Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Äänteellisesti motivoidun sanaston kuvaus ja terminologia etymologisten sanakirjojen ja unkarin -g-johtimisten kontinuatiiviverbien valossa

Show full item record

Title: Äänteellisesti motivoidun sanaston kuvaus ja terminologia etymologisten sanakirjojen ja unkarin -g-johtimisten kontinuatiiviverbien valossa
Author(s): Lintunen, Katja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Discipline: Finno-Ugric Languages and Cultures, Linguistic Line of Studies
Language: Finnish
Acceptance year: 2012
Abstract:
Description and terminology of sound symbolic vocabulary with special reference to Hungarian g-verbs and etymological dictionaries My study summarizes the developing research method and terminology of sound symbolic (i.e. onomatopoeic, expressive etc.) vocabulary in Finno-Ugrian linguistic tradition. The study is based on etymological dictionaries such as Finnish etymological dictionaries Suomen kielen etymologinen sanakirja (pt 1, 1955) and Suomen sanojen alkuperä (pt 1 and 3, 1992 and 2000), Hungarian etymological dictionary Etimológiai szótár- Magyar szavak és toldalékok eredete (2006) by Gábor Zaicz and Uralisches etymologisches Wörterbuch (pt 1, 1988). Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache (1989) by Friedrich Kluge is included for comparison to Indo-European linguistics. The other part of the study presents an analysis of Hungarian g-verbs. The Hungarian examples demonstrate one possible model of how sound symbolism works. My study shows that sound symbolic elements, phonesthemes are used in word formation of onomatopoeic words. Phonesthemes are sound sequences which have conventional sound symbolic meaning. Phonesthemes may represent semantically any human senses, not only the audition. Sound symbolic words i.e. words containing phonesthemes can have many kinds of origins. My study shows that onomatopoeia alone is not an etymological explanation.
Pro gradu -työni on katsaus äänteellisesti motivoidun (eli ekspressiivisen tai onomatopoeettis-deskriptiivisen) sanaston tutkimushistoriaan, kuvaukseen ja terminologiaan. Tutkimuksessani käyn läpi äänteellisesti motivoidun sanaston tutkimushistoriaa esittelemällä muutamia merkittäviä tutkijoita ja teoksia, joiden myötä äänteellisesti motivoidun sanaston tutkimusmetodi ja terminologia ovat merkittävästi kehittyneet. Pyrin valottamaan aihetta myös etymologisten sanakirjojen aineiston avulla. Selvitän minkälaista terminologiaa eri sanakirjoissa on äänteellisesti motivoidusta sanastosta käytetty ja minkä tyyppistä sanastoa tähän on sisällytetty. Käsittelemiäni sanakirjoja ovat SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 1, ilm. 1955), SSA eli Suomen sanojen alkuperä (osat 1 ja 3, ilm. 1992 ja 2000), Gábor Zaiczin unkarin etymologinen sanakirja Etimológiai szótár- Magyar szavak és toldalékok eredete (2006), UEW eli Uralisches etymologisches Wörterbuch (1. osa, 1988) sekä vertailukohtana indoeuropeistiikan puolelta Friedrich Klugen Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache (1989). Lisäksi minulla on aineistonani unkarin -g-johtimisia kontinuatiiviverbejä, jotka ovat suurelta osin ekspressiivisiä. Lause-esimerkit ovat internetistä. Tutkimuksestani selviää, että äänteellisesti motivoidusta sanastosta käytetty terminologia on epäsystemaattista, eikä yhtenäistä tutkimusmetodia ole ollut. Tutkimuksessani pyrin yhtenäistämään äänteellisesti motivoidun sanaston tutkimuksessa käytettävää terminologiaa. Terminologian yhtenäistäminen on erityisen tärkeää jotta tutkijoiden kansainvälinen vuoropuhelu olisi mahdollista. Esittelen myös unkarin esimerkkien avulla yhden mahdollisen mallin äänteellisesti motivoitujen sanojen semantiikasta ja äännesymboliikan toimintaperiaatteista. Äänteellisesti motivoidut eli ekspressiiviset sanat ovat siis sanoja, jotka sisältävät äännesymboliikkaa. Äännesymbolisia elementtejä, fonesteemeja käytetään onomatopoeettisten ja deskriptiivisten sanojen muodostamiseen ekspressiivisten muottien avulla. Fonesteemit ovat äännesymbolisia konventioita, jotka voivat kuvata mitä aistialuetta tahansa. Konventionaalista äännesymboliikkaa voidaan käyttää onomatopoeettisissa eli ääntä jäljittelevissä sanoissa. Onomatopoeesi sinänsä ei riitä sanan alkuperänselitykseksi vaan onomatopoeettisen sanaston alkuperälähteitä voi olla useitakin.


Files in this item

Files Size Format View
aanteell.pdf 2.214Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record