Browsing by Title

Near-Earth asteroids (NEAs) are celestial objects whose perihelion is distinctively in the inner Solar System. As these objects orbit the Sun mainly outside of the main belt, they are a separate category of asteroids. A fraction of these asteroids is especially interesting due to their small albeit existing impact probability with Earth. As acts of constant attention and interest toward NEAs, several probes have been sent to study the objects. Since the 1990s, astronomers have discovered moons orbiting asteroids. These asteroid moons also exist in the NEA population. A fraction of the primary components of binary asteroids rotates especially fast. A cause for the fast spin rates is the Yarkovsky–O’Keefe–Radzievskii–Paddack (YORP) effect that affects the rotational period of irregularly shaped asteroids. Moreover, some asteroid moons may form due to the solar radiation phenomena of the YORP effect. Additionally, the Yarkovsky effect caused by thermal re-emission influences the orbits of NEAs over long time periods. A third potentially influencing solar radiation effect is the binary YORP (BYORP) effect, an explanatory theory for the relatively short life spans of asteroid moons. The thesis discusses NEAs, emphasizing binary asteroids, their formation, and observations. Ground-based equipment is used for a significant number of asteroid observations, making the fields interconnected. Optical telescopes and planetary radars offer diverse information on NEAs, whose discovery rates and orbital analysis have progressed prominently since the 1990s. As a case study of the observation methods, I discuss the ternary system (3122) Florence and its close encounter in September 2017 in the thesis.

Syftet med denna avhandling är att undersöka hur nättjänsten Granskaupphandlingar.fi bidrar till uppfyllandet av god förvaltning i offentliga upphandlingar. God förvaltning kan anses som en del av en effektiv och välfungerande offentlig förvaltning, således även offentliga upphandlingar. Granskaupphandlingar.fi är en nättjänst skapad av statens upphandlande enhet, Hansel Ab, för att öka transparens i offentliga upphandlingar. I tjänsten finns samtliga statliga upphandlingar öppna för granskning av vem som helst, exklusive sekretessbelagda upphandlingar. Tjänstens information baserar sig på data från statens betalade köpfakturor. Begreppet ”god förvaltning” (eng: Good Governance) kan definieras på flera olika sätt, men ses i detta arbete främst som integritet, avsaknad av missbruk och korruption, samt transparens utåt till samtliga samhälleliga aktörer i den offentliga förvaltningen. Analysen av Granskaupphandlingar.fi görs med hjälp av ett policyinstrument skapat av OECD (Organisationen för ekonomiskt samarbete och utveckling): OECD:s principer för integritet i offentliga upphandlingar (eng: OECD Principles for Integrity in Public Procurement). Policyinstrumentet är en rapport innehållande 10 principer som av OECD anses stöda uppfyllandet av god förvaltning i offentliga upphandlingar. Policyinstrumentet innehåller även en del som behandlar den praktiska implementeringen av principerna, samt en del som fokuserar på ett pilotprojekt för implementeringen av principerna. Detta arbete kommer endast att jämföra principernas innehåll och hur deras värden uppfinns i Granskaupphandlingar.fi, och således begränsa sig till användandet av del 1 i instrumentet och själva principerna. Granskaupphandlingar.fi stöder som helhet policyinstrumentets övergripande mål, samt konkret principernas innehåll via att den sparar samt offentliggör information om upphandlingar (konkurrens- och icke konkurrensutsatta), man får via tjänsten insyn i att upphandlingarna för samtliga institutioner är lämpliga för uppfyllandet av deras uppgifter, ett ytterligare lager av översyn i offentliga upphandlingar införs samt genom att skapandet av själva tjänsten skapat en möjlighet och via det intresse för samhället att genomföra en dylik övervakning. De enda principerna som inte på ett betydande sätt stöds av Granskaupphandlingar.fi är principerna 4, 8 och 9, detta eftersom att dessa principer främst gäller saker som tjänsten inte ens ämnar påverka (som t.ex. tjänstemannaexpertis). Tjänstens främsta brist gällande främjandet av god förvaltning är den stora mängden upphandlingar som pga. sekretess lämnats utanför, samt risken för att upphandlingskontona som fakturorna kategoriseras enligt missbrukas

Bolagisering av offentliga tjänster är ett tema som väcker stora känslor såväl hos politiker som hos medborgare. Bolagiseringen grundar sig på New Public Management-tänkandet och meningen är att öka på effektiviteten av den offentliga tjänsteproduktionen genom att skapa ett aktiebolag som inte lider av förvaltningsmaskineriet, som anses vara stelt och byråkratiskt. New Public Management och dess konstadseffektiva organiseringssätt kan dock leda till andra problem som privata företag inte nödvändigtvis behöver ta i beaktande. När offentliga tjänster ges ut i aktiebolagsform tillämpas inte Lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet på den verksamheten. Detta beror på att Aktiebolagslagen ska tillämpas på alla aktiebolag. Aktiebolagens paragrafer gör det möjligt för organisationen att hemligstämpla information som enligt Lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet skulle vara offentlig för allmänheten. I den teoretiska referensramen presenteras teorier kring bolagiseringsfenomenet och governance-teorier, närmare sagt good governance, god förvaltning. Operationaliseringen av den teoretiska referensramen förverkligas genom kriterierna för god förvaltning, som finns nedskrivna i Europeiska unionens vita bok om god förvaltning. För att närmare kunna undersöka fenomenet och de möjliga problemen görs en analys av lagstiftningen på området. Lagstiftningen analyseras utgående från de kriterier som finns nedskrivna i EU:s vita bok om god förvaltning. Slutsatsen av forskningen är att även om bolagiseringen är ett bra sätt att lätta på byråkratin och nå ökad effektivitet skapar den ikraftvarande lagstiftningen en offentlighetsparadox, där offentliga tjänsteutgivare enligt Aktiebolagslagen kan hemligstämpla information som i en annan organiseringsform skulle vara offentlig.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen työhyvinvointia on alettu tarkastella yhä enemmän voimavarakeskeisyyteen sekä positiiviseen psykologiaan nojaten. Muutoksen myötä työn imun käsite on tullut keskeiseksi työhyvinvoinnin saralla. Tämän opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä olivat työhyvinvointi, työuupumus sekä työn imu ja sen kolme eri ulottuvuutta eli tarmokkuus, omistautuneisuus sekä uppoutuneisuus. Kolme pääasiallista tutkimuskysymystä olivat siten: 1) Missä määrin Ohjaamon työntekijät kokevat työn imua ja sen eri ulottuvuuksia? 2) Millä tavoin työuupumusta aiheuttavat ja työhyvinvointia edistävät tekijät ovat yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun? 3) Minkälaisia haasteita Ohjaamon työntekijät näkevät työssään työn imun kannalta, sekä miten he kokevat voitavan kehittää mahdollisuuksia kokea työn imua? Tämä tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn keskeisenä menetelmänä hyödynnettiin Hollannissa kehitettyä ja maailmalla asemansa vakiinnuttanutta työn imun mittaamiseen tarkoitettua Utrecht Work Scale Engagement -työkalua (UWES). Lisäksi kyselylomake sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään mitkä eri tekijät ovat positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä Ohjaamon työntekijöiden työn imuun. Viimeisenä kyselylomakkeessa esitettiin avoimia kysymyksiä koskien vastaajien näkemyksiä työn imun kokemisen haasteista sekä siitä, kuinka työn imua voisi edistää. Kyselyssä saadut tulokset osoittivat Ohjaamon työntekijöiden kokeman työn imun olevan aiemmissa työn imua koskevissa tutkimuksissa havaittua hieman korkeampi. Samalla kuten aiemmissa työn imun tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa uppoutuneisuuden kokemukset osoittautuivat harvinaisemmiksi kuin tarmokkuuden ja omistautuneisuuden. Työ hyvinvointia edistävät tekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä työn imuun ja työuupumusta aiheuttavat tekijät taas negatiivisessa. Avointen kysymysten vastaukset nostivat esiin paljon jo entuudestaan työn imuun haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyviä teemoja, minkä voidaan nähdä lujittaneen työn imua käsitteenä.

Goals. The goal of this study was to examine what the concept of computational thinking means and what kind of skills are required to learn it. Further objectives were to explore the essence of coding and the main principals of teaching it when the target group was children under school age. The study maps teaching methods for coding and computational thinking suitable in early childhood education. The learning goals in official early childhood documents are examined to identify those information and communication technology skills that can be covered when teaching coding. Method. The study was carried out as a narrative literature review. The objective was to gain a general picture of the role of coding in the early childhood education. Initial sources were found by scanning books and articles in the educational sector. The search for further information was guided by the findings in the initial material. The search was ended when no additionally significant information was found. Results and conclusions. Computational thinking is based on mathematical, logical and creative thinking. The goal is to learn to think and formulate complicated problems in a way that allows a computer to solve them. It is possible to teach computational thinking and coding in early childhood. Teaching has to be concrete and related to a child’s experiences. Group work and teacher’s guidance are of significant value in learning. Coding can be taught by using traditional games, codable toys and electronic devices. The main barriers which prevented implementing coding in preschool education were the lack of teaching methods and inadequate computational skills of teachers. The age or interest of children was less relevant.

Ohjelmointiosaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassamme. Tämän takia meidän on tärkeää antaa jo varhaiskasvatusikäisille lapsille valmiuksia ymmärtää ympäristöämme ohjelmoitujen ympäristöjen ja taitojen maailmassa. Ohjelmointiosaamisesta on vähän tutkimusta entuudestaan, joten tätä aihekokonaisuutta on tärkeä tutkia. Tutkimukseni tavoitteena oli kuvata, analysoida ja tulkita, millaisena ohjelmointiosaaminen varhaiskasvatuksessa näyttäytyy. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten ohjelmointiosaamista varhaiskasvatuksessa harjoitellaan, mitä opettajat tunnistavat ohjelmointiosaamisen hyödyiksi ja mitkä nähdään ohjelmointiosaamisen kehityskohteiksi. Tutkimus on tapaustutkimus, johon osallistui neljä pääkaupunkiseudun päiväkodeissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Opettajat osallistuivat Innoplay-hankkeeseen vuosina 2018–2021. Hankkeen aikana opettajat käyttivät keksimisen pedagogiikkaa eheyttävässä toiminnassa omissa ryhmissään. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluina ja sen analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimus osoitti, että ohjelmointiosaamista hyödynnetään tutkimukseen osallistuneiden opettajien varhaiskasvatusryhmissä. Ohjelmointiosaaminen toiminnassa jakautui ohjelmoinnilliseen ajatteluun sekä tutkivaan työskentelyyn ja ohjelmoitujen ympäristöjen tuntemiseen. Opettajat nostivat esiin monia erilaisia hyötyjä ohjelmointiosaamisen hyödyntämisestä varhaiskasvatuksessa, mutta tutkimustuloksista nousi myös esiin kehityskohteita, joita olivat esimerkiksi ohjelmointiosaamisen käsitteiden epäselvyys, oman osaamisen tärkeys, digitaalisen opetusteknologian haasteet sekä tuki ja koulutukset. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan ymmärtää ohjelmointiosaamisen monipuolisuus. Tutkimustulosten avulla varhaiskasvatuksen opettajat saavat eväitä ohjelmointiosaamisen ymmärtämiseen monipuolisena ja teoreettisempana. Tätä tutkimusta voidaan pitää pohjana esimerkiksi sille, miten ohjelmointiosaaminen voisi juurtua paremmin varhaiskasvatukseen.

Tavoitteet. Tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa, miten ohjelmoitavia teknologioita hyödynnetään peruskoulun suunnitteluprojekteissa, ja millaisia haasteita niiden kanssa on kohdattu. Suunnitteluprojekteilla tarkoitetaan yleensä monialaisia projekteja, joissa oppilaat tuottavat konkreettisen ratkaisun johonkin ongelmaan, esimerkiksi arjen ongelmaan, teknologiakasvatuksen teemoja hyödyntämällä. Ohjelmointi ja suunnittelu kuuluvat nykyään opetussuunnitelmaan esimerkiksi käsityöoppiaineen kautta, ja tällaiset projektit ovat yksi mahdollinen keino toteuttaa teknologiakasvatusta. Projekteissa on hyödynnetty usein LCD-mallin mukaista yhteissuunnittelua, jossa oppilaat työskentelivät ryhminä ja etenivät keksintötehtävissä melko itsenäisesti. LCD-mallilla ("Learning by Collaborative Design") tarkoittaa yhteissuunnittelua, jossa edetään yhteistyötä eri työvaiheissa korostaen suunnittelusta kohti valmista tuotetta. Ohjelmoitavilla teknologioilla tuotoksiin on saatu toiminnallisuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia teknologioita projekteissa käytännössä on käytetty, ja pyritään tunnistamaan ongelmakohtia niiden kanssa toimiessa. Menetelmät. Tutkimusaineisto koottiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena Helkasta ja Google Scholarista. Aineiston valinnassa rajauksena oli peruskouluikäisiin keskittyvät tutkimukset. Relevantteja tutkimuksia löytyi 10 kappaletta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta kävi ilmi, että teknologioita hyödynnettiin melko monipuolisesti. Haasteita kohdattiin erityisesti toimivuuden vaatiman osaamisen kanssa, ja osassa tutkimuksissa keksinnöt eivät lopulta hyödyntäneet toivotusti teknologioita. Tämä nivoutuu opettajien osaamiseen ja aikataulupaineisiin, joissa ilmenneet ongelmat rajoittivat tutkimuksissa teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa yksi oppilasryhmä yritti ohjelmoida wc-istuinta, joka lentää käyttäjän luokse tilauksesta, mutta kun opettajat eivät puuttuneet teknisesti mahdottomaan ideaan, oppilasryhmä ei saanut mitään valmista aikaiseksi. Teknologioiden kanssa toimiessa on pyrittävä takaamaan, että oppilaat saavat riittävästi apua ja ohjausta, jotta teknologioista hyödytään mahdollisimman paljon.

Tavoitteet: Kuukautisia edeltävät fyysiset ja psyykkiset oireet ovat ilmiö, joka koskettaa suurta osaa menstruoivasta väestöstä. Kuukautiskierron yhteydestä psyykkisten oireiden ilmenemiseen ja pahenemiseen tiedetään kuitenkin yhä vähän. Tämän katsauksen tavoitteena oli tarkastella kuukautiskierron ja siinä tapahtuvan hormonivaihtelun yhteyttä eri mielenterveyshäiriöiden oireiden ilmenemiseen ja vakavuuteen, etenkin premenstruaali- eli kuukautisia edeltävässä vaiheessa. Lisäksi katsauksessa perehdytään psyykkisten oireiden premenstruaaliseen pahenemiseen liittyviin riskitekijöihin. On erittäin tärkeää, että mielenterveysammattilaiset tunnistavat psyykkisten oireiden premenstruaalisen pahenemisen ja ymmärtävät siihen liittyvät riskitekijät, sillä ymmärryksen avulla psyykkisten oireiden kehitystä voidaan mahdollisesti ennustaa ja riskien ehkäisyyn voidaan kiinnittää huomiota ajoissa. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuuden haussa käytettiin pääosin Google Scholar ja APA PsycNet -tietokantoja yhdistelemällä hakusanoja ”premenstrual exacerbation”, ”premenstrual syndrome”, ”menstrual”, ”depression”, ”suicide”, ”suicidal ideation”, ”anxiety”, ”panic disorder”, ”eating disorders”, ”OCD”, ”bipolar”, ”schizophrenia”, ”trauma”, ”PTSD”, ”psychosis”, sekä tarkastelemalla artikkelien lähdeluetteloita. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusten perusteella masennus-, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöiden kohdalla oireiden premenstruaalinen paheneminen on yleistä. Traumaoireilussa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja skitsofreniassa tulokset ovat vaatimattomia tai olemattomia. On kuitenkin alustavia viitteitä siitä, että kuukautiskierrolla saattaa olla yhteys psykoosin laukeamiseen. Lisäksi oireiden premenstruaalinen paheneminen näyttää olevan riskitekijä muun muassa itsetuhoisuudelle, toimintakyvyn heikkenemiselle ja vakavammalle oirekuvalle eri mielenterveyshäiriöiden yhteydessä. Tulevaisuuden tutkimuksissa on tärkeää panostaa tutkittavien diagnostiseen erotteluun premenstruaali- ja mielenterveyshäiriöiden suhteen, hormonivaihtelun kattavaan kartoittamiseen, ja interventioiden kehittämiseen. Katsauksen lopussa pohditaan myös kuukautisiin liittyvien tutkimuksien erityishaasteita.