Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Puunpurennan vaikutus hevosen lepoon ja aktiivisuuteen

Show full item record

Title: Puunpurennan vaikutus hevosen lepoon ja aktiivisuuteen
Author(s): Hämäläinen, Mira
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Equine and Small Animal Medicine & Department of Clinical Production Animal Medicine
Discipline: Veterinary Pharmacology and ToxicologyAnimal Management and Welfare
Language: Finnish
Acceptance year: 2012
Abstract:
Puunpurenta, jota kutsutaan myös ilmannielemiseksi, tarkoittaa hevosen toistuvaa, tarkoituksettomalta näyttävää eli stereotyyppistä käyttäytymistä, jossa hevonen tyypillisesti painaa etuhampaansa kiinteää pintaa vasten, vetää ilmaa ruokatorven alkuosaan päästäen nielusta korahtavan äänen. Puunpurentaa esiintyy noin 4-5 %:lla hevosista. Puunpurennan taustalla on todennäköisesti useita syitä geneettisistä tekijöistä, talliolosuhteisiin, ruokintaan, vieroitukseen ja muihin elinympäristön stressitekijöihin. Vielä ei tiedetä, miksi hevonen puree puuta. Puunpurennan tai erityisesti puunpurennan estämisen on havaittu muuttavan veren stressihormonipitoisuuksia ja puunpurijoilla on todettu muuttuneet dopamiinireseptoritiheydet tietyillä aivoalueilla. Nämä herkistyneet keskushermoston dopaminergiset radat voivat olla stereotyyppisen käytöksen yhteydessä seurausta pitkään jatkuneesta stressistä yhdistettynä geneettiseen alttiuteen. Tämän tutkielman kokeellinen osuus toimi pilottitutkimuksena laajemmalle hevosen stereotyyppisen käytöksen tutkimukselle. Tutkimuksessa videoitiin ja analysoitiin kolmen puutapurevan hevosen ja kolmen verrokkihevosen käytöstä karsinassa vietettynä aikana. Hevosia kuvattiin niiden omassa karsinassaan kaksi vuorokautta ja toisena vuorokautena niillä oli sydämen sykettä rekisteröivä EKG-laite selässään tutkimuksen toista osaa varten. Käytöksen analysointi toteutettiin luomalla käyttäytymiskoodit, joihin hevosten ilmentämät käyttäytymiset luokiteltiin ja mitattiin, kuinka paljon aikaa hevoset käyttivät kuhunkin toimintaan. Tavoitteena oli selvittää, mitä nauhoitteista pystyy näkemään ja analysoimaan ja onko käyttäytymiskoodit järkevästi luokiteltu, jotta varsinaisessa tutkimuksessa voidaan paremmin tutkia päivärytmin muutoksia. Tarkastelin myös, eroaako puunpurijahevosen käyttäytyminen ei-stereotyyppisesti käyttäytyvän verrokkihevosen käyttäytymisestä ja selvitin, häiritseekö EKG-laite hevosta. Tutkimuksessa yritettiin saada selville, minkä päivittäisen toiminnan kustannuksella puunpurijahevonen käyttää aikaa puunpurentaan ja eroavatko puunpurijahevosten ja verrokkihevosten päivärytmit toisistaan. Pilottitutkimuksessa tuli ilmi hevosten valintaan, kuvausteknisiin asioihin, koodien määrittelyyn ja tulosten esittämismuotoon liittyviä seikkoja, joita kannattaa ottaa huomioon varsinaista tutkimusaineistoa käsiteltäessä. Vielä ei havaittu viitteitä siitä, että puunpurijoiden ja verrokkien päivärytmissä olisi eroja eikä EKG-laite ei vaikuttanut hevosten käyttäytymiseen. Vain kaksi kolmesta puuta purevasta hevosesta esitti stereotyyppistä käytöstä seurantajakson aikana ja lisäksi tutkimuksen puunpurijat ilmensivät stereotyyppistä käytöstä vähän, arvioiden korkeintaan 0,5 % vuorokaudesta. Puunpurennalla ja ruokinta-ajoilla näytti olevan yhteys, kun taas kahden hevosen tavassa ilmentää stereotyyppistä käytöstä havaittiin ero; toinen näytti purevan puuta harvemmin ja pidempään, 10–30 kertaa kerralla, ja toinen puri puuta useammin, mutta alle kymmenen kerran sarjoja. Tällaista ei ole kuvattu kirjallisuudessa aiemmin.
Keyword(s): puunpurenta päivärytmi stereotyyppinen hevonen vuorokausirytmi käyttäytyminen


Files in this item

Files Size Format View
lisensiaatin_tutkielma_Mira_Hamalainen_2012.pdf 163.2Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record