”Älä tule häiritsemään!” : tutkimus lasten erilaisista orientaatioista häirintätilanteissa
| Title: | ”Älä tule häiritsemään!” : tutkimus lasten erilaisista orientaatioista häirintätilanteissa |
| Author(s): | Salminen, Essi |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education |
| Discipline: | Education (Early Childhood) |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2012 |
| Abstract: |
The object of this study was to examine how children described being disturbed and how much it included bullying. Second, how much participation and unclear orientations were differing from each other when it comes to disturbing situations in day care. Third, they wanted to find associations between children's age and disturbing orientations in this study. The aim of this study is that day care educators could become more aware, understanding and responsive to disturbing behaviour and exercise of power between children.
The study was based on a large and international Early Childhood Education research and development project, called Source of Orientation. The data was collected in spring 2010 from different kinds of day care centres and 8 Councils of Eastern-Uusimaa and Hämeenlinna. There were 816 children who took part the project. The data was collected in multi-methodical methods: children's interview, observation and learning environment assessment. The data was mainly used as quantitative data in the project in this study. The qualitative data was based on children's agentive perception created by Jyrki Reunamo (2007b) from Helsinki University.
According to the results, most of the children orientated participate when they became disturbed. Also, they understood that disturbing behaviour included bullying. That showed that bullying and disturbing were the same thing for the children. In addition, the study showed individual and developmental differences between children in daily situations in day care. It seemed that the youngest children (2-3 years old) orientated more unclearly than the oldest ones. The oldest children (4-7 years old) orientated participate more often. On the other hand, different kind of disturbing orientations were found in every age group. That indicated that disturbing orientations were not only based on age, but also for example individual settings. In conclusion, strong educators are needed with pedagogical views for young children in peer groups dealing with deterrents, interferences, and disturbing situations. Children orientating in disturbing situations highlighted the importance of child observation, especially when it comes to withdrawn and unclear orientated children.
Tavoitteet. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiseksi lapset määrittelevät häirinnän, ja millainen yhteys häirinnällä on kiusaamiseen. Lisäksi tutkittiin, miten häirintään osallistuvasti ja epäselvästi orientoituneet lapset eroavat persoonallisilta ominaisuuksiltaan ja vuorovaikutukseltaan päivähoidossa. Kolmantena selvitettiin, miten lasten ikä ja häirinnän orientaatiot ovat yhteydessä häirinnän työstämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa alle kouluikäisten lasten välisestä häirinnästä ja lasten välisestä vallankäytöstä vertaisryhmässä. Lasten vertaissuhteissa esiintyviä ongelmia on vaikea huomata, minkä vuoksi ryhmädynamiikan havainnointiin tulee kiinnittää huomiota. Jokaiselle lapselle on tärkeää kuulua osaksi ryhmää, solmia ja ylläpitää vertaissuhteita sekä saada aikuisen yksilöllistä huomiota.
Menetelmät. Tutkimus pohjautui laajaan ja kansainväliseen varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämisprojektiin "Orientaation lähteillä". Projektin aineisto kerättiin keväällä 2010 päiväkodeista ja perhepäivähoitoyksiköistä. Siihen osallistui yhteensä 8 kuntaa Keski-Uudeltamaalta ja Hämeenlinnasta. Yhteensä projektissa oli mukana 816 lasta. Aineisto kerättiin monimetodisin keinoin: lapsihavainnoinnilla, lasten ja kasvattajien haastatteluilla sekä oppimisympäristön arvioinnilla. Tehdyn tutkimuksen aineisto oli pääosin kvantitatiivinen. Kvalitatiivista aineistoa käytettiin lasten erilaisten häirinnän orientaatioiden analyysissa. Kvantitatiivisen aineiston analyysi toteutettiin varianssianalyysilla, ristiintaulukoinnilla ja korrelaatiokertoimella.
Tulokset ja johtopäätökset. Lasten häirinnän määritelmät jaettiin Reunamon (2007b) luoman hahmotuksen agenssin kenttään (dominoiva, osallistuva, vetäytyvä, mukautuva, epäselvä). Tutkimustulosten mukaan häirintään osallistuvasti orientoituneet lapset ymmärsivät häirinnän sisältävän myös kiusaamista. Tulosten valossa näyttäisi siltä, että häirintää epäselvästi orientoituneet lapset tarvitsivat muita enemmän tukea sosiaalisessa ja kognitiivisessa kehityksen osa-alueissa. Tästä johtuen häirintään epäselvästi orientoituneet lapset olivat aikuisen yksilöllisessä vuorovaikutuksessa enemmän. Lisäksi häirinnän työstämiseen näyttäisi liittyvän kehityksellinen konteksti, sillä nuorimmat lapset (2-3-vuotiaat)suuntautuivat usein häirintään epäselvästi hahmottavasti ja vanhimmat lapset (4-7-vuotiaat) taas osallistuvasti. Toisaalta häirinnän erilaisia orientaatioita esiintyi jokaisessa ikäryhmässä, jolloin ne voisivat olla yhteydessä lasten yksilöllisiin tekijöihin. Tästä päätellen päivähoidon aikuisten tulisi kiinnittää huomiota lapsihavainnointiin ja huomioida toiminnassaan etenkin vetäytyvästi ja epäselvästi orientoituneita lapsia.
|
| Keyword(s): | Early Childhood Education Social Development Social Interaction Bullying Orientation Disturb varhaiskasvatus sosiaalinen kehitys vertaissuhteet häirintä kiusaaminen orientaatiot |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| alatuleh.pdf | 2.391Mb |