Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus C-tukialueella

Show full item record

Title: Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus C-tukialueella
Author(s): Mattila, Pia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Discipline: Agricultural Economics (Agricultural policy)
Language: Finnish
Acceptance year: 2012
Abstract:
Sika- ja siipikarjatilojen määrä Suomessa on vähentynyt koko EU-jäsenyyden ajan tuotannon keskittyessä yhä suurempiin yksiköihin. Tuotantomäärät ovat kasvaneet, mutta viljelijöiden tulotaso on alentunut, joten maatalouden ulkopuoliset ammatit houkuttelevat luopumaan eläinten pidosta tai maataloudesta kokonaan. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoksen taloudellisena kannustimena otettiin vuonna 2009 käyttöön sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus, jota maksetaan kompensaationa sika- ja siipikarjataloudesta luopuville viljelijöille. Tämän työn tarkastelukohteena on rakennemuutoskorvaus C-tukialueella, jossa yksinään on lähes yhtä paljon sika- ja siipikarjatiloja kuin A- ja B-alueilla yhteensä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset sika- ja siipikarjatilat sekä koko C-alueella että C-alueen eri osissa ovat hakeneet rakennemuutoskorvausta ja miten tilat ovat alueellisesti sijoittuneet. Maatalouden rakennepolitiikalla pyritään vaikuttamaan maatalouden yhteiskunnalliseen rakenteeseen. Rakennepoliittisilla toimilla pyritään vähentämään viljelijöiden ja tilojen määrää, jolloin maataloustulo jakaantuu pienemmälle viljelijämäärälle taaten heille suuremmat tulot. Maatalouden rakennemuutosta tapahtuu, kun maatalouden rakenteessa tapahtuu tietyllä aikavälillä muutos. Rakennemuutoksessa ja -kehityksessä on alueellisia eroja. Aluetaloustiede pyrkii selittämään, mistä alueelliset erot johtuvat ja miksi alueet erilaistuvat. Suomessa eri maakunnilla on eroja ja omia alueellisia ominaispiirteitään, joilla on suuri merkitys alueen työllisyyteen ja väestön sijoittumiseen alueella. Eri maakunnissa työllisyystilanne on vaihteleva, mutta joka maakunnassa on kuitenkin työvoimapulaa useissa sellaisissa ammateissa, joihin eläinten tai tilan pidon lopettavien viljelijöiden olisi mahdollista työllistyä. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus on kansallinen kotieläintuki, jota maksetaan tilakohtaisen viitemäärän perusteella tiloille, jotka ovat juuri lopettaneet sika- ja siipikarjatuotantonsa tai aikovat sen lopettaa. Korvausta on voitu maksaa tukiehdot täyttävälle tuenhakijalle joko vuosina 2009–2010 tai vuosina 2010–2011 ja sen maksimimäärä on tilaa kohden enintään 20000 euroa vuodessa. Kahden korvausvuoden jälkeen tilan viitemäärä lakkautetaan ja sen jälkeen tilalle ei enää makseta sika- ja siipikarjatalouden tukia. Tilan on kuitenkin edelleen mahdollista jatkaa sika- ja siipikarjatuotantoaan markkinaehtoisena. Tutkimuksen aineisto on 389 tilan tiedot sisältävä Tiken raportti tukityypin 1612 (sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus, pohjoinen) tukihakutiedoista vuodelta 2010. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja koska havaintoaineisto kattaa kaikki C-alueen korvauksenhakijat, tehtiin tutkimus kokonaistutkimuksena. Tutkimustulosten mukaan 63 % korvausta hakeneista tiloista sijoittuu C1-alueelle ja 54 % Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Kuntatasolla eniten rakennemuutoskorvaustiloja oli Närpiössä. C-alueella tuenhakijat olivat iältään 20–71-vuotiaita. Hakijoista 62 % harjoitti päätuotantosuuntanaan viljanviljelyä ja peltoalaa kaikilla hakijoilla oli hallinnassaan lähes 16000 ha. Rakennemuutoskorvausta maksettiin C-alueella yhteensä yli 2,3 miljoonaa euroa. Kun rakennemuutoskorvauksen viitemäärät kahden korvausvuoden jälkeen lakkautetaan, poistuu tuo-tannosta yli 9600 ey. Sekä C-alueella että kaikki ELY-keskukset huomioiden oli korvauksenhakijoita kaikkia ikäluokkia tarkasteltaessa eniten 50–59-vuotiaissa. Eniten hakijoita oli viitemääräluokassa 10,01–20 ey ja viljelyalaluokassa 25,01–40 ha, vähiten luokissa 40,01–50 ey ja 50,01 ey tai enemmän sekä 150,01 ha tai enemmän. Yleisin maksuluokka oli 3000,01–4500 euroa, harvinaisin 15000,01–20000 euroa. Rakennemuutoskorvauksella saavutettuja hyötyjä ja kustannuksia on toistaiseksi vaikea määritellä, koska vuoden 2011 maksatus on vielä kesken.
Keyword(s): sika- ja siipikarjatalous rakennemuutoskorvaus maatalouden rakennekehitys aluetaloustiede maatalouden rakennepolitiikka


Files in this item

Files Size Format View
Mattila.pdf 304.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record