Ilmiö, instituutio ja ideologia : 2000-luvun talouskasvukritiikin teemat
Title: | Ilmiö, instituutio ja ideologia : 2000-luvun talouskasvukritiikin teemat |
Author(s): | Haapanen, Liisa |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Department of Environmental Sciences |
Discipline: | Environmental Protection Science |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2013 |
Abstract: |
In this master's thesis, I examine 21st century criticism of economic growth. The aim of the study is to understand what economic growth represents to growth critics. The research question is: what are the central themes of contemporary growth critique? The research material consists of three books: Tim Jackson's Prosperity without growth – economics for a finite planet (2009), Peter Victor's Managing without growth – slower by design, not disaster (2008) and the Finnish translation of Serge Latouche's Petit traité de la décroissance sereine (2007, Finnish translation Jäähyväiset talouskasvulle published in 2010). A qualitative content analysis was conducted on the material. In this method, manifest and latent meanings of the text are condensed and categorized in order to identify the key themes of the text.
The analysis reveals three central themes in the criticism of economic growth. Each offers a different perspective to economic growth, to the proposed alternatives and to the opposition between growth protagonists and antagonists. First theme is growth as a phenomenon, which focuses on concrete ecological and social impacts of economic growth. The main argument of the growth critics is that the social and ecological costs of growth exceed its benefits in the western countries. In addition, they argue that economic growth cannot be viably combined with reducing ecological impact of human activities. The second theme is growth as an institution, which focuses on the institutional dependence on growth as well as institutional structures supporting growth. The critics' opinion is that these institutions now form a vicious circle in which people serve the economic growth and not vice versa. Also the proposed institutional change for disentangling society from growth is relevant to this theme. The third theme is growth as an ideology, which focuses on economic growth as a hegemonic belief and value system as well as a political goal above other goals. Under this theme, the growth critics promote emancipation and outline an alternative ideology.
One main conclusion of the study is that the growth critics are not in favour of the opposite of economic growth, i.e. they do not promote a diminishing economy as an end in itself. Instead, their critique opens up a discussion on an alternative society which does not revolve around the economy and its size. However, this alternative is not pictured very clearly in the research material. It seems that the growth antagonists are able to describe what they oppose more elaborately than what they support. Another conclusion is that there is an internal tension within current growth critique. When examining economic growth as a concrete phenomenon the critics suggest indifference towards economic growth. Yet, under the other two themes the approach is everything but nonchalant since dismantling the institutions and ideology of growth will hardly be achieved without intentional resistance.
Since the three books analyzed lean on and draw from earlier and contemporary references critical to economic growth, the three themes might be utilized in analyzing and understanding growth critique in general. However, this should be verified in further studies. What is more, when applied to other texts one might discover new themes not covered in this study. Because this study concentrates on the aspects that the three books representing growth critique have in common, in the future one should examine whether there are different schools of thought within the 21st century growth critique. Another interesting subject for further studies would be to apply the three themes to analyzing degrowth visions and possible degrowth experiments.
Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen 2000-luvun talouskasvukriittistä kirjallisuutta laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä talouskasvu edustaa talouskasvukriitikoille. Päätutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat 2000-luvun talouskasvukritiikin keskeiset teemat. Tutkielman aineiston muodostavat kolme 2000-luvulla julkaistua talouskasvukriittistä kirjaa: Tim Jacksonin Prosperity without growth – economics for a finite planet vuodelta 2009, Peter Victorin Managing without growth – slower by design, not disaster vuodelta 2008 ja Serge Latouchen Jäähyväiset talouskasvulle joka ilmestyi suomeksi 2010 (alkuperäisteos on Petit traité de la décroissance sereine vuodelta 2007).
Tutkielman päätulos on kolmen teeman identifioiminen aineistosta. Jokaisen teeman alla talouskasvu saa eri merkityksiä ja siihen myös kohdistetaan erilaista kritiikkiä. Kukin teema myös avaa erilaisen näkökulman talouskasvun puolustajien ja kriitikoiden väliseen vastakkainasetteluun ja valottaa eri tavoin kriitikoiden tarjoamaa vaihtoehtoa eli talouskasvua tavoittelematonta yhteiskuntaa. Ensimmäinen teema on talouskasvu ilmiönä, jossa tarkastellaan talouskasvun konkreettisia ekologisia ja sosiaalisia seurauksia. Kriitikoiden mukaan talouskasvun haitat ovat nykyään länsimaissa sen hyötyjä suuremmat eikä jatkuvaa talouskasvua ole mahdollista yhdistää ympäristövaikutusten vähentämiseen. Toinen teema on talouskasvu instituutiona, jossa talouskasvun esitetään ohjaavan yhteiskunnan jäsenten valintoja. Tämä ilmenee sekä talouskasvuriippuvaisuutena että lukuisina talouskasvua ylläpitävinä tapoina. Kriitikoiden mielestä tämä johtaa noidankehään, jossa ihmiset palvelevat talouskasvua eikä talouskasvu ihmisiä. Kolmas teema on talouskasvu ideologiana. Siinä talouskasvu näyttäytyy yhteiskunnassa vallitsevana uskomus- ja arvojärjestelmänä, joka on saavuttanut hegemonisen, itsestään selvänä pidetyn aseman. Talouskasvuideologiassa kasvu nähdään kaiken hyvän lähteenä, talous ajatellaan muusta yhteiskunnasta ja luonnosta erilliseksi elämänalueeksi ja taloudellisille arvoille annetaan etusija. Tätä ideologiaa pidetään aineistossa totuutta vääristelevänä ja irrationaalisena ajatusrakennelmana, joka estää ihmisiä näkemästä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Yksi tutkielman keskeinen johtopäätös on, että talouskasvukriitikot eivät kannata talouskasvun vastakohtaa eli talouden itsetarkoituksellista supistamista. Sen sijaan kritiikki on keskustelunavaus kohti kokonaan uudenlaista yhteiskuntaa, jossa talous ja sen koon muutokset eivät ole keskiössä. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan piirry aineistosta kovin selkeästi esiin – kriitikot tuntuvat tietävän paremmin, mitä he vastustavat kuin mitä he kannattavat. Toinen keskeinen johtopäätös on, että talouskasvukritiikissä vallitsee sisäinen ristiriita. Konkreettisia ilmiöitä käsitellessään kriitikot ehdottavat välinpitämättömyyttä talouskasvun suhteen, mutta talouskasvun instituutioiden ja ideologian purkaminen vaativat tietoista vastustusta.
Koska kirjat ammentavat aiemmasta talouskasvukriittisestä kirjallisuudesta, tutkielmassa identifioidut teemat voisivat sopia myös yleisemmin talouskasvukritiikin analysointiin. Tämä tulisi kuitenkin todentaa jatkotutkimuksissa. Jatkotutkimukset erilaisella aineistolla voivat toisaalta paljastaa lisää keskeisiä teemoja. Koska tutkielmassa keskityttiin lähinnä aineistokirjoja yhdistäviin tekijöihin, voisi jatkossa selvittää, onko nykyisestä kasvukritiikistä löydettävissä jakolinjoja tai koulukuntia. Mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde olisi myös talouskasvua tavoittelemattoman yhteiskunnan visioiden analysoiminen tutkielmassa löydettyjen kolme teeman näkökulmasta.
|
Keyword(s): | talouskasvukritiikki ilmiö instituutio ideologia laadullinen sisällönanalyysi economic growth critique phenomenon institution ideology qualitative content analysis |
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Gradu_Haapanen.pdf | 1.882Mb |