Browsing by Title
Now showing items 3125-3144 of 6645
-
(2019)The integration of immigrants into Finnish society has become an increasingly important social and equality issue, which underlines the importance of supporting the integration and development of immigrant children. The immigrants in the migration process can be burdened with risks, which can be realized especially among young people because they can also be affected by the difficult situation of their parents in addition to their own stressful experiences. With regard to the mental well-being, research suggests that the majority of immigrant children are doing well, but a small number have persistent problems, that according to research seems to be due an accumulation of stress. The need for support for children and adolescents with an immigrant background is emerged in education, where they perform worse than the general population, which can be influenced by language skills in addition to the mental load. There have been various attempts to solve these problems, one of them being musical interventions; they could support, for example, emotional regulation skills that could alleviate cumulative stress. In addition, it could support parenthood and thus contribute to the overall well-being of the immigrant family. Past research demonstrate that musical interventions have potential in supporting language development, and language has been rased as one of the most important areas where migrant children needs to be supported. This paper examines research evidence on the potential of music training, music interventions and musical interaction in supporting the development of young immigrants. The search of the literature was conducted using OvidMedline database. There is very little research on supporting the development of immigrant children through music, limited to a few studies conducted outside Finland. Individual studies indicated the potential benefits of music interventions in increasing orientation to mainstream culture and supporting language learning especially in terms of phonological awareness. There is preliminary evidence on the impact of music interventions on internalizing and externalizing behavior problems and the effect was found in the externalizing symptoms. It is important to be able to provide migrant children support which is not obstructed by for example lack of language skills. If music interventions are greeted with satisfaction among parents, such as in previous studies, parents might integrate better in health care system, thus supporting the well-being of the whole family, which would also support the child's development.
-
(2019)Objectives. Nowadays, there are more and more immigrant students in schools. Often, an immigrant student has a plural identity because the values and culture at home might be different of the ones in the society. That’s why immigrant student’s different identities might be in contradiction. Therefore, it is important to support identity development in schools. Also, the newest curriculum of comprehensive school (POPS 2014) mentions that the school has an important role when it comes to a student’s identity development. Anyhow, not much research can be found about how to support the identity development in schools. Therefore, the aim of this study was to examine, how schools can support immigrant students’ identity development. Methods. This study is an integral literary review. The material consisted of six international research articles which examines how students balance themselves between different identities and the role of a school when it comes to the identity development. The material was compiled from three different electronic databases. The study was analysed by using an inductive content analysis. Results and conclusions. The results of this study showed that schools have an important role when it comes to immigrant students’ identity development. Fostering certain values supported identity development. For instance, valuing different cultures, religions and differences as well as self-respect was important. Also, the used methods effects on immigrant students’ identities. For example, giving clear instructions and choosing exercises adapted for students with weak language skills as well as learning from other cultures enhanced immigrant students’ identity development. In addition, collaboration between school and home and respecting each other’s values supported immigrant student’s identity development too.
-
(2016)The number of immigrant students has risen extremely during the last two decades in Finnish schools, but there still are not many studies about their competence. In my thesis I examine based on earlier studies how well immigrant students know mathematics in primary school and introduce factors which affect their competence. Additionally, I examine affective and cognitive factors and their effect on learning mathematics. I also introduce Wilson's (1970) taxonomy and Kilpatrick et al.'s (2001) intertwined strands of profiency for measuring competence in mathematics. I look for answers to my research questions by reading studies and articles and also by exploring other literature related to the topic. I found my sources by using well-known search engines, for example Nelli-portal, Google scholar and the University of Helsinki library's search engine. The earlier studies found out that immigrant students have lower mathematical competence than native population. It is socially concerning that one student group has lower competence than others. Mathematics is easily seen as a subject in which it is not important to know the language. However, the studies show that one of the most important factors in mathematical competence is knowing the language. Socio-economic background also affects competence in mathematics. Gender does not have a direct effect on mathematical competence but affective factors can indirectly affect mathematical competence in favor of the boys. It is interesting that immigrant students have a slighty more positive attitude towards mathematics than the native population in spite of lower mathematical competence.
-
Maahanmuuttajaoppilaiden suomi toisena kielenä –oppiainemenestys ja siihen vaikuttavat taustatekijät (2019)The aim of this study was to observe immigrant students success in finnish as a second language school subject and to find out which background factors were affecting it. The ob- ject of the study is success in finnish as a second language subject and in particular the af- fect of the students attitudes toward the subject. Previous studies have shown that many dif- ferent background factors have an impact when it comes to second language learning, but attitude seems to be the only one on which school and society have an impact. This thesis was conducted as a systematic literature review aiming to search the different background factors that are affecting immigrant students success in finnish as a second language subject, concentrating especially on attitude as a background factor. Two doctoral dissertations, one peer reviewed article and one report of the ministry of education were se- lected for my review. The studies were published between 2007 and 2015. This study shows that factors such as age, gender, first language of the immigrant, time spent in new country and the level of education of the parents have all an inpact on immigrant students success in learning finnish as a second language. Studies indicate also that attitude towards finnish language and finnish as a second language subject have an impact not only on success in the subject, but on desire to be part of the finnish community. Some of the students felt that as a subject finnish as a second language was stigmatising, but in general the attitudes towards the subject were positive. The attitude towards finnish language in general was favourable as well. This study shows that the immigrant group is very homogeneous and forming a universal language learning profile was impossible. When all the independant factors that were mentioned in the beginning of this paragraph are taken into account, the studies indicate that the knowladge of the finnish language amongst immigrants was good.
-
(2017)The amount of immigrants has steadily been growing in Finland. In recent years the growth rate has only been increasing. As immigration increases, services and actions to promote acculturation are increasingly required. Acculturation is a two way street and requires equal commitment from society and the newcomer himself. In a new culture people are often forced to question formerly learned skills and knowledge as well as rules of society and family life. Immigrant families may also experience confusion with the stress that changing roles and role conflicts may bring. Lack of close relatives and social networks can cause loneliness, anxiety and grief. The need for peer support grows as the feeling of insecurity increases. In this thesis I analyze previous research to examine the challenges that immigrant families face during the acculturation process after relocating to Finland. I also want to identify ways that immigrant families are given support during acculturation. The perspective of the research is from different levels of operation in society: legal, municipal and the third sector. I have chosen to examine some projects that aim to support parenthood and participation. The thesis has been implemented as a literary review. The aim of a literary review is to give a general view of the examined phenomenon, to evaluate the theory and to identify areas for improvement. The basic services that are available to families are meant for permanent residents of the municipality. However, understanding the finnish welfare system can prove to be a difficulty for immigrant families which can cause them to be unaware of the services they are entitled to. For successful acculturation it is important to educate immigrants about finnish society and its services. In that way, parental participation and capabilities are strengthened, which in turn progresses the acculturation process. An increased amount of attention should be paid to informing immigrants and on the other hand, skills to support a multicultural clientele should be strengthened amongst public authorities. In multicultural work, strengthening coping skills for everyday life is essential for increasing overall well-being. The need for translation is good to consider to ensure successful communication and to avoid insufficient comprehension. A client-based approach and coordination and collaboration between organisations would be beneficial in developing the quality and efficiency of acculturation procedures. Sufficient resources should be allocated to ensure this is possible.
-
(2019)Objectives. The purpose of this home economics study was to describe the acculturation of immigrant families‘ food habits in Finland. The aim of the study was to find out about change and preservation of food habits and the factors affecting them. 1. What changes have occurred in immigrants‘ eating habits after moving to Finland What factors have affected the changes? 2. What features of domestic eating habits have remained after moving to Finland? What factors have contributed to the preservation of the features? Methods. The data was collected by using semi-structured themeinterview. Five immigrant women with family participated in the study. The research method was theorybased content analysis. Results and conclusion. The study shows that there have been acculturation of food habits of families on different levels. Out of the meals breakfast had received most finnish influences, because the families mentioned they eat porridge and rye bread. Because of school and job meals lunch had also received finnish influences. Meal rythm was changed due to a different rhythm of life. At dinner families tried to prepare dishes from their own culture. Ethnic shops had the greatest impact on the preservation of old food habits, because families told that they found everything they needed there. Reasons for changing food habits include healthiness, changed family composition, school meals and Finnish friends.
-
(2017)The aim of this study was to find out the methods and practices, used by pre-school teachers in everyday life of preschool, to support children with immigrant background the development and learning of their Finnish language. In addition to methods and practices my goal was to find out pre-school teachers’ opinion on what kind of learning environment supports the development of the Finnish language and how important they think their own role as teachers is in the children’s Finnish language development. The theory is based on the studies of native language and its importance for a child, the definition of bilingualism and second language learning. In addition to these parts the theory contains information of methods how to support Finnish language learning and development, the importance of learning environment and the role of an adult in the development of the Finnish language. The study involved six kindergarten teachers. Five of them had graduated from Ebeneser- college and one from the University of Helsinki. All teachers are working in pre-school classes, where some children have an immigrant background. I carried out the data collection using a theme interview and observation of the physical learning environment. This study is a qualitative case study research and interviews were analysed using content analysis. The physical learning environment observation I left almost entirely without an analysis, because the material of the observation didn’t produce supporting results to my research. The results showed that it is possible to support the Finnish language development with various ways in pre-school. In most responses came out the use of images, correct child's speech and paying attention to your own speech, small group activities and the utilization of the different situations in language learning. Almost all of the teachers saw the learning environment as an important support for the development of the Finnish language, but not all of the teachers paid attention to the environment or tried to highlight the Finnish language in their groups’ premises. All the teachers felt that their own role is important from the perspective of the Finnish language learning and development. Most of the teachers thought that the role of the teacher is very important, and the development of the Finnish language must be supported systematically. Finnish as a second language- teaching was organized in only three of the participating research groups, which was a surprise to myself. Today it is not defined that the Finnish as a second language- teaching would be obligated and half of the teachers saw that the Finnish as a second language- teaching is happening at all times.
-
(2022)Tavoitteet. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut ja kasvun odotetaan myös jatkuvan. Aiempien tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat yhteiskunnassa ennakkoluuloja, rasismia, syrjintää ja toiseuttamista. Erityisesti viimeiseksi mainittu eli ihmisen tai ihmisryhmän pitäminen erilaisena ja vähempiarvoisena koskettaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, koska valtaväestö kokee usein maahanmuuttajataustaiset ihmiset uhaksi itselleen. Yhteiskunnan ja koululaitoksen ollessa tiiviissä vuorovaikutuksessa, myös koulujen arkea on tärkeää tarkastella ja muuttaa, sillä toiseuttaminen haastaa oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisen. Tässä tutkielmassa selvitetäänkin, miten maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita toiseutetaan koulussa sekä sitä, millaisia vaikutuksia toiseuttamisella on sen kohteeksi joutuville oppilaille ja opiskelijoille. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kymmenestä vuosina 2005-2022 julkaistusta tieteellisestä tutkimusartikkelista ja analysoitiin tutkimuskysymyskohtaisesti joko teoriaohjaavan tai aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysiin kuului aineiston lukeminen, ilmausten pelkistäminen ja yhdisteleminen sekä ala- ja yläkategorioiden luominen. Tulokset ja johtopäätökset. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita toiseutettiin koulussa verbaalisin, toiminnallisin ja spatiaalisin tavoin. Toiseuttaminen vaikutti oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin ja henkiseen hyvinvointiin. Vaikutukset olivat pääosin kielteisiä. Toiseuttaminen oli niin tahallista kuin tahatontakin. Tahattomassa toiseuttamisessa oli kyse toiminnasta, jonka tarkoitus oli myönteinen, mutta lopputulos toiseuttava. Yhteistä tahalliselle ja tahattomalle toiseuttamiselle oli niitä ohjaava ajatus toiseuttamisen kohteen oleellisesta erilaisuudesta verrattuna itseen sekä kielteiset vaikutukset toiseuttamisen kohteelle. Tutkielman tuoma ymmärrys siitä, millä tavoin maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita koulussa toiseutetaan, on tärkeää erityisesti opettajille, koska kuten tutkielman tulokset osoittavat, myös opettajat osallistuvat koulussa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden toiseuttamiseen, ja toisaalta heidän tehtävänsä on myös kyetä puuttumaan oppilaiden ja opiskelijoiden maahanmuuttajataustaisiin koulutovereihinsa kohdistamaan toiseuttamiseen. Tulevaisuudessa olisi erityisen tärkeää kehittää tapoja kitkeä ja ennaltaehkäistä toiseuttamista niin koululaitoksen kuin yhteiskunnankin tasolla.
-
(2016)Objectives. This study examined how kindergarten teachers support 3 to 5-year-old immigrant children's Finnish language learning. Year 2014 5,5% of Finnish citizens were foreign. One quarter of them lived in Helsinki, which means 12,8% of Helsinki's population. Cultural diversity reflects also in the field of early childhood education because most of the immigrants are children. This study pieces together the means kindergarten teachers use for supporting immigrant children's Finnish language learning in everyday situations as well as in practises which are planned for supporting Finnish language learning. Since learning new language is always based on child's first language, the study also briefly considers the issue of supporting child's mother tongue in kindergarten. In the end, the study examines kindergarten teachers' view of challenges and what they think needs to be improved as thinking immigrant child's advantageous Finnish language development. Methods. The study was put out as theme interview and five kindergarten teachers who worked with 3 to 5 -year-old immigrant children were interviewed. Methodology of content analysis were used to analyze the responses. Results and discussion. The results indicated that teaching Finnish as second language in kindergartens was focused on everyday situations and language development was seen equally important for every children. Even though particular periods for Finnish as second language was no more organized, working in small groups came up in every response. Children and adults were palying games, doing different kinds of linguistic practises and learning from eachother in these small groups. Using pictures for supporting language in everyday situations was favoured. Adult-child interactions were important. Role of an adult was enriching and labelling feelings, objects and situations for children. Developing immigrant child's mother tongue was seen as important task of the families. Eventhough many of the responses briefly mentioned potential means for supporting children's first languages, the means didn't logically occur in kindergarten teachers work. Kindergarten teachers regarded issues with resources as challengin part of their work: deficit of staff and lack of time hinder supporting second language. The issues with resources were seen as well as targets for development. Both personnel and time should be added. Also the professional development of kindergarten teachers was seen as a constant target of development.
-
(2021)Maahanmuuttajataustaiset nuoret saavuttavat valtaväestöä heikomman osaamis- ja koulutustason, mikä ennustaa syrjäytymistä ja matalampaa elintasoa tulevaisuudessa. Tutkimukseni tavoitteena oli tuoda esille mahdollisia syitä maahanmuuttajataustaisten heikompaan osaamis- ja koulutustasoon sekä tutkia mahdollisia haasteita, joita maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat koulutuspoluillaan. Halusin tutkia tätä aihetta, sillä se koskettaa entistä enemmän suomalaista yhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää maahanmuuton lisääntyessä ja monikulttuurisuuden yleistyessä paikallisissa kouluissa. Kandidaattitutkielmani teoria osiossa käsittelen yleisesti maahanmuuttoa Suomessa ja määrittelen tutkimuksessa käytettävät termit, jotka kuvaavat maahanmuuttajia. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään maahanmuuttajataustaisten kotouttamista, koulutuspolkuja ja koulumenestystä. Teoriaosuuden jälkeen käsittelen tutkimuksen toteutusta, tuloksia ja lopuksi johtopäätöksiä sekä pohdintaa. Tutkimusmenetelmäksi valitsin kuvailevan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen, sillä sen avulla on mahdollista antaa laaja kuva käsiteltävästä aiheesta ja tiivistää aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Hyödynsin tiedonhakuprosessissa Google Scholar- hakukonetta, Googlea sekä Helka- kirjaston nettisivun hakutoimintoa. Valitsin aineistoksi mahdollisimman tuoreita artikkeleita ja raportteja. Tuloksissa ilmeni, että maahanmuuttajataustaisten nuorten haasteet koulutuspoluilla ja heikommat oppimistulokset selittyvät suurimmalta osaltaan vanhempiensa heikommalla sosioekonomisella taustalla. Myös vanhempien heikko tietämys suomalaisesta koulutusjärjestelmästä tuo haastetta lasten koulutuspolkuihin. Oppimiseroja valtaväestön kanssa selittävät erilaiset oppimisvaikeudet, matala hyvinvointi ja sopeutumisongelmat.
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan tasa-arvon määrittelyä ja koulutuksellisen tasa-arvon ilmenemistä lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019 sekä lukio- ja yhdenvertaisuuslaeissa toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkielman alussa aihetta pohjustetaan tuomalla esille maahanmuuttajataustaisten ja toisen polven maahanmuuttaja opiskelijoiden kokemia haasteita lukio-opiskelussa siirtymineen. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Amartya Senin malli toimintamahdollisuuksista, jonka mukaan tasa-arvoa on se, että kaikille turvataan toimintamahdollisuudet hyödyntää perushyödykkeitä. Tässä tutkielmassa yhtenä perushyödykkeenä toimii koulutus, ja tarkastelun yhtenä kohteena onkin se, millä tavoin LOPS:issa 2019 otetaan maahanmuuttajaopiskelijoiden toimintamahdollisuudet huomioon. Analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jonka avulla yhtäältä tuodaan esille niitä kielenkäytön tapoja, joilla luodaan tasa-arvoa ja päinvastoin eriarvoisuutta. Siinä hyödynnetään Anu Pynnösen (2013) kolmeportaista diskurssianalyysin prosesssia. Huomio on sekä siinä, miten kieli luo todellisuutta ja uusintaa valtasuhteita, että siinä, miten teoreettinen lähetymistapa luo vastadiskurssia LOPS 2019 esiintyville määritelmille. Tutkielmassa käsiteltiin seuraavia tutkimuskysymyksiä: miten koulutuksen tasa-arvo määritellään lukioiden opetussuunnitelman perusteissa 2019? Mitä LOPS 2019 sanoo maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksesta ja koulutuksen tasa-arvosta? Onko edellä mainittu näkemys tasa-arvosta riittävä toimintamahdollisuuksien teorian näkökulmasta? Lukion opetussuunnitelma perusteista puuttuu täsmällinen määrittely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteille. Tämä antaa tilaa erilaisille tasa-arvotulkinnoille, mikä uhkaa omalta osaltaan luoda eriarvoisuutta. Implisiittisinä tasa-arvomääritelminä näkyvät LOPS:issa mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulma sekä positiivinen erityiskohtelu tasa-arvon lähtökohtana. Vaikka molemmat ajavat oikeita asioita, eli pyrkivät tarjoamaan kaikille samanlaiset mahdollisuudet sekä tasaamaan opiskelijoiden taustojen vaikutukset, eivät ne ole riittävät turvaamaan opiskelijoiden toimintamahdollisuuksia. Opiskelijoiden toimintamahdollisuuksien näkökulmasta on tärkeää ottaa huomioon lähtökohdat ja niiden vaikutukset. Koulutuksen roolin tulisi korostua etenkin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla, joiden toimintamahdollisuudet eivät yllä kantasuomalaisten opiskelijoiden tasolle. Toimintamahdollisuuksien lähestymistavan mukaan tasa-arvo edellyttää tätä.
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityisope-tusta sekä selvittää miten ekokulttuurinen teoria ilmenee maahanmuuttajataustaisten erityis-opetuksessa. Tutkielma toteutetaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aiempaa tutki-musta samasta aiheesta ei ole paljoa. Suomen muuttuessa entistä monikulttuurisemmaksi myös erilaisten monikulttuuristen oppilaiden määrä kasvaa, jolloin monikulttuurisen osaami-sen tarve opettajankoulutuksessa lisääntyy. Perusopetuslain (2014) muutoksen jälkeen myös erityisopetuksen järjestäminen on muuttunut, mikä lisää tiedon tarvetta koulun kentällä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kuusi vertaisarvioitua artikkelia, jotka koskevat maahanmuut-tajataustaisten oppilaiden erityisopetusta. Artikkeleista yksi oli Suomen kontekstissa tuotettu, ja loput olivat kansainvälisiä. Aineisto kerättiin luotettavista tietokannoista ja analysoitiin te-maattisen analyysin avulla. Aineiston jaoteltiin erityisopetuksesta nousseiden piirteiden mu-kaan niin, että ne jaottuivat ekokulttuurisen teorian kehyksiin perhettä ympäröivästä ydinym-päristöstä kauempaan, yhteiskunnallisiin asioihin liittyvään ympäristöön. Aineisto jaottui kolmeen osioon. Ydinympäristössä perhe näkyi toimijana, joka tietää parhaiten heille sopivat toimintatavat. Lähiympäristön osassa korostui koulumaailma, perheen kanssa tehtävä yhteistyö sekä erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat. Kauempana perheen ydinympäristöstä on erilaiset kulttuuriset näkemykset, opettajankoulutus sekä erityisopetuk-seen liittyvät lait ja säädökset. Vaikka aineisto oli kansainvälinen, voi tuloksia hyödyntää Suomen kontekstissa ohjeellisesti sekä erityisopetuksessa että yleisopetuksessa olevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa.
-
(2020)Tämän kandidaatin tutkielman aiheena oli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvon diskurssin rakentuminen Opetushallituksen verkkojulkaisuissa. Tutkielmassa pyrittiin määrittelemään tasa-arvon käsitteen saamia sisältöjä sekä sitä, mistä oikeastaan puhutaan, kun käsitellään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoa. Tutkielmassa tasa-arvon käsite laajeni yleisestä tasa-arvon määritelmästä sukupuolten tasa-arvona laajempaan määritelmään, joka pitää sisällään yhdenvertaisen kohtelun. Tutkimusaineisto koostui Opetushallituksen verkkojulkaisuista, joissa käsiteltiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvoa peruskoulun vuosiluokilla 1 – 9 sekä peruskouluun valmistavassa opetuksessa. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytettiin diskurssianalyysiä, jonka avulla aineistosta on määritelty tasa-arvon diskurssin rakentavat merkityssysteemit, joista tutkimuksen tulokset muodostuivat. Tuloksien mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa-arvon diskurssi rakentui kolmesta eri merkityssysteemistä. Puhuttaessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tasa- arvosta, puhuttiin siitä suorin sanaviittein tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, tai käsiteltiin sitä rasismin tai mahdollisuuksien tasa-arvon kautta. Rasismin merkityssysteemiin sisältyi selkeästi alaryhmä, jossa tasa-arvosta puhuttiin kulttuurin kautta. Mahdollisuuksien tasa- arvoon puolestaan sisältyi alaryhmä, jossa käsiteltiin kielitaidon merkitystä tasa-arvon toteutumisessa.
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimustehtäväni tavoitteena on selvittää sitä, miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ystävyyssuhteet muodostuvat peruskoulussa. Selvitän teemaa kahdesta näkökulmasta, jotka muodostavat tarkemmat tutkimuskysymykset: 1. Mitkä tekijät edistävät maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ystävyyssuhteiden solmimista? ja 2. Mitkä tekijät hidastavat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ystävyyssuhteiden muodostumista? Tutkimukseni tavoitteena on lisätä opettajien ja muiden maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa työskentelevien tietoisuutta ystävyyssuhteiden muodostumisen tavoista ja haasteista. Menetelmät. Toteutin tutkielmani laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Menetelminä käytin narratiivisen yleiskatsauksen ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen välimuotoa. Etsin lähdekirjallisuuteni ja tutkimusaineistoni Helsingin yliopiston Helka- ja Helda-tietokannoista. Koostin niiden pohjalta sisällönanalyysin avulla teemoja, jotka luokittelin eri kategorioihin. Laadin taulukon ja kuvion selkeyttämään tutkimuksessani käytettyjä aineistoja ja havainnollistamaan tutkimustuloksia. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsaukseni tulokset osoittivat, että ystävyyssuhteiden muodostumiseen vaikuttivat monet eri tekijät, jotka olivat joko niitä edistäviä tai hidastavia. Edistävät tekijät luokittelin teemoihin: yhdistävät tekijät, sosiaalinen kanssakäyminen ja ympäristön vaikutus. Nämä teemat jakautuivat vielä alaluokkiin. Hidastavia tekijöitä olivat koulukiusaaminen, puutteellinen kielitaito sekä ennakkoluulot ja syrjintä. Huomionarvoista on, että ystävyyssuhteet ovat moniulotteisia ja niille ei ole selkeitä, aina samalla tavalla toimivia sääntöjä. Tulosten perusteella voidaan havaita, että erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ystävyyssuhteiden syntymiseen on syytä panostaa, koska ne vaikuttavat sekä hyvinvointiin että koulumenestykseen.
-
(2023)Tavoitteet. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutuminen ja integroituminen suomalaiseen yhteis-kuntaan on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, mutta perheiden kokemuksia suomalaisesta var-haiskasvatuksesta on tutkittu yllättävän vähän. Tutkielmani tavoitteena on selvittää maahanmuuttajaperheiden näkemyksiä ja kokemuksia var-haiskasvatuksen vaikutuksesta kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluan myös sel-vittää maahanmuuttajavanhempien kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, sekä yh-teistyöstä ja vuorovaikutuksesta päiväkodin henkilökunnan kanssa. Nyt tutkimuskontekstina olevan päiväkodin henkilökunnan mielestä maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa teh-tävä yhteistyö on tuntunut ajoittain haasteelliselta. He kaipasivat uusia käytänteitä yhteistyöhön, joten tutkielman tarkoitus on myös selvittää, miten varhaiskasvatuksessa työskentelevät voisi-vat paremmin tukea maahanmuuttajaperheitä kotoutumisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteis-työssä henkilökunnan kanssa sekä yhdenvertaisuuden saralla. Menetelmät. Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaas-tatteluilla. Haastatteluiden teemat on muodostettu teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Analy-soin tutkimusaineiston teoriaohjaavaa analyysiä käyttäen. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin Uudenmaan alueella päiväkodissa, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia per-heitä asiakkaana. Tutkimuksen aineisto kerättiin suoraan varhaiskasvatuksen maahanmuuttaja-taustaisten asiakasperheiden vanhemmilta haastattelun (narratiivin) muodossa. Aineisto koostuu viidestä narratiivista, jotka analysoitiin sisältöanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kotoutuminen nähdään suomalaisen kielen ja kulttuurin opetteluna. Vanhempien ehkä suurin odotus päiväkodille oli se, että heidän lapsensa oppisi puhumaan suomea, koska he tietävät, kuinka suomen kielen osaaminen auttaa lapsia osallistumaan muiden lasten leikkeihin ja kuinka se auttaa heitä saavuttamaan tasavertaisemman aseman lapsiryhmässä. Suomen kielen oppimi-nen on tärkein asia lapsen kotoutumisessa suomalaiseen päivähoitoon ja yhteiskuntaan Tutki-muksen tulokset kertoivat, että vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa rakentuu tiedon saannin, molemminpuolisen arvostuksen, henkilökunnan asenteen ja vanhempien oman aktii-visuuden kautta. Avoimella ja jatkuvalla vuorovaikutuksella sekä arjen pienillä teoilla on suuri merkitys vanhempien kokemaan osallisuuteen, sillä vanhemmat kokevat osallisuuden henkilö-kohtaisesti ja lähinnä oman lapsen kautta.
-
(2019)This research examines immigrant parents’ experiences of their customership in the day care services. As the empirical data of this qualitative research I have used theme interviews of three parents. Each parent was interviewed personally in cafés or their home in the late 2018 and early 2019. All three parents were active in work life and they had at least a second grade degree from vocational school. Two of them had a master’s degree. The interviews were analysed with theory directed content analysis. As the theoretical framework of this research I have used the theory of othering, social representations and prejudices. In addition, I have used the researches about immigrants at risk of facing prejudices in the Western society due some of their features. The parents who took part in this research did not have those features which is taken into consideration in the contemplation of the results. I have categorized the interviews using Heino’s (2017) model of four different positions as the result of the experiences in social services. The results of this research complied the previous research: the parents’ experiences were overlapping. They could position themselves grateful, mistreated, active or dependent depending on the situation. Most often they positioned themselves grateful, second often mistreated, third often dependent and least often active.
-
(2016)Tavoitteet. Kansainväliset oppimistulokset ovat osoittaneet maahanmuuttajien menestyvän kantaväestöä heikommin etenkin lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Suomessa maahanmuuttajien oppimisvaikeudet ja puutteelliset arviointivälineet ovat johtaneet maahanmuuttajien yliedustukseen erityisopetuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia oppimisen haasteita maahanmuuttajalapsilla ilmenee ja millaisia keinoja koulujen erityisopetuksessa on tunnistaa ja tukea niitä. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat ala-asteikäiset ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajalapset. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksista on tehty runsaasti aiempaa tutkimusta sekä Suomessa että ulkomailla, mutta aihetta ei ole juurikaan tutkittu erityisopetuksen näkökulmasta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti haastattelemalla neljää (4) Helsingin alueella työskentelevää laaja-alaista erityisopettajaa. Kaikki haastateltavat opettajat toimivat laaja-alaisina erityisopettajina peruskoulun alaluokilla. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä tematisoimalla aineisto tutkimuskysymysten mukaisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mukaan maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäyntiä vaikeuttivat heikko kielitaito ja haasteet sosiaalisissa suhteissa. Heikon kielitaidon nähtiin vaikeuttavan sekä oppimista että oppimisen arviointia. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ei ollut käytössä vakiintuneita testejä, vaan opettajat käyttivät työkaluinaan erilaisia sovellettuja testejä ja aiempaa kokemustaan. Maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksia tuettiin osa-aikaisessa erityisopetuksessa pienryhmäopetuksen, samanaikaisopetuksen, ekstraopetuksen ja yhteistyön avulla. Näistä tärkeimmiksi nähtiin yhteistyö koulun sisällä sekä yhteistyö vanhempien ja muiden tahojen kanssa. Kaikki opettajat kokivat maahanmuuttajien olevan mahdollisuus ja rikastuttavan koulun kulttuuria. Maahanmuuttajien opetus koettiin kuitenkin vielä keskeneräiseksi. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kritisoivat etenkin resurssien puutetta, maahanmuuttajaoppilaille soveltumattomia testistöjä ja valmistavaa opetusta. Osa opettajista ilmaisi myös tarpeensa lisäkoulutukselle.
Now showing items 3125-3144 of 6645