Browsing by Title
Now showing items 5475-5494 of 6645
-
(2016)Using tablets in education has increased in recent years and in Finland the city of Vantaa acquired tablets to every comprehensive school at the end of the year 2014. Tablets’ benefits and challenges have been researched in previous studies. In this research I examine how tablets have changed teaching from class teachers’ perspective. I also examine how the teachers use tablets in education. My data was collected in March 2016 by interviewing three class teachers. The interviews were semi-structured interviews. In the content analysis the data was categorized into three themes. The study revealed that tablets have become a new teaching method in the class. According to the interviewees tablets are used in environmental and natural knowledge, mathematics and literacy. The most typical ways of working with tablets include searching information, using different learning platforms and playing learning games. The interviewees also use tablets for teaching coding. The interviewees use less tablets in art, English, religion and music. They also do not use tablets for writing. The interviews also revealed that the use of tablets is fraught with practical problems, such as connection to the internet and the use of licenses. The interviewees use the tablets for practicing the present topic, as an additional task and as a reward.
-
(2018)
-
(2020)Yhtä lailla kun aikuisten tehtävänä on opettaa lapsille esimerkiksi kirjaimia tai numeroita, olisi tunteiden nimiä ja tunteiden säätelyä harjoiteltava. Lastenkirjallisuus voi olla tässä yhtenä apuvälineenä, etenkin kun ne ovat tavoiteltavia materiaaleja varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja koulumaailmassa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lastenkirjojen kertomukset, kuvitus sekä kirjoissa esiintyvät hahmot mahdollistavat lapselle turvallisen paikan pohtia, kokea ja oppia erilaisia tunteita. On tarpeellista tutkia, miten eri tunteita kuvataan lastenkirjoissa, jotta ne tukevat lasten tunnetaitojen myönteistä kehittymistä. Kuitenkin tunteiden tarkastelu lastenkirjoista on melko uusi näkökulma kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Ympyräiset-lastenkirjat ovat erinomainen tutkimuksen kohde tunteiden tutkimusta varten, koska kyseisiä kirjoja markkinoidaan tunnetaitoja vahvistavina ja pedagogista näkökulmaa huomioivina. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto koostui neljästä Ympyräiset-lastenkirjasta, joista analysoitiin valikoituja näyteaukeamia. Tarkoituksena on selvittää, millaisena tunteet kuvataan näyteaukeamien teksteissä ja kirjan hahmojen eleissä ja ilmeissä, ja miten nämä seikat voidaan huomioida tunnekasvatuksessa. Näyteaukeamien tekstiä analysoitiin sisällönanalyysillä ja kuvituksessa esiintyviä hahmoja visuaalisella sisällönanalyysillä. Tunteet ilmenevät eleissä, ilmeissä ja kehossa, ja ne vaikuttavat olotilaan ja toimintaan. Hahmojen ilmeet vastasivat aukeamalla käsiteltävissä olevaa tunnetta ja niiden myötä lapsi pystyy harjoittelemaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja ilmaisua. Tulokset osoittivat, että toisen ihmisen apu tunteiden sanoittamisessa on tarpeen. Tunnekasvatukseen liittyviä piirteitä esiintyi monipuolisesti. Kuitenkin ristiriitoja kaikkien tunteiden sallimisessa ilmeni, joten voi todeta, että lastenkirjojen sisältöön on suositeltavaa tutustua huolella. Lisätutkimus lastenkirjoista tunteiden ja tunnetaitojen näkökulmasta on perusteltua ja tarpeellista.
-
(2019)In this candidate´s dissertation I examined the finnish liberal, non-formal adult education in the context of artistic and cultural activities and their effects on social capital and well-being. Liberal adult education sector provides non-formal, non-degree-oriented adult education in Finland. The effects of non-formal adult education are mainly studied in qualitative methods by searching experiences of the attendants. There is a lot of research available on the subject, and the results have been the encouraging: liberal adult education has benefits linked to increasing social capital. Attending in education expands the circle of friends and active citizenship. Professor Jyri Manninen and Sara Luukantele have produced several reports based on qualitative material on the impact of liberal adult education on participant's life. The health effects of participation in arts and cultural activities has been studied lot in Finland and internationally. In several studies, arts and cultural activities have been shown to be linked in longevity and well-being. Markku T. Hyyppä has studied the effects of cultural interactions and well-being and longevity in Finland. By studying Swedish speaking minority and Finnish speaking majority and their attendance in community participation and singing in a choir, Hyyppä has been able to show that social participation and social capital associates with self-rated good health. Social capital is one of the forms of human resources. Originally refined by Pierre Bourdieu, it is described to be a type of capital resource, that is built in networks and other social interaction. The concept of social capital was developed alongside human capital and physical resources to explain economic growth. Retirement is a big turning point in human life. It effects all aspects of life and can cause challenges when, for example, the range of life and social networks shrink. An aging body and new kinds of health issues may also set challenges. Some research has been done concerning artistic and cultural participation to meet the challenges of retirement and the physical ageing process.The results have been positive, artistic or cultural interaction seems to be connected with wellbeing, it can for exampe help to reaffirm older age identity. Liberal adult education sector is the only large scale provider of education based on the principle of lifelong learning for the elderly. The ongoing change in the age structure of finnish population and the longer and healthier life will increase the demand for courses for the elderly also in the arts and cultural subjects.
-
(2021)Tavoitteet. Taiteen ja käsityön suhde yhtäläisyyksineen ja eroineen on puhuttanut molempien alojen tutkijoita, asiantuntijoita ja harrastajia jo teollistumisesta lähtien. Luovuuden, itseilmaisun ja taiteellisuuden merkitys käsityölle on noussut esiin monissa käsityön eri osa-alueita ja suuntauksia kartoittavissa tai määrittelevissä tutkimuksissa. Vaikka alalla on tehty ansioitunutta kontekstualisointia (ks. esim. Ihatsu, 2002; Kröger, 2003), on taidekäsityön teoria vielä hajanaista, eikä yksiselitteisiä käsitteitä ole syntynyt. Oppiaineena käsityö on kokenut 2000-luvulla merkittäviä rakenteellisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka osaltaan korostavat taidekäsityön merkitystä käsityöoppiaineelle. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja analysoida taidekäsityön opetusta osana käsityöoppiainetta, sekä sen 2000-luvulla läpikäymää muutosta. Menetelmät. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui tietokantahakutulosten pohjalta kvalitatiiviseen tarkasteluun neljä käsityötieteellistä tekstiä, jotka käsittelevät taidekäsityötä osana käsityöoppiainetta 2000-luvun Suomessa. Vuosien 2005 ja 2018 välillä julkaistut tekstit mahdollistivat taidekäsityön tarkastelun osana käsityöoppiaineessa 2000-luvulla tapahtunutta muutosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jolla toteutettiin yleiskatsaus taidekäsityöstä osana käsityöoppiainetta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa korostui taiteen ja käsityön, sekä taidekäsityön ja perinteisen käsityön yhteistyön merkitys. Luovuuden ja itseilmaisun sisällyttäminen käsityöhön nähtiin erityisen tärkeinä itsereflektion ja ympäröivän maailman suhteen kehittymiselle. Taidekäsityön hyödyntäminen oli tärkeää kokonaiselle taidekäsitykselle perustuvalle opetukselle. Taidekäsityö osana käsityöoppiainetta sekä hyödynsi että kehitti holistista käsityöprosessia, jossa yhdistyvät erilaiset taitamisen ja tietämisen muodot. Taiteidenvälistä integrointia tulee hyödyntää siten, että oppiaineiden uniikit piirteet eivät unohdu. Taiteellinen ilmaisu ei toteudu, jos käsityötaitojen opetteleminen jätetään oppiaineen ulkopuolelle. Taidekäsityö tukee käsityön merkitystä ja oppiaineesta saatavia hyötyjä, ja siksi oppiainetta tulee kehittää tasapuolisesti sen eri osa-alueista huolehtien.
-
(2022)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista taidekasvatus oli 1940- ja 1950-luvuilla. Varhaiskasvatuksen historiantutkimus on vähäistä ja mitä kauemmas siirrytään varhaiskasvatuksen alkuun, on materiaalia sekä tutkimusta vähemmän. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Fröbeliläinen pedagogiikka ja sitä kautta askartelu sekä laulu- ja musiikkihetket, lastentarhatoiminta 1940- ja 1950-luvuilla sekä muisti ja muistelu ja muistitietotutkimus. Teoreettisen viitekehyksen aikalaiskuvauksen rakensin 1940-luvulla ja 1950-luvulla julkaistujen Lastentarha-lehtien avulla, jotka antoivat viitettä siitä, millaiset ohjeet suuntasivat toimintaa. Viitekehyksen kokonaisuuden muodostamista tukivat myös kirjat ja artikkelit, jotka käsittelivät Suomen varhaiskasvatuksen historiaa. Muistia lähestyin Tulvingin mallin mukaan, jossa käsiteltiin muistelun kannalta oleellista episodista muistia. Muistelun lähtökohtien ymmärtäminen tukivat ymmärrystä siitä, miten muistitietoaineistoa tulisi käsitellä. Tutkimuksessa henkilöt muistelevat omia lastentarhakokemuksiaan 1940- ja 1950-luvuilta. Aineistona käytin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS), perinteen ja nykykulttuurin arkiston muistitietoaineistoa, joka oli valmiiksi kerättyä. Lopullinen aineistoni koostui kolmentoista henkilön kertomuksesta. Analysoinnin toteutin teorialähtöisenä sisällönanalyysina. Muistelijoiden kertomuksista analysoin, sitä minkälaista taidekasvatus oli 1940- ja 1950-luvuilla lapsuuden muisteluissa. Materiaalin jaoin kolmeen eri luokkaan niukkuuden, runsauden ja tunteiden näkyvyyden mukaan. Tulokset toivat esiin pula-ajan sekä köyhyyden, jonka takia askartelumahdollisuuksia oli heikommin. Askarteluissa ja kädentaidoissa näkyi Fröbeliläisen toiminnan kanssa yhtenäisiä toimintamuotoja. Yksittäisiä materiaaleja sekä tapoja muisteltiin kertomuksissa. Nykypäivänä perinteisinä pidettyjä lauluja ja laululeikkejä leikittiin 1900-luvun puolenvälin lastentarhoissa. Laulusali mainittiin useamman kerran ja se herätti erilaisia tunteita muistelijoissa. Uskonnolliset ja isänmaalliset laulut mainittiin parin muistelijan kertomuksissa. Tulosten perusteella nähdään, että taidekasvatus niin materiaaleiltaan kuin toiminnoiltaan, sisältää nykypäivän toiminnan kanssa yhtenäisiä piirteitä. Lastentarhan toimintaa myös pyrittiin ylläpitämään sotavuosina sekä sen jälkeisenä pula-aikana.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat – Abstract Tässä kandidaatintutkielmassa on tutkittu kuvataidekasvatusta osana lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkielmassa myös avataan varhaiskasvatuksen opettajien näkemystä ja kokemuksia kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Lähdeaineistona on käytetty suomalaista varhaiskasvatusta ohjaavia valtakunnallisia asiakirjoja sekä tieteellistä kirjallisuutta. Tutkielman aineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon opettajat ovat vastanneet kirjallisesti ja nimettömänä. Otanta on kahdeksan vastausta. Analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymyksiä on ollut kaksi ja ne ovat seuraavat; 1.Miten kuvataidekasvatus varhaiskasvatuksen opettajien mielestä vahvistaa varhaiskasvatuksessa lapsen hyvinvointia? 2.Millainen on varhaiskasvatuksen opettajien oma suhde kuvataidekasvatukseen? Tässä kandidaatintutkielmassa kuvataidekasvatus opettajien kokemuksen mukaan nähdään vuorovaikutuksellisena tunnekasvatuksena, joka tähtää lapsen esteettiseen kokemukseen ja lapsen kykyyn havainnoida ympäristöään. Taidekasvatuksen toteuttaminen on riippuvainen opettajan omasta suhteesta taidekasvatukseen ja millä tavoin opettaja toteuttaa taidekasvatusta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksen opettajien laajan tietoisuuden taidekasvatuksen vaikutuksesta lapseen ja heidän halunsa toteuttaa rikasta ja vaihtelevaa taidekasvatusta. Avainsanat - Nyckelord Kuvataidekasvatus, taidekasvatus, varhaiskasvatus, lapsen hyvinvointi
-
(2018)Aims: The topic of this research is related to marginalization and preventing of young people through art education. The aim of this study is to map out related research through a literature review. This research was conducted using a systematic literature review and research problems were: 1) What kind of research results have been found from the role of art education in preventing marginalization? 2) What forms of art have been used in Finland to prevent marginalization by art education? Methods: The method of research is a systematic literature review. Literature and research have been carried out with search terms marginalization, young people's art education, prevention of marginalization, art education to support marginalization. Data collections include: Helka, Helda, Melinda, Google Scholar and Google. The materials were limited to 2010-2018, limited to research, dissertations, scientific articles, master's theses and research reports on art education projects on marginalization. Based on the database search, 6 research reports were selected for research. Results and conclusion: All of the research results were mainly positive in artwork operations to prevent marginalization. In the light of the studies, workshops empowered and increased the feeling of self-fitness among young people. Young people's social competence increased and group work skills increased. As a negative result, the disadvantageous behavior of adults in the craftsman's work seemed to be undermined by the importance of art projects, without neglecting the use of young people
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä oppimisen tavoitteita formaalin opetuksen ryhmä pyrkii saavuttamaan taidemuseovierailulla ja millä keinoilla. Lisäksi tarkastelen, millä tavoin nämä oppimisen tavoitteet rinnastuvat laaja-alaisen osaamisen tavoitteeseen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu ovat osa perusopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyä laaja-alaista osaamista, mikä pohjaa OECD:n määrittelemiin 2000-luvun kompetensseihin. Taidemuseossa oppimista tarkastellaan suhteessa edellä mainittuun laaja-alaisen osaamisen tavoitteeseen, vaikka kokonaisuutena tutkimusartikkeleissa tarkastellaan taidemuseovierailijoina eri-ikäisiä oppijoita peruskoululaisista yliopisto-opiskelijoihin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten taidemuseovierailuin voidaan mahdollisesti kehittää kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun osaamista. Ennakko-oletuksenani on ollut, että laaja-alainen oppiminen taidemuseossa on mahdollista. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valitut kahdeksan artikkelia ovat kansainvälisiä, vertaisarvioituja sekä julkaistu 2020-luvusta eteenpäin. Artikkelit käsittelevät, mitä oppilas- tai opiskelijaryhmän toivotaan oppivan taidemuseossa ja millaisia tuloksia oppimisesta saatiin. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi esitellään aineistoissa vaihtelevasti, mutta teen niistä silti yhteenvetoja. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston mukaan kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun tavoitteiden oppiminen taidemuseossa on mahdollista. Oppimiseen taidemuseossa pyritään keskusteluun pohjautuvilla menetelmillä, sekä multimodaalisuutta ja digitaalisuutta hyödyntävillä tavoilla. Kulttuurisen osaamisen kehittymistä taidemuseo tukee mahdollistamalla tilan eri näkökulmien havaitsemiselle ja asettumiselle toisen asemaan taiteen kautta. Vuorovaikutuksen ja ilmaisun tavoitteiden täyttymistä taidemuseossa tuetaan dialogisuuteen ja tuottamiseen pohjautuvien menetelmien avulla, kun oppijat pääsevät argumentoimaan näkemyksiään ja tuottamaan omia tulkintoja. Yllättävänä tuloksena katsauksen myötä selvisi, että taidemuseovierailua kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun kehittämiseen hyödynnetään erityisesti lääketieteen opiskelijoiden kohdalla, mutta peruskoulun oppilaiden näkökulmasta tuloksia on hatarasti. Tämä jättää tilaa jatkotutkimuskysymyksille peruskoulun oppilaiden näkökulmasta.
-
(2022)Maapallon kestokyky on uhattuna, sillä ihmisen toiminta on aiheuttanut mittavia ympäristötuhoja ympäri maapallon. Ihmisen on muutettava toimintaansa ja maailmankuvaansa, jotta ympäristön tila kohenee. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhyetkin interventiot herättelevät lasten luontoyhteyttä ja myötätunnon kehittyminen kaikkea olevaista kohtaan auttaa ymmärtämään ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia interventioita varhaiskasvatuksen kontekstissa on toteutettu taideperustaisessa ympäristökasvatuksessa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan keinoja millä tavoin taideperustaisella ympäristökasvatuksella voidaan tukea lapsen maailmankuvan kehittymistä kohti ekososiaalista sivistystä. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui alan kirjallisuudesta, joka kerättiin systemaattisen tiedonhankinnan avulla. Aineiston analysoitiin laadullisesti hyödyntäen sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella taide soveltuu menetelmänä auttamaan lapsia muodostamaan yhteyden ympäristöön ja ekologisiin järjestelmiin uusilla tavoilla. Taiteen prosessipohjaisuus ja avoimuus mahdollistaa lasten sitoutumisen ja aktiivisen osallistumisen. Taide toimii myös useiden aistien herättäjänä, vetoaa erilaisiin kohderyhmiin ja tuo uusia näkökulmia, jotka voivat muuttaa ihmisen tapaa ajatella luonnosta ja olla vuorovaikutuksessa sen kanssa. Merkittävät ulkoilukokemukset voivat jäädä lasten mieliin vuosiksi ja vaikuttaa näin arvomaailman muodostumiseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että taideperustaisella ympäristökasvatuksella on merkittävä rooli lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa kohti ekososiaalista sivistystä. Interventiot herättivät lasten kiinnostuksen ympäristöä kohtaan ja heidän kunnioituksensa luontoa ja ympäristöä kohtaan lisääntyi. Varhaiskasvatuksessa on huomioitava taideperustaisen ympäristökasvatuksen merkitys opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuutta suunniteltaessa. Meidän kaikkien tulee ymmärtää, että olemme tiivis osa luontoa: ihmisten hyvinvointi on kiinni luonnon hyvinvoinnista.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia autismikirjon lasten ja nuorten taideterapiaa ja nostaa esiin taideterapiasta saatuja mahdollisia tuloksia autismikirjon lasten ja nuorten tukemiseksi. Tämän lisäksi esitellään tutkimusartikkeleista löydettyjä harjoitteita ja menetelmiä, joista autismikirjon lapset ja nuoret olivat hyötyneet taideterapiassa. Tutkimuskysymyksinä on, että mitä vaikutusta taideterapialla on tutkimuksen mukaan ollut autismikirjon lapsille ja nuorille sekä millaisista harjoitteista ja menetelmistä autismikirjon lapset ja nuoret ovat hyötyneet taideterapiassa. Työssä avataan myös autismikirjon sekä taideterapian käsitteitä yleisesti. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto koostuu vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista, jotka käsittelevät autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toteutettua taideterapiaa. Aineisto rajattiin 2010-luvun jälkeisiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin, jotta tutkimustieto olisi mahdollisimman ajankohtaista ja tieteellistä. Aineistossa taideterapialla nähtiin olevan vaikutusta autismikirjon lasten ja nuorten seuraaviin haasteisiin: vaikeuteen olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, vaikeuteen jakaa huomiota, sosialisaation ja sosiaalisen käyttäytymisen haasteisiin, rajoittuneisiin käyttäytymismalleihin, minätajun vaikeuksiin sekä motorisiin taitoihin. Taideterapiasta tunnistettiin myös monia konkreettisia harjoitteita ja sovelluksia. Näitä ovat muun muassa mandala-harjoitus, käsinuken kanssa työskentely, roolipelaaminen, ilme- ja tunneharjoitukset, muotokuvapiirustus sekä sosiaaliset tarinat. Kokonaisuutta arvioitaessa on kuitenkin muistettava autismikirjon ja taideterapian yhteisen tutkimuksen olevan vähäistä ja tutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti.
Now showing items 5475-5494 of 6645