Browsing by Title

Pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen jokaista hetkeä. Tämä tutkielma keskittyi pedagogiikan toteuttamiseen päiväkodin päiväuni- ja päivälepotilanteissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pedagogisten menetelmien käyttö vaikuttaa päivälepotilanteiden onnistumiseen sekä lasten rauhoittumiseen ja unensaantiin (ks. Vesalainen, 2013; Staton ym., 2015). Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kuvata ja analysoida sitä, mitä on laadukas unipedagogiikka ja millä tavoilla sitä on mahdollista toteuttaa päiväkodissa. Aihetta käsiteltiin varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta, koska tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ja menetelmiä varhaiskasvatuksen opettajan työhön päiväkodissa. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä on laadukas unipedagogiikka? Millä tavoilla laadukasta unipedagogiikkaa voidaan toteuttaa päiväkodissa? Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin narratiivinen yleiskatsaus. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston hankintaa. Aineisto kerättiin e-Thesis, Helka, Arto, Finna ja Google Scholar -tietokantojen avulla. Tutkimusaineisto koostui tutkimusartikkeleista, väitöskirjasta, pro gradu -tutkielmista, Opetushallituksen julkaisuista, julkisyhteisön selvityksistä sekä tutkimuskirjallisuudesta, yhteensä 24 eri julkaisusta. Aineiston analyysimenetelmänä oli kuvaileva synteesi, joka perustui sisällönanalyysiin. Laadukas unipedagogiikka on kasvattajatiimin toteuttamaa, suunniteltua ja tarkoituksenmukaista pedagogiikkaa, jolla edistetään lasten rauhoittumista ja unensaantia päivälepohetkellä päiväkodissa (ks. Vesalainen, 2013). Sen toteutuksen lähtökohtana on pedagogisen toiminnan struktuuri ja toiminnan suunnittelu. Laadukkaan unipedagogiikan toteutuksessa ratkaisevan tärkeässä asemassa on tiimi, jonka jäsenet tekevät yhteistyötä keskenään. Laadukkaalla unipedagogiikalla myös päivälevon siirtymiin saadaan sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta lepohetken lisäksi. Päivälepotilanteessa laadukkaan unipedagogiikan tärkeimpiä mahdollistajia ovat uniaikataulujen säännöllisyys, toiminnan struktuurin yhteneväisyys ja selkeys, lepohetken oikea ajoitus, lasten unen riittävä kesto sekä toimintaympäristöt. Toimintaympäristöt voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, toiminnalliseen, sosiaaliseen, pedagogiseen sekä kulttuuriseen toimintaympäristöön.

In this study the significances of the high-quality early childhood education in the group under of the three-year-old are examined. The objective of the study was to clarify why the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. In the study it is clarified in addition to this which methods the kindergarten teacher guarantees high-quality early childhood education in in the group of the small. The central starting point for the study is the fact that the small child only benefits from the early childhood education when it is of high quality. In the study the kindergarten teachers' views on why the quality of the early childhood education is important for the kindergarten smallest kids. The material was collected with theme interviews as the bottom of which a semi-structured interview body served. The interviewee was altogether three kindergarten teachers who worked in the group under of the three-year-old. The material was analysed on a aineistolähtöinen content analysis. Theme wholenesses which had risen and answered the research problems of the study were collected in the material forth with its help. The research results showed that the kindergarten teachers considered the professional skill of the teacher important. The kindergarten teachers also emphasised the help brought by the education, to act as the team in charge. Every one of the interviewees emphasised that the high-quality early childhood education creates the foundation for the child's future years and for human relations. The kindergarten teachers considered important the fact also that the school year should be whole under three-year-old so that it would support the ability under of the three-year-old to create the permanent human relations and vertaissuhde and the staff's and the children's turnover's minor. The Pienryhmätoiminta was seen important in the high-quality early childhood education under of the three-year-old. This way it was possible for the teachers to observe and to support the children more individually than in the situations of the whole group. Also the cooperation with the parents was seen extremely important. It was stated that the kindergarten teachers were responsible for the maintaining of the interaction so that the confidential cooperation would function between a parent and the varhaiskasvattaja. The study shows that the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. With the help of the quality it is concentrated on the skills of the social and of the an age levels of the children, on the learning and on the individual needs. The kindergarten teachers regarded as to guarantee high-quality early childhood education under of the three-year-old in the group that they need the support of a team, leader and parents for the carrying out of it.

Tutkimuksen aiheena on laaja-alaisten oppimistavoitteiden toteutuminen monialaisessa oppi-miskokonaisuudessa. Laaja-alaisia oppimistavoitteita on opetussuunnitelmassa (2014) seitsemän ja ne kuuluvat jokaisen oppiaineen opetustavoitteisiin. On todettu toimivaksi tavaksi sisällyttää nämä opit koulussa toteutettaviin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä, mitä laaja-alaisia oppimistavoitteita toteutuu, sekä millainen vaikutus monialaisella oppimiskokonaisuudella on käsityön opetusta kohtaan. Kyseessä on tapaustutkimus Helsingin kaupungin peruskoulun 8. luokkalaisten jokavuotisesta ilmiöopetuksesta, jossa oppilaat tuottavat näytelmän. Tämä tutkimus on keskittynyt vuoden 2020 ilmiöopetuksen puvustus- ja rekvisiittaryhmään. Tutkimusaineistona toimi avoin haastattelu sekä kirjalliset dokumentit. Haastateltavia henkilöitä oli kaksi: puvustus- ja rekvisiittaryhmän vastuuopettajana toiminut käsityönopettaja sekä koulun rehtori. Aineiston perusteella puvustus- ja rekvisiittaryhmän prosessista löytyi neljä valtakunnallisen opetussuunnitelman (2014) laaja-alaista oppimistavoitetta: L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutustaidot ja ilmaisu, L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L6 työelämäntaidot ja yrittäjyys. Haastatteluista kävi ilmi, että vaikka ilmiöopetus on koulussa jokavuotinen, se muodostuu aina uudella tavalla riippuen oppilaista ja heidän välisestä ryhmädynamiikastansa. Käsityönopetuksessa ilmiöopetus koettiin laajentavan oppilaiden taitoja, rohkaisevan työntekoon sekä vahvistavan heidän itsetuntoaan.

Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu useita eri malleja liittyen varhaiskasvatuksen laatujohtamiseen, laadunhallintaan tai laadunarviointiin. Uusin varhaiskasvatuksen laatumalli on Karvin varhaiskasvatuksen laatukriteeristö. Laatumalleissa on yhteisiä tekijöitä, kuten strategian luominen, asiakastarpeiden selvittäminen ja täyttäminen, prosessien kehittäminen, sekä tiimien ja työyhteisön osaamisen kehittäminen. Tässä tutkimuksessa aiemmista malleista muodostettiin neljä varhaiskasvatuksen laatujohtamisen näkökulmaa. Näkökulmat ovat strategia-, asiakas-, laatu-, ja työyhteisönäkökulma. Tutkimuksessa kuvattiin, millä tavalla nämä näkökulmat toteutuvat kolmessa päiväkodissa Espoossa, jossa on tehty laatutyötä varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä oli mukana kolme espoolaista päiväkotia, joiden johtajia haastattelin vuosina 2011-2012, kun aloitin proseminaarityöni. Haastattelutyyppinä oli puolistrukturoitu haastattelu. Aineiston analyysissa käytin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuspäiväkodeilla oli yksikön strategia, eli yksikön varhaiskasvatussuunnitelma, ja niissä tehtiin strategista suunnittelua, kuten vuosisuunnitelmia. Päiväkodeissa kiinnitettiin huomiota ulkoisiin ja sisäisiin asiakkaisiin, sekä heidän tarpeidensa täyttämiseen. Päiväkodeissa kehitettiin erityisesti kasvatusprosessia, mutta myös johtoprosessia. Kehittämisessä käytettiin laatutyökaluja, kuten asiakastyytyväisyyskyselyjä ja snadit stepit -menetelmää. Päiväkodeissa oli tiimejä, joista tärkeimpänä lapsiryhmän oma tiimi. Myös johtajilla oli alueen johtotiimit ja laajennetut johtotiimit. Tiimit nähtiin työnsä kehittäjinä ja varhaiskasvatuksen laadun tekijöinä, ja ammattitaitoa kehittävään koulutukseen osallistuttiin, jotta varhaiskasvatus olisi laadukasta. Tutkimuspäiväkotien laatujohtaminen vuosina 2011-2012 sisältää samoja osatekijöitä kuin laatujohtaminen ja laadunarviointi nykyään. Kehitystäkin on tapahtunut: Karvin uusi, valtakunnallinen varhaiskasvatuksen laatukriteeristö on yksityiskohtaisempi kuin useat aiemmat varhaiskasvatuksen laatumallit. Nykytilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että varhaiskasvatuksen laadun määritelmä on kiinni ajassa, ja varhaiskasvatuksen laatua seurataan ja kehitetään, koska resurssit eivät ainakaan lisäänny – usein päinvastoin – ja erilaiset asiakastarpeet kasvavat.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli määritellä luovuus käyttäen runkona E. Paul Torrancen vuonna 1965 esittelemää mallia, jonka mukaan luovuuden voi jakaa neljän elementin mukaan. Nämä elementit ovat yksilö, prosessi, produkti ja ympäristö. Lisäksi käytin muita tieteellisiä tutkimuksia ja teorioita luovuudesta, täydentämään kyseistä mallia. Tutkimuksen pyrkimyksenä on hahmottaa ja määritellä luovuutta niin, että se on helposti ymmärrettävissä kasvatustieteen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää keinoja, joilla koulun on mahdollista tukea lapsen luovuutta. Toteutin kandidaatintutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytin sekä suomalaisia, että ulkomaisia tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimuksia hain lähinnä Helka-kirjaston hakupalvelusta, Googlesta sekä Google-Scholarista. Tutkimus- ja teoriakirjallisuuden perusteella luovuus näyttäytyy kompleksisena ilmiönä, jonka yksiselitteinen määrittely on haastavaa. Saadakseen monipuolisen kuvan, on luovuutta lähestyttävä usealta eri suunnalta ja sen tutkimus vaatii poikkitieteellisyyttä. Tutkimuksen perusteella on ympäristöllä suuri merkitys oppilaiden luovuuden tukemisessa. Luovuutta tukeva ympäristö kannustaa omaperäisyyteen, yrittämiseen ja vapauteen. Luovuutta tukeva ympäristö sallii virheet eikä rankaise epäonnistumisesta, vaan kannustaa yrittämään uudelleen. Lisäksi on tärkeää, että oppilailla on riittävästi autonomiaa vaikuttaa omaan oppimiseensa. Ympäristön muunneltavuus ja riittävä määrä materiaaleja ovat myös ominaisia elementtejä luovuutta tukevalle ympäristölle.

Tutkielman tehtävänä oli selvittää, minkälaiseksi erään vakuutusyhtiön lähiesihenkilöt ovat kokeneet etäjohtamisen ja minkälaisia kokemuksia heillä on siitä. Tarkoituksena oli tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta ja löytyykö heidän kokemuksistaan haasteita esihenkilötyön saralla. Tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia kokemuksia lähiesihenkilöillä on etäjohtamisesta? Minkälaisia haasteita lisääntyneen etäjohtamisen myötä on ilmennyt? Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu kolmen eräässä vakuutusyhtiössä työskentelevän lähiesihenkilön haastattelusta. Informantteja haastateltiin yksilöhaastatteluina lokakuun 2021 aikana ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti fenomenologista menetelmää mukaillen ja teemoittelua hyödyntäen. Tutkielmassa kävi ilmi, että informanttien mukaan etäjohtamisen myötä on ilmennyt erinäisiä haasteita. Päähavaintona tutkielmassa oli se, kuinka suurin osa kokemuksista ja koetuista haasteista liittyi suoraan tai välillisesti viestintään. Kokemukset läsnäolon osoittamisesta teknologian välityksellä ja yksilön vastuun korostumisesta entisestään olivat keskeisiä haastatteluista esiin nousseita seikkoja. Koska tutkielman haastatteluaineisto koostuu vain kolmen informantin haastatteluista, eivät tutkielman tulokset ole yleistettävissä. Tarkoituksena olikin tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia juuri tässä kyseisessä kontekstissa.

The goal of this bachelor’s thesis was to understand what giftedness is and especially how giftedness and creativity are related to each other. Another goal of this thesis was to increase the amount of Finnish literature within the area. The chosen research questions were: “how does giftedness and creativity present themselves in the chosen articles?” and “how can giftedness and creativity be supported?” The questions were chosen as these after reviewing relevant theoretical framework of the area, in order to be able to make conclusions from already existing research. This bachelors’ thesis was done by a literature review. In the beginning four relevant theories were explained to gain an understanding of the theoretical framework within the subject (Tannenbaum, Renzulli, Amabile and Dweck). Then five academic research articles were chosen and analyzed with the research questions in mind. The articles have been gathered using academic search websites such as EBSCOhost, Google Scholar and University of Helsinkis’ own Helka portal. In addition references have been found from University of Helsinkis’ Kaisa-library and with the help of this thesis’ supervisor Risto Hotulainen. The research articles have been analyzed so, that relevant areas to the research questions have been taken to account. One of main findings of the research was the differences between intelligence and creativity as well as the differences between academic giftedness and creative giftedness. The environmental role in the support of giftedness and creative rose also from the data. The entire research shows, that giftedness and creativity are connected and that creativity is a part within giftedness.