Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Soininen, Laura (2020)
    Pedagogiikka on osa varhaiskasvatuksen jokaista hetkeä. Tämä tutkielma keskittyi pedagogiikan toteuttamiseen päiväkodin päiväuni- ja päivälepotilanteissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pedagogisten menetelmien käyttö vaikuttaa päivälepotilanteiden onnistumiseen sekä lasten rauhoittumiseen ja unensaantiin (ks. Vesalainen, 2013; Staton ym., 2015). Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kuvata ja analysoida sitä, mitä on laadukas unipedagogiikka ja millä tavoilla sitä on mahdollista toteuttaa päiväkodissa. Aihetta käsiteltiin varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta, koska tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ja menetelmiä varhaiskasvatuksen opettajan työhön päiväkodissa. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä on laadukas unipedagogiikka? Millä tavoilla laadukasta unipedagogiikkaa voidaan toteuttaa päiväkodissa? Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, tarkemmin narratiivinen yleiskatsaus. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston hankintaa. Aineisto kerättiin e-Thesis, Helka, Arto, Finna ja Google Scholar -tietokantojen avulla. Tutkimusaineisto koostui tutkimusartikkeleista, väitöskirjasta, pro gradu -tutkielmista, Opetushallituksen julkaisuista, julkisyhteisön selvityksistä sekä tutkimuskirjallisuudesta, yhteensä 24 eri julkaisusta. Aineiston analyysimenetelmänä oli kuvaileva synteesi, joka perustui sisällönanalyysiin. Laadukas unipedagogiikka on kasvattajatiimin toteuttamaa, suunniteltua ja tarkoituksenmukaista pedagogiikkaa, jolla edistetään lasten rauhoittumista ja unensaantia päivälepohetkellä päiväkodissa (ks. Vesalainen, 2013). Sen toteutuksen lähtökohtana on pedagogisen toiminnan struktuuri ja toiminnan suunnittelu. Laadukkaan unipedagogiikan toteutuksessa ratkaisevan tärkeässä asemassa on tiimi, jonka jäsenet tekevät yhteistyötä keskenään. Laadukkaalla unipedagogiikalla myös päivälevon siirtymiin saadaan sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta lepohetken lisäksi. Päivälepotilanteessa laadukkaan unipedagogiikan tärkeimpiä mahdollistajia ovat uniaikataulujen säännöllisyys, toiminnan struktuurin yhteneväisyys ja selkeys, lepohetken oikea ajoitus, lasten unen riittävä kesto sekä toimintaympäristöt. Toimintaympäristöt voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, toiminnalliseen, sosiaaliseen, pedagogiseen sekä kulttuuriseen toimintaympäristöön.
  • Lehtisaari-Pousar, Saala (2021)
    Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä elementeistä laadukas verkko-opetus käsityö oppiaineessa koostuu sekä mitä tulevan käsityön opettajan täytyy ottaa huomioon suunnitellessaan verkko-oppimateriaalia. Käsityötieteen opetuksen siirryttyä keväällä 2020 etäopetukseen, verkko-oppimateriaalin ja -opetuksen laadun vaihtelusta sain idean kandidaa-tin tutkielmaani. Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit koskevat materiaalin saatavuutta, käytettävyyttä, toimivuutta sekä tuotantoa. Menetelmät. Kandidaatin tutkielmani menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka aiemman tutkimustiedon pohjalta etsi vastauksia tutkimuskysymyksiini. Aiempia tutkimuksia verkko-opetuksesta sekä verkko-oppimateriaalin tuottamisesta löytyi paljon. Aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista ja tutkimuksista sekä Helsingin yliopiston käsityötieteen pro gradu –tutkielmista, jotka käsittelivät käsityötaitoon ja -opetukseen suunniteltuja verkko-oppimateriaaleja etäopetukseen sekä itseopiskelumateriaaliksi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että laadukas verkko-opetus vaatii suunnittelua, aikaa, monenlaista digitaalista osaamista, pedagogisia menetelmiä sekä opettajalle teknistä tukea sekä laitteita opetuksen järjestämiseen. Verkko-opettajalla on monia eri rooleja ja niistä tärkeimmiksi ovat nousseet kannustaminen, innostaminen ja mahdollistaminen. Verkko-oppimateriaalin suunnittelussa on huomioitava laadunkriteerit sekä tuotetun materiaalin monipuolisuus, käytettävyys, toimivuus sekä saatavuus. Viimeisimpien tutkimusten mukaan verkkovuorovaikutus ja palauteen antaminen ovat nousseet oppimisen mielekkyyden kannalta tärkeimmäksi pandemian aikana.
  • Tarja, Sinisalo (2017)
    In this study the significances of the high-quality early childhood education in the group under of the three-year-old are examined. The objective of the study was to clarify why the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. In the study it is clarified in addition to this which methods the kindergarten teacher guarantees high-quality early childhood education in in the group of the small. The central starting point for the study is the fact that the small child only benefits from the early childhood education when it is of high quality. In the study the kindergarten teachers' views on why the quality of the early childhood education is important for the kindergarten smallest kids. The material was collected with theme interviews as the bottom of which a semi-structured interview body served. The interviewee was altogether three kindergarten teachers who worked in the group under of the three-year-old. The material was analysed on a aineistolähtöinen content analysis. Theme wholenesses which had risen and answered the research problems of the study were collected in the material forth with its help. The research results showed that the kindergarten teachers considered the professional skill of the teacher important. The kindergarten teachers also emphasised the help brought by the education, to act as the team in charge. Every one of the interviewees emphasised that the high-quality early childhood education creates the foundation for the child's future years and for human relations. The kindergarten teachers considered important the fact also that the school year should be whole under three-year-old so that it would support the ability under of the three-year-old to create the permanent human relations and vertaissuhde and the staff's and the children's turnover's minor. The Pienryhmätoiminta was seen important in the high-quality early childhood education under of the three-year-old. This way it was possible for the teachers to observe and to support the children more individually than in the situations of the whole group. Also the cooperation with the parents was seen extremely important. It was stated that the kindergarten teachers were responsible for the maintaining of the interaction so that the confidential cooperation would function between a parent and the varhaiskasvattaja. The study shows that the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. With the help of the quality it is concentrated on the skills of the social and of the an age levels of the children, on the learning and on the individual needs. The kindergarten teachers regarded as to guarantee high-quality early childhood education under of the three-year-old in the group that they need the support of a team, leader and parents for the carrying out of it.
  • Malkamäki, Taija (2023)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, analysoida ja tulkita, miten valtakunnallisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) määritellyt laaja-alaisen oppimisen taidot näkyvät kahden 3–5-vuotiaiden ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kiinnostus ryhmä-vasujen tarkastelulle on syntynyt työelämän kokemuksista. Laaja-alaisen osaamisen käsite on melko tuore, ja se on liitetty varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmää ohjaaviin asiakirjoihin vasta 2010-luvulla. Tutkimus toteutettiin pedagogisten asiakirjojen analyysillä. Tutkimusaineistoksi valittiin Var-haiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) sekä kaksi 3–5-vuotiaiden päiväkotiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmat. Asiakirjoja tarkasteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, mutta tutkimuksen vertailussa on havaittavissa myös teorialähtöisiä piirteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmassa laaja-alaisen osaa-misen taidot ovat taustalla, mutta eivät välttämättä suoraan nähtävissä. Tutkimustulokset osoittavat, että laaja-alainen osaaminen on määritelty varhaiskasvatussuunnitelman perus-teissa näkyvien varhaiskasvatuksen tehtävien kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta myös, että laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueet näkyvät eri määrin ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteissa.
  • Rantavaara, Mia (2021)
    Tutkimuksen aiheena on laaja-alaisten oppimistavoitteiden toteutuminen monialaisessa oppi-miskokonaisuudessa. Laaja-alaisia oppimistavoitteita on opetussuunnitelmassa (2014) seitsemän ja ne kuuluvat jokaisen oppiaineen opetustavoitteisiin. On todettu toimivaksi tavaksi sisällyttää nämä opit koulussa toteutettaviin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä, mitä laaja-alaisia oppimistavoitteita toteutuu, sekä millainen vaikutus monialaisella oppimiskokonaisuudella on käsityön opetusta kohtaan. Kyseessä on tapaustutkimus Helsingin kaupungin peruskoulun 8. luokkalaisten jokavuotisesta ilmiöopetuksesta, jossa oppilaat tuottavat näytelmän. Tämä tutkimus on keskittynyt vuoden 2020 ilmiöopetuksen puvustus- ja rekvisiittaryhmään. Tutkimusaineistona toimi avoin haastattelu sekä kirjalliset dokumentit. Haastateltavia henkilöitä oli kaksi: puvustus- ja rekvisiittaryhmän vastuuopettajana toiminut käsityönopettaja sekä koulun rehtori. Aineiston perusteella puvustus- ja rekvisiittaryhmän prosessista löytyi neljä valtakunnallisen opetussuunnitelman (2014) laaja-alaista oppimistavoitetta: L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutustaidot ja ilmaisu, L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä L6 työelämäntaidot ja yrittäjyys. Haastatteluista kävi ilmi, että vaikka ilmiöopetus on koulussa jokavuotinen, se muodostuu aina uudella tavalla riippuen oppilaista ja heidän välisestä ryhmädynamiikastansa. Käsityönopetuksessa ilmiöopetus koettiin laajentavan oppilaiden taitoja, rohkaisevan työntekoon sekä vahvistavan heidän itsetuntoaan.
  • Hotti, Joona (2022)
    Suurin osa länsimaisesta musiikista perustuu tonaaliselle järjestelmälle. Oktaavi-intervalli on tonaalisen musiikin perusta. Sen erityispiirteiden, kuten sävelten yhteisen yläsävelsarjan vuoksi sillä on erityinen asema myös tutkimuskäytössä. Matemaattisen oktaavin sävelten perustaajuuksien suhde on 2:1 tai 1200 centiä. Kuitenkin empiirisen näytön valossa vaikuttaa siltä, että puhtaaksi oktaaviksi koetaan fysikaalista oktaavia hieman laajempi intervalli, jossa sävelten taajuuksien suhde on suurempi kuin 2:1. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että subjektiivinen hyväksi koettu oktaavi on laajempi kuin fysikaalinen oktaavi. Tätä ilmiötä kutsutaan laajenevien oktaavien ilmiöksi. Laajenevien oktaavien ilmiön alkuperästä ei ole yksimielisyyttä eikä sen hermostollista perustaa tunneta. Tämä tutkielma on tehty osana laajempaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on elektroenkefalografia (EEG) -tutkimuksen ja kuuntelukokeen keinoin kartoittaa laajenevien oktaavien ilmiön hermostollista perustaa. Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteeksi on rajattu koehenkilöiden vastaukset kuuntelukokeessa, ja tarkastelun ulkopuolelle on jätetty EEG-tulokset. Tutkimuskysymykset olivat: Näkyykö laajenevien oktaavien ilmiö koeasetelmassa ja tapahtuuko kokeen aikana mahdollisesti oppimista tai väsymistä? Koehenkilöinä (n=20) oli koulutettuja ammattilaisia orkesterimuusikoita. Koeasetelmaan kuului esikoe sekä kuuntelukoe. Esikokeen tavoitteena oli selvittää koehenkilökohtainen subjektiivinen oktaavi (ref), ja koehenkilön tehtävänä oli säätää kuulemansa intervalli hyväksi oktaaviksi. Pääkokeessa koehenkilön tehtävänä oli luokitella kuulemansa ärsykepari kolmeen eri luokkaan; matala, hyvä tai korkea. Ärsykeparit koostuivat neljän oktaavin intervallista, ja erosivat toisistaan intervallin ylemmän äänen intonaation suhteen. Ärsykeparityypit olivat matemaattinen oktaavi (mat), subjektiivinen oktaavi (ref), matemaattiseen oktaaviin verrattuna 90 centiä liian matala oktaavi (m90) ja 90 centiä liian korkea oktaavi (p90). Hypoteesin mukaisesti kaikki koehenkilöt säätivät esikokeessa subjektiivisen oktaavin (ref) matemaattista (mat) korkeammaksi. Pääkokeessa m90 luokiteltiin systemaattisesti matalaksi. mat luokiteltiin useimmiten matalaksi ja ref hyväksi. p90 luokiteltiin useimmiten korkeaksi. Muutamaa yksittäistä poikkeavasti vastannutta koehenkilöä lukuun ottamatta systemaattista muutosta luokittelussa ei kokeen aikana tapahtunut.
  • Pettersson, Catarina (2017)
    Objective. The objective of this study was to analyse the difference between the explana-tion models given for ADHD in two different disciplines, medicine and sociology. With my research questions guiding me I studied how ADHD is defined in the two disciplines, how the explanation models differ from each other and complement each other, and further how the awareness of these models is applicable to the context of basic education. Earlier studies have reported that the two disciplines have very different views on the etiol-ogy of ADHD and on the need to diagnose the disorder. Medicine sees ADHD as a neuro-psychiatric disorder and classifies it as a disease, where the diagnosis is made through the evaluation of the three core symptoms – inattention, hyperactivity and impulsivity. In the field of sociology on the other hand the diagnosis is questioned through medicalization cri-tique, and seen as medicalization of human behaviour. Methodology. The study was carried out as a literature review, where the explanation models of the two disciplines were first studied separately, and then discussed, compared and further applied to the context of basic education, with the help of the concept of multicausality. Results and conclusions. The study found, that the chosen disciplines had very differing views on ADHD. Medicine based the definition of the disorder mainly on biology and ge-netics, with the aim to heal the patient, while sociology viewed it as a social construct, even questioning the need for the existence of the diagnosis. In the field of education the diagnosis does not affect the process of identifying special needs of students, or offering them the support they are entitled to. Therefore the knowledge of different explanation models broadens the understanding of teachers in order to give their students appropriate support. It can also help teachers learn, how multifaceted the phenomenon of ADHD is.
  • Mervi, Syväranta (2020)
    Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu useita eri malleja liittyen varhaiskasvatuksen laatujohtamiseen, laadunhallintaan tai laadunarviointiin. Uusin varhaiskasvatuksen laatumalli on Karvin varhaiskasvatuksen laatukriteeristö. Laatumalleissa on yhteisiä tekijöitä, kuten strategian luominen, asiakastarpeiden selvittäminen ja täyttäminen, prosessien kehittäminen, sekä tiimien ja työyhteisön osaamisen kehittäminen. Tässä tutkimuksessa aiemmista malleista muodostettiin neljä varhaiskasvatuksen laatujohtamisen näkökulmaa. Näkökulmat ovat strategia-, asiakas-, laatu-, ja työyhteisönäkökulma. Tutkimuksessa kuvattiin, millä tavalla nämä näkökulmat toteutuvat kolmessa päiväkodissa Espoossa, jossa on tehty laatutyötä varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä oli mukana kolme espoolaista päiväkotia, joiden johtajia haastattelin vuosina 2011-2012, kun aloitin proseminaarityöni. Haastattelutyyppinä oli puolistrukturoitu haastattelu. Aineiston analyysissa käytin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuspäiväkodeilla oli yksikön strategia, eli yksikön varhaiskasvatussuunnitelma, ja niissä tehtiin strategista suunnittelua, kuten vuosisuunnitelmia. Päiväkodeissa kiinnitettiin huomiota ulkoisiin ja sisäisiin asiakkaisiin, sekä heidän tarpeidensa täyttämiseen. Päiväkodeissa kehitettiin erityisesti kasvatusprosessia, mutta myös johtoprosessia. Kehittämisessä käytettiin laatutyökaluja, kuten asiakastyytyväisyyskyselyjä ja snadit stepit -menetelmää. Päiväkodeissa oli tiimejä, joista tärkeimpänä lapsiryhmän oma tiimi. Myös johtajilla oli alueen johtotiimit ja laajennetut johtotiimit. Tiimit nähtiin työnsä kehittäjinä ja varhaiskasvatuksen laadun tekijöinä, ja ammattitaitoa kehittävään koulutukseen osallistuttiin, jotta varhaiskasvatus olisi laadukasta. Tutkimuspäiväkotien laatujohtaminen vuosina 2011-2012 sisältää samoja osatekijöitä kuin laatujohtaminen ja laadunarviointi nykyään. Kehitystäkin on tapahtunut: Karvin uusi, valtakunnallinen varhaiskasvatuksen laatukriteeristö on yksityiskohtaisempi kuin useat aiemmat varhaiskasvatuksen laatumallit. Nykytilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että varhaiskasvatuksen laadun määritelmä on kiinni ajassa, ja varhaiskasvatuksen laatua seurataan ja kehitetään, koska resurssit eivät ainakaan lisäänny – usein päinvastoin – ja erilaiset asiakastarpeet kasvavat.
  • Engberg, Nea (2021)
    Avhandlingens syfte är att diskutera hur låg socioekonomisk status kan vara av betydelse för ungdomars grupptillhörighet och välbefinnande. Avhandlingen fokuserar på en skolkontext och tangerar därför ungdomar ur ett individperspektiv, men även samhällets struktur lyfts upp som problematisk för individer med låg socioekonomisk status. Genom en litteraturöversikt har tillgänglig litteratur på området analyserats och jämförts för att belysa forskningsfrågan ur ett socialpsykologiskt perspektiv. Självperceptionsteorin och sociala identitetsteorin diskuteras i samband i en del av litteraturen. Litteraturgenomgången visar att den socioekonomiska statusen ofta syns tidigt i ungdomen och att låg socioekonomisk status kan förklara en del av utanförskap. Det finns mer riskfaktor än skyddande faktorer för välbefinnandet hos individer med låg SES, men socialt stöd är en av de viktigaste skyddande faktorerna. Största delen av litteraturen är dock överens om att individer med låg socioekonomisk status har sämre sociala resurser, vilket påverkar deras välbefinnande. Individer med låg socioekonomisk status har ofta sämre förutsättningar att klara sig i samhället, vilket påverkar deras möjligheter i livet. Både av ekonomiska skäl och på grund av rädsla av att inte passa in, tenderar individer med låg socioekonomisk status inte söka sig till prestigefulla universitet.
  • Suomalainen, Riikka Eveliina
  • Zaharova, Anna-Maria (2022)
    Tavoitteet. Suru ilmiönä on yhteiskunnassa jäänyt välttelyn ja vaimentamisen kohteeksi. Pienen lapsen suruun läheisen menettämisen seurauksena on keskitytty hyvin vähän, ja tutkimukset lapsen surusta ovat jääneet vähäisiksi. Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia, millaisena varhaiskasvatusikäisen lapsen suru esiintyy suruoppaissa ja onko oppaiden välillä eroavaisuuksia lapsen surun kuvailuissa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin käyttämällä laadullista tutkimusstrategiaa. Aineisto koostui viidestä lapsen surua käsittelevästä suruoppaasta, joista kolme oli suomenkielisiä ja kaksi englanninkielisiä. Oppaat oli pyritty valikoimaan niin, että ne olisivat helposti saatavia ja yleisesti käytettävissä olevia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Oppaat kuvailivat lapsen surua linkittäen siihen erilaisia reaktioita. Oppaat painottivat erityisesti eri tunteita, käyttäytymisreaktioita sekä surun näkymättömyyttä.Kaikissa oppaissa oli kuvailuja surun ilmaisusta leikissä, surun aiheuttamista fyysisistä kehon reaktioista sekä lapsen itsesyytöksistä kuolemasta. Lisäksi oppaista nousi esille surua vaikeuttavat seikat, surun pääsyn salliminen ja estäminen, menetyksen kohtaaminen ja surun käsittely. Kaikissa oppaissa esiintyi surukuvailuja kaikenikäisiä lapsia koskevina. Neljässä oppaassa lapsen surua kuvailtiin jakamalla sen myös ikäluokkiin. Ainoastaan yksi opas erosi tämän suhteen kuvaillen lapsen surua ilman tarkkaa jaottelua ikäluokkiin. Kahden oppaan välillä esiintyi eroavaisuus siinä, että toisen mukaan lapselta pääosin uupuu kokemusta surun käsittelystä. Vastakohtana toinen opas esitti, että lapsen elämänkokemus saattoi toimia apuna surun käsittelyssä, jos hän oli kokenut aiempia traumoja. Kaikissa oppaissa lapsen surun yhteyteen liitettiin myös kuoleman ymmärtäminen, jonka pääosin katsottiin yhdistyvän lapsen ikätasoon.
  • Mäkeläinen, Miisa (2019)
    Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli määritellä luovuus käyttäen runkona E. Paul Torrancen vuonna 1965 esittelemää mallia, jonka mukaan luovuuden voi jakaa neljän elementin mukaan. Nämä elementit ovat yksilö, prosessi, produkti ja ympäristö. Lisäksi käytin muita tieteellisiä tutkimuksia ja teorioita luovuudesta, täydentämään kyseistä mallia. Tutkimuksen pyrkimyksenä on hahmottaa ja määritellä luovuutta niin, että se on helposti ymmärrettävissä kasvatustieteen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää keinoja, joilla koulun on mahdollista tukea lapsen luovuutta. Toteutin kandidaatintutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytin sekä suomalaisia, että ulkomaisia tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimuksia hain lähinnä Helka-kirjaston hakupalvelusta, Googlesta sekä Google-Scholarista. Tutkimus- ja teoriakirjallisuuden perusteella luovuus näyttäytyy kompleksisena ilmiönä, jonka yksiselitteinen määrittely on haastavaa. Saadakseen monipuolisen kuvan, on luovuutta lähestyttävä usealta eri suunnalta ja sen tutkimus vaatii poikkitieteellisyyttä. Tutkimuksen perusteella on ympäristöllä suuri merkitys oppilaiden luovuuden tukemisessa. Luovuutta tukeva ympäristö kannustaa omaperäisyyteen, yrittämiseen ja vapauteen. Luovuutta tukeva ympäristö sallii virheet eikä rankaise epäonnistumisesta, vaan kannustaa yrittämään uudelleen. Lisäksi on tärkeää, että oppilailla on riittävästi autonomiaa vaikuttaa omaan oppimiseensa. Ympäristön muunneltavuus ja riittävä määrä materiaaleja ovat myös ominaisia elementtejä luovuutta tukevalle ympäristölle.
  • Romberg, Lotta (2021)
    Tutkielman tehtävänä oli selvittää, minkälaiseksi erään vakuutusyhtiön lähiesihenkilöt ovat kokeneet etäjohtamisen ja minkälaisia kokemuksia heillä on siitä. Tarkoituksena oli tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta ja löytyykö heidän kokemuksistaan haasteita esihenkilötyön saralla. Tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia kokemuksia lähiesihenkilöillä on etäjohtamisesta? Minkälaisia haasteita lisääntyneen etäjohtamisen myötä on ilmennyt? Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu kolmen eräässä vakuutusyhtiössä työskentelevän lähiesihenkilön haastattelusta. Informantteja haastateltiin yksilöhaastatteluina lokakuun 2021 aikana ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti fenomenologista menetelmää mukaillen ja teemoittelua hyödyntäen. Tutkielmassa kävi ilmi, että informanttien mukaan etäjohtamisen myötä on ilmennyt erinäisiä haasteita. Päähavaintona tutkielmassa oli se, kuinka suurin osa kokemuksista ja koetuista haasteista liittyi suoraan tai välillisesti viestintään. Kokemukset läsnäolon osoittamisesta teknologian välityksellä ja yksilön vastuun korostumisesta entisestään olivat keskeisiä haastatteluista esiin nousseita seikkoja. Koska tutkielman haastatteluaineisto koostuu vain kolmen informantin haastatteluista, eivät tutkielman tulokset ole yleistettävissä. Tarkoituksena olikin tarkastella lähiesihenkilöiden kokemuksia juuri tässä kyseisessä kontekstissa.
  • Järvenpää, Sampsa (2018)
    The goal of this bachelor’s thesis was to understand what giftedness is and especially how giftedness and creativity are related to each other. Another goal of this thesis was to increase the amount of Finnish literature within the area. The chosen research questions were: “how does giftedness and creativity present themselves in the chosen articles?” and “how can giftedness and creativity be supported?” The questions were chosen as these after reviewing relevant theoretical framework of the area, in order to be able to make conclusions from already existing research. This bachelors’ thesis was done by a literature review. In the beginning four relevant theories were explained to gain an understanding of the theoretical framework within the subject (Tannenbaum, Renzulli, Amabile and Dweck). Then five academic research articles were chosen and analyzed with the research questions in mind. The articles have been gathered using academic search websites such as EBSCOhost, Google Scholar and University of Helsinkis’ own Helka portal. In addition references have been found from University of Helsinkis’ Kaisa-library and with the help of this thesis’ supervisor Risto Hotulainen. The research articles have been analyzed so, that relevant areas to the research questions have been taken to account. One of main findings of the research was the differences between intelligence and creativity as well as the differences between academic giftedness and creative giftedness. The environmental role in the support of giftedness and creative rose also from the data. The entire research shows, that giftedness and creativity are connected and that creativity is a part within giftedness.