Innostuneita ja pessimistejä : aloittelevien yliopisto-opiskelijoiden motivaatio suhteessa hyvinvoinnin ongelmiin sekä tieto- ja oppimiskäsityksiin

Nyky-yhteiskunnassa halutaan menestyä ja kehittyä jatkuvasti, mutta samaan aikaan voida hyvin ja saada elämästä innostavia kokemuksia. Motivaation ja hyvinvoinnin yhteydet sekä positiivisten oppimiskokemusten ja opiskeluhyvinvoinnin tärkeys esimerkiksi tulevan työhyvinvoinnin pohjana on ajankohtainen kokonaisuus. Tarkastelemalla motivaation ja hyvinvoinnin ohella lisäksi opiskelijan tieto- ja oppimiskäsityksiä, saadaan kokoon vähemmän tutkittu yhdistelmä. Tieto- ja oppimiskäsitykset ohjaavat olennaisella tavalla sitä, miten yksilö tulkitsee ja arvioi tietoa kriittisesti, sekä ovat yhteydessä hänen näkemykseensä oppimisprosessista. Tärkeä oivallus on myös viimeaikaisessa oppimisen tutkimuksessa enenevissä määrin vahvistuva käsitys siitä, että motivationaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset ulottuvudet ovat paitsi sinänsä merkityksellisiä kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään ja opiskeluympäristön kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilökeskeisestä näkökulmasta käsin, millaisia motivaatiotekijöitä ja hyvinvoinnin ongelmia aloittelevat yliopisto-opiskelijat kokevat opintoihinsa liittyen ja millaisia käsityksiä heillä on tiedosta ja oppimisesta. Motivaatiotekijöitä tarkasteltiin opiskelun koettuun haastavuuteen ja omaan pystyvyyteen, ajattelu- ja toimintastrategioihin sekä opiskeluintoon liittyviä teorioita hyödyntäen. Hyvinvoinnin ongelmia mitattiin yhtäältä emotionaalisessa ulottuvuudessa (stressi, uupumus), toisaalta motivationaalisessa ulottuvuudessa (kiinnostuksen puute, tehtävien välttely). Tieto- ja oppimiskäsitysten osalta tarkastelu rajattiin yhteistoiminnalliseen tiedonrakenteluun, reflektiivisyyteen, metakognitioon, tiedon varmuuteen ja käytännöllisyyteen. Tutkimuksen aineisto (n=785) kerättiin keväällä ja syksyllä 2012 RYM Sisäympäristöt-hankkeen tutkimusryhmän kehittämin kyselylomakkein. Tutkimushenkilöinä oli ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita Aalto-yliopiston teknillisiltä aloilta sekä Helsingin yliopistosta opettajankoulutuslaitokselta, kemian laitokselta, teologisesta ja oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Opiskelijat ryhmiteltiin raportoitujen motivaatiotekijöiden perusteella K-keskiarvo klusterianalyysilla. Saatuja ryhmiä verrattiin toisiinsa hyvinvoinnin ongelmien sekä tieto- ja oppimiskäsitysten suhteen yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Lopuksi etsittiin vielä ryhmien välisiä eroavaisuuksia eri taustamuuttujien suhteen ristiintaulukoinnilla (sukupuoli, opiskeluala) ja Kruskall-Wallisin testillä (ikä). Klusterianalyysilla löydettiin tutkimusjoukosta kolme motivaatiotekijöiden kannalta erilaista opiskeluprofiilia, jotka nimettiin seuraavasti: 1) pessimistiset, 2) pitkästyneet, 3) innostuneet. Pessimistiset kokivat vähiten opiskeluintoa, optimismia ja pystyvyyttä sekä eniten tehtävien välttelyä ja hyvinvoinnin ongelmia. Tieto- ja oppimiskäsityksistä he arvostivat muita ryhmiä enemmän tiedon varmuutta. Pitkästyneiden opiskeluprofiilissa raportoitiin vähiten haastavuutta, melko vähän opiskeluintoa sekä kohtalaisesti optimismia, pystyvyyttä ja kiinnostuksen puutetta. Pitkästyneet arvostivat vähiten tiedon käytännöllisyyttä. Innostuneet kokivat eniten opiskeluintoa, optimismia ja pystyvyyttä, vähiten tehtävien välttelyä ja hyvinvoinnin ongelmia. Tieto- ja oppimiskäsityksistä he arvostivat eniten yhteistoiminnallista tiedonrakentelua, reflektiivisyyttä ja metakognitiota. Taustamuuttujista sukupuolten välillä ei ollut eroa eri opiskeluprofiileihin sijoittumisessa, sen sijaan iän osalta todettiin pessimististen olevan nuorimpia. Opiskelualoista opettajankoulutuslaitoksella sekä oikeustieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa prosentuaalisesti suurin osa vastaajista ryhmittyi innostuneisiin, kun taas kemian laitoksella ja Aalto-yliopistossa suurin osuus ryhmittyi pessimistisiin. Tutkimus vahvistaa käsitystä opiskeluun liittyvien motivationaalisten, emotionaalisten ja kognitiivisten tekijöiden yhteyksistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että opiskelijoiden henkilökohtaiset motivaatiotekijät, hyvinvointitekijät sekä tieto- ja oppimiskäsitykset muodostavat kokonaisuuksia, joiden voidaan aiemman tutkimuksen nojalla päätellä olevan opiskelun laadun ja edistymisen kannalta positiivisia tai haitallisia. Tarvitaan lisää näyttöä näiden eri kokonaisuuksien konkreettisista yhteyksistä ja mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi opintomenestykseen, sillä opintojen edistymisen tukeminen ja määräajassa valmistuminen ovat ajankohtaisia koulutuspoliittisia keskustelunaiheita Suomessa. Erityisesti hyvinvoinnin ja tieto- ja oppimiskäsitysten yhteyksistä on vielä melko vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää yliopistopedagogiikan kehittämisessä ja suunnittelussa.