Kirjanpainajariskin arviointi ja hallinta Helsingin kaupungin taajamametsissä
| Title: | Kirjanpainajariskin arviointi ja hallinta Helsingin kaupungin taajamametsissä |
| Author(s): | Karttunen, Toni |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences |
| Discipline: | Forest Ecology and Management |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2014 |
| Abstract: |
Helsingin kaupungin taajamametsiä hoidetaan monipuolisesti ottamalla huomioon monia metsiin liittyviä arvoja. Voimakkaita, metsämaisemaa selkeästi muuttavia hoitotoimenpiteitä on tehty yleisesti ottaen vähän, mikä on osaltaan lisännyt vanhojen metsien osuutta. Erityisesti varttuneisiin ja elinvoimaisuudeltaan heikentyneihin kuusikoihin (Picea abies) ja kuusivaltaisiin metsiin liittyy usein kirjanpainajan (Ips typographus) tuhoriski. Talvella 2011–2012 myrsky aiheutti paikoitellen myrskytuhoja Helsingin taajamametsien kuusikoissa ja kuusivaltaisissa metsissä, mikä lisäsi entisestään riskiä kirjanpainajatuhoille. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kirjanpainajariskiä Helsingin kaupungin taajamametsissä ja esittää jatkotoimenpidesuosituksia tuhoriskin hallitsemiseksi. Päämenetelmänä käytettiin feromonipyydysten avulla toteutettavaa seurantaa. Tuloksia verrattiin kirjallisuudessa esitettyihin arvioihin kirjanpainajariskistä. Muita tuhoriskiin vaikuttavia tekijöitä, kuten kirjanpainajan asuttamien elävien kuusien määrää, tarkasteltiin myös kirjanpainajariskin arvioinnissa.
Kolmella alueella Keskuspuistossa ja yhdellä Herttoniemessä toteutettiin feromonipyydysseuranta yhteensä 36 pyydyksellä 6.5.–4.7.2013. Ansatyyppinä käytettiin Witasekin valmistamaa WitaTrap Multi Funnel -mallia ja feromonisyöttinä Witasekin Ipsowit® Standardia. Kirjanpainajia pyydystettiin yhteensä 79 210 yksilöä. Feromonipyydysseurannan tulosten perusteella kirjanpainajariski saattaa olla suuri yhdellä Keskuspuiston osa-alueella. Kirjanpainajan asuttamia eläviä kuusia havaittiin kuitenkin kahden osa-alueen lisäksi yhdeltä kohteelta tutkimusalueen ulkopuolelta.
Tutkimustulosten perusteella riskialttiimmat alueet kirjanpainajatuhoille olivat vanhojen tuhokohteiden ympäristöt ja sellaisten alueiden lähimetsät, joihin oli jäänyt kirjanpainajalle sopivaa lisääntymismateriaalia. Elinvoimaisuudeltaan heikentyneissä kuusikoissa ja kuusivaltaisissa metsissä sekä uusissa valoisissa metsänreunoissa kirjanpainajan tuhoriski voi myös olla suurentunut. Jatkotoimenpidesuosituksina kirjanpainajariskin hallitsemiseksi esitetään lyhyellä aikavälillä 1) maastoseurantaa ja kirjanpainajan asuttamien runkojen poistamista juhannukseen mennessä, 2) myrskytuhojen kartoitusta ja myrskyn kaatamien järeiden kuusien pääsääntöistä korjuuta, 3) sään seurantaa ja 4) kirjanpainajaan liittyvien tiedotteiden seuraamista. Pidemmän aikavälin jatkotoimenpidesuosituksina esitetään riskialttiiden kuusikoiden ja kuusivaltaisten metsien vaiheittaista uudistamista ja metsikkörakenteiden muuttamista kirjanpainajatuhoille kestävämmiksi.
Urban forests of Helsinki city are managed in multiple ways and several forest values are taken into account in forest management. Strong forest management actions that change the forest landscape radically have been done quite seldom, which has increased the proportion of old forests. The risk of spruce bark beetle (Ips typographus) outbreaks is often evident especially in older Norway spruce (Picea abies) forests of low vitality. In the winter of 2011 to 2012 storms caused windfalls in some areas of the urban forests in Helsinki city, which increased the risk of spruce bark beetle outbreaks even more. The objective of this study was to assessment the risk of spruce bark beetle outbreaks in the urban forest of Helsinki city and present future forest management recommendations to control the spruce bark beetle damage. Monitoring with pheromone baited traps was used as the main investigation method. Results were compared with spruce bark beetle risk estimates found in literature. Other factors affecting the risk of spruce bark beetle, for example the amount of living Norway spruces infested with the spruce bark beetle, were observed as well.
Monitoring with pheromone traps was carried out with 36 traps in three regions in Helsinki Central Park and in one region in Herttoniemi between 6th of May and 4th of July in 2013. Pheromone trap model, WitaTrap Multi Funnel, and pheromone bait Ipsowit® Standard were manufactured by Witasek company. Altogether 79 210 spruce bark beetles were trapped. According to the monitoring results the risk of spruce bark beetle can be high in one region in Central Park area. Living Norway spruces infested by the spruce bark beetle were found in two regions and also in one area outside the investigation area.
Based on the results the areas with greatest risk to spruce bark beetle damage were the neighboring areas of previous damage as well as forests with suitable breeding material for the spruce bark beetle. The risk can also be high in Norway spruce forests of low vitality and in recently formed, sun-exposed forest edges dominated by Norway spruce. Forest management recommendations in short time interval to control the spruce bark beetle risk are as follows 1) forest monitoring and removal of spruce bark beetle infested live Norway spruces before Midsummer, 2) observation of storm damage and removal of large diameter Norway spruce windfalls as a rule, 3) monitoring the weather conditions and 4) following national announcements related to the spruce bark beetle risk status. Forest management recommendations for longer time interval are phased regeneration fellings of risk prone Norway spruce forests and changing the forest structures more resistant to spruce bark beetle damage in the future.
|
| Keyword(s): | Ips typographus Picea abies spruce bark beetle Norway spruce urban forest risk assessment recommendation kirjanpainaja kuusi taajamametsä riskinarviointi suositus |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Pro gradu -tutkielma, Toni Karttunen 2014.pdf | 5.029Mb |