Sciences
Discipline: Forest Economics
Language: Finnish
Acceptance year: 2006
Abstract:
The object of this study was to find out which factors made landowners interested in From Sea to Forest co-operation network. Co-operation networks protect biodiversity across boundaries and among groups of landowners with different kind of protection contracts. The social effects of From Sea to Forest - project are studied by analyzing the experience of co-operation and trust. Furthermore the possibility to influence decision making when choosing the pilot areas and doing the contracts was surveyed. Economical effects are estimated for those landowners, who signed a protection contract for ten years. The study is part of The Finnish Forest Research Institute s Ecological considerations in landscape-level collaborative planning of private forestry project. The material of the study comprises 13 interviews done in January 2006; seven interviewed were landowners and six forest professionals. The interviews were transcripted and analyzed with Atlas.ti programme. The economical effects were estimated with MOTTI forest simulation programme. From Sea to Forest project interested the landowners for similar reasons: the voluntariness of participation, compensation, fixed-term contracts and the possibility to protect forests so that the proprietary right remains. It was possible to form four different groups of interviewed landowners according to trust: networkers , opportunists , carefuls and selfemployed . Only in the group of opportunists the project created so much trust that a significant increase of interest to participate in the project was noticed. In all the other groups the project didn t create remarkable trust, so trust didn t have an effect on landowners decisions to participate. Other factors, like compensation and voluntariness were decisive for their interest to participate. From Sea to Forest project wasn t a network based on landowners co-operation, the communication was directly with the project worker. The effects on landowners income by signing a ten year ´Natural value trading´ -contract was analyzed by comparing the protection income with predicted forestry income in case that the protection contract wouldn t have been agreed on. For two landowners there was no suggested forestry work within ten years, so their protection income might be an additional income, if they decided to log their forests later. For three landowners delayed thinning of the sapling stand would cause income losses in the future, if they decided to move to active forestry after ten years of protection. For eight landowners the effect of protection is positive to income if they moved to active forestry after the ten years protection period. This occurred, because the tree stand is now mature for final felling on behalf of its age, but ten more years of growth increase the net present value. Longer term protection might diminish the net present value. The protection was profitable because hectare specific forestry income grew compared to forestry cutting plan income.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä tekijät ovat saaneet metsänomistajat kiinnostumaan Merestä Metsäksi -yhteistoimintaverkostohankkeesta. Yhteistoimintaverkostot ovat yli kiinteistörajojen ulottuvaa monimuotoisuuden edistämistä erilaisten suojelusopimusten keinoin. Merestä Metsäksi hankkeen sosiaalisia vaikutuksia mitataan tarkastelemalla hankkeen vaikutuksesta kertynyttä kokemusta yhteistoiminnasta ja luottamuksesta sekä vaikutusmahdollisuuksista päätöksentekoon pilottialueita valittaessa ja sopimusta tehdessä. Lisäksi arvioidaan taloudellisia vaikutuksia niille metsänomistajille, jotka ovat tehneet suojelusopimuksen kymmeneksi vuodeksi. Tutkimus on osa Metsäntutkimuslaitoksen toteuttamaa Ekologiset tarkastelut yksityismetsien aluetason yhteistoiminnallisessa suunnittelussa hanketta. Tutkimuksen aineistona ovat tammikuussa 2006 tehdyt 13 haastattelua, joista seitsemän tehtiin metsänomistajille ja kuusi metsäammattilaisille. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin Atlas.ti ohjelman avulla. Taloudellisia vaikutuksia arvioitiin MOTTI -metsikönsimulointiohjelmaa apuna käyttäen. Merestä Metsäksi hanke kiinnosti kaikkia metsänomistajia samansuuntaisin perustein: osallistumisen ja kohteiden suojelun vapaaehtoisuus, korvaus, määräaikaisuus ja ylipäänsä mahdollisuus osallistua suojeluun niin, että omistusoikeus säilyy. Haastatelluista muodostui neljä erilaista ryhmää luottamuksen mukaan: verkostoitujat, opportunistit, varovaiset ja itsensätyöllistäjät. Ainoastaan ryhmässä opportunistit hanke synnytti niin paljon luottamusta, että se ratkaisi heidän kiinnostuksensa lähteä mukaan hankkeeseen. Verkostoitujien, varovaisten ja itsensätyöllistäjien ryhmissä hanke ei synnyttänyt merkittävästi luottamusta, joten sillä ei ollut vaikutusta metsänomistajien halukkuuteen lähteä mukaan hankkeeseen. Muut asiat, kuten korvaussumma ja vapaaehtoisuus, ratkaisivat kiinnostuksen hanketta kohtaan. Merestä Metsäksi hankkeesta ei muodostunut metsänomistajien yhteistoimintaan perustuvaa verkostoa, yhteydenpito kohdistui lähinnä projektityöntekijään. Luonnonarvokauppasopimusten vaikutusta metsänomistajien tuloihin tutkittiin vertaamalla metsäalueen suojelun tuottamia tuloja ennustettavissa oleviin metsätalouden tuloihin siinä tapauksessa, että suojelusopimusta ei olisi tehty. Kahden metsänomistajan kohdalla ei kymmenen vuoden aikana ehdotettu hoitotoimenpiteitä, joten heidän suojelutulonsa saattavat olla lisätuloja, mikäli he hakkaavat metsänsä myöhemmin. Kolmen metsänomistajan kohdalla esimerkiksi taimikonhoidon viivästyminen kymmenellä vuodella aiheuttaisi tulonmenetyksiä tulevaisuudessa, mikäli he päättäisivät siirtyä aktiiviseen metsänhoitoon. Kahdeksan metsänomistajan kohdalla suojelun vaikutus metsätalouden tuloihin olisi positiivinen, mikäli he siirtäisivät suojelusopimusalueet takaisin metsätalouteen sopimuskauden päätyttyä. Tämä johtuu siitä, että kun nyt hakkuuiältään päätehakkuukypsä puusto ehtii järeytyä vielä kymmenen vuotta, puuston nykyarvo kasvaa. Pidempiaikainen suojelu saattaisi laskea puuston nykyarvoa. Suojelu kannatti, koska näiden metsänomistajien hehtaarikohtaiset metsätalouden tulot kasvoivat verrattuna metsätalouden mukaisiin hakkuisiin.


Files in this item

Files Size Format View
merestam.pdf 358.1Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record