Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Suomen maatalouden tuottamat kasvihuonekaasujen päästöt eri politiikkaskenaarioissa

Show full item record

Title: Suomen maatalouden tuottamat kasvihuonekaasujen päästöt eri politiikkaskenaarioissa
Author(s): Simola, Antti
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Discipline: Agricultural Economics (Agricultural policy)
Language: Finnish
Acceptance year: 2005
Abstract:
Climate change is the single biggest environmental problem in the world at the moment. Although the effects are still not fully understood and there is considerable amount of uncertainty, many na-tions have decided to mitigate the change. On the societal level, a planner who tries to find an eco-nomically optimal solution to an environmental pollution problem seeks to reduce pollution from the sources where reductions are most cost-effective. This study aims to find out how effective the instruments of the agricultural policy are in the case of climate change mitigation in Finland. The theoretical base of this study is the neoclassical economic theory that is based on the assumption of a rational economic agent who maximizes his own utility. This theoretical base has been widened towards the direction clearly essential to the matter: the theory of environmental eco-nomics. Deeply relevant to this problem and central in the theory of environmental economics are the concepts of externalities and public goods. What are also relevant are the problems of global pollution and non-point-source pollution. Econometric modelling was the method that was applied to this study. The Finnish part of the AGMEMOD-model, covering the whole EU, was used for the estimation of the development of pollution. This model is a seemingly recursive, partially dynamic partial-equilibrium model that was constructed to predict the development of Finnish agricultural production of the most important products. For the study, I personally updated the model and also widened its scope in some relevant matters. Also, I devised a table that can calculate the emissions of greenhouse gases according to the rules set by the IPCC. With the model I investigated five alternative scenarios in comparison to the base-line scenario of Agenda 2000 agricultural policy. The alternative scenarios were: 1) the CAP reform of 2003, 2) free trade on agricultural commodities, 3) technological change, 4) banning the cultivation of organic soils and 5) the combination of the last three scenarios as the maximal achievement in reduction. The maximal achievement in the alternative scenario 5 was 1/3 of the level achieved on the base-line scenario. CAP reform caused only a minor reduction when com-pared to the base-line scenario. Instead, the free trade scenario and the scenario of technological change alone caused a significant reduction. The biggest single reduction was achieved by banning the cultivation of organic land. However, this was also the most questionable scenario to be real-ized, the reasons for this are further elaborated in the paper. The maximal reduction that can be achieved in the Finnish agricultural sector is about 11 % of the emission reduction that is needed to comply with the Kyoto protocol.
Ilmastonmuutos on suurin yksittäinen ympäristöongelma maailmassa tällä hetkellä. Vaikka sen vaikutuksiin liittyykin runsaasti epävarmuutta, on monissa maailman valtioissa päädytty hillitsemään ilmastonmuutosta. Taloudellisessa mielessä optimaalisesti toimiva yhteiskunnallinen suunnittelija pyrkii vähentämään päästöjä siellä missä se on kaikkein kustannustehokkainta. Tämä työ pyrkii pohtimaan kuinka tehokkaasti maatalouspolitiikan instrumenteilla voidaan vaikuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöjen syntyyn ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tutkimuksen teoreettinen pohja on uusklassisessa taloustieteessä ja omaa hyötyään maksimoivan rationaalisen taloudellisen toimijan oletuksessa. Tätä teoriapohjaa on laajennettu aiheen kannalta hyvin keskeisen ympäristötaloustieteen suuntaan. Ympäristötaloustieteelle ja saastumisen ongelmalle ovat keskeisiä ulkoisvaikutusten ja julkishyödykkeiden käsitteet. Tämän ongelman kannalta keskeisiä ovat myös globaalien saasteiden ongelma sekä hajapäästöjen ongelma. Tutkimusmetodiksi valitsin työssäni ekonometrisen mallintamisen. Tutkimuksessa käytettiin koko EU:n kattavan AGMEMOD-mallin Suomen osamallia. Malli on näennäisesti rekursiivinen, osittain dynaaminen osittaisen tasapainon malli, jolla voidaan ennustaa Suomen maataloustuotannon kehitystä tärkeimpien tuotteiden osalta. Päivitin tätä perusmallia työssäni, laajensin sitä tietyiltä osin ja laadin siihen IPCC:n kasvihuonekaasujen laskentaohjeita vastaavan laskentataulukon. Tutkin mallilla viiden vaihtoehtoisen skenaarion suhdetta perusskenaariona toimineeseen Agenda 2000 skenaarioon. Vaihtoehtoiset skenaariot olivat: 1) vuoden 2003 YMP:n uudistus, 2) vapaa maailmankauppa, 3) teknologinen kehitys, 4) orgaanisten maiden poistaminen viljelyksestä ja 5) kolmen edellisen skenaarion yhdistelmä. Viimeinen skenaario kuvasi eräänlaista maksimivähennyksen tapausta ja siinä saavutettiin 1/3 vähennys perusskenaarioon verrattuna. YMP:n uudistus aiheutti hyvin vähäisen vähennyksen. Sen sijaan vapaa maailmankauppa ja teknologinen kehitys saivat aikaan tuntuvat vähennykset. Suurin yksittäinen vähennys saatiin aikaan poistamalla orgaaninen maa viljelyksestä. Tämä oli kuitenkin kaikkein kyseenalaisin skenaario johtuen useasta työssä tarkemmin eritellystä syystä. Maataloussektorilla saavutettava maksimivähennys on suuruudeltaan n. 11 % Suomen vuonna 2003 Kioton päästötavoitteen ylittäneestä määrästä.


Files in this item

Files Size Format View
suomenma.pdf 433.4Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record