Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Ajoneuvon käsittely- ja turvallisuustaitojen yhteys persoonallisuuteen ja riskiajamiseen nuorilla kuljettajilla

Show simple item record

dc.date.accessioned 2015-05-22T05:58:32Z
dc.date.available 2015-05-22T05:58:32Z
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/1033
dc.title Ajoneuvon käsittely- ja turvallisuustaitojen yhteys persoonallisuuteen ja riskiajamiseen nuorilla kuljettajilla fi
ethesis.discipline Psychology en
ethesis.discipline Psykologia fi
ethesis.discipline Psykologi sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/781b1363-d744-46b5-a56a-ebacaf26a1e6
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/33e8c414-5c5f-4da6-bc67-8d792829b1d4
ethesis.department Institute of Behavioural Sciences en
ethesis.department Käyttäytymistieteiden laitos fi
ethesis.department Institutionen för beteendevetenskaper sv
ethesis.faculty Faculty of Behavioural Sciences en
ethesis.faculty Beteendevetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Käyttäytymistieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/a990df47-03bd-4108-9d39-9b2f66a53631
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Hamberg, Jarkko
dct.issued 2015
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract The relationship between personality and driving is a widely studied topic. These studies have emphasized the role of single personality traits, especially novelty seeking. This is a narrow view of personality. In this study, beside novelty seeking, I studied the impact of Cloninger's psychobiological theory and Gray's BIS-BAS theory on driving. Contextual mediated model was used which suggests that personality has influence on risky driving via self-assessed driving skills. Self-assessed driving skills can be divided to perceptual-motor skills and safety skills. This study was based on four previously collected samples. Personality was assessed using Temperament and Character Inventory-Revised (TCI-R), Zuckerman's Brief Sensation Seeking scale (BSSS) and Carver and White's BIS-BAS questionnaire. Driving behaviour was assessed using Driver Behaviour questionnaire (DBQ) and self-assessed driving skill using Driver Skill Inventory (DSI). Participants were also asked about their annual mileage, accidents and traffic violations. As previous research suggests, self-assessed perceptual-motor skills predicted risky driving and safety skills predicted safe driving. SEM models suggested that character traits of psychobiological theory predicted less violations via self-assessed driving skills in students' sample. Temperament traits did not predict risky driving besides harm avoidance. These effects were present for both genders when annual mileage was controlled. In a sample of conscripts, high activation of behavioural activation system and sensation seeking predicted high perceptual-motor skills and low safety skills. The results show that low character traits predicted risky driving. Risky drivers evaluated themselves high on perceptual-motor skills but low on safety skills. It seems to be possible that personality and self-assessed driving skills can be used to identify sub-groups of drivers that differ from the concerning risky driving. en
dct.abstract Persoonallisuuden yhteys ajokäyttäytymiseen on runsaasti tutkittu aihe. Tutkimukset ovat pääosin keskittyneet yksittäisten persoonallisuuspiirteiden kuten elämyshakuisuuden ja ajamisen välisiin yhteyksiin, joka tavoittaa vain yhden persoonallisuuden aspektin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin elämyshakuisuuden lisäksi harvemmin tutkittujen Cloningerin temperamentti- ja luonneulottuvuuksien sekä Grayn BIS-BAS temperamenttimallin yhteyksiä ajamiseen. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kontekstuaalista välittävää mallia, jonka mukaan persoonallisuus vaikuttaisi itsearvioitujen ajotaitojen välityksellä riskiajamiseen. Itsearvioidut ajotaidot voidaan jakaa havainto-motorisiin käsittelytaitoihin sekä turvallista ajamista ilmentäviin turvallisuusmotiiveihin. Tutkimuksessa käytettiin neljää aiemmin kerättyä otosta joissa persoonallisuutta ja ajokäyttäytymistä mitattiin itsearviointimenetelmää käyttäen. Cloningerin temperamentti- ja luonneulottuvuuksia arvioitiin TCI-R kyselyllä. Lisäksi käytettiin Zuckermannin Sensation Seeking Scalen lyhytversiota BSSS sekä Carverin ja Whiten BIS-BAS – kyselyä. Ajokäyttäytymistä arvioitiin Driver Behavior Questionnaire – kyselyllä ja itsearvioituja ajotaitoja Driver Skill Inventory – kyselyllä. Lisäksi vastaajilta kysyttiin mm. ajokokemusta sekä liikennerikkomusten ja kolareiden määrää. Korkeaksi arvioidut käsittelytaidot olivat aiempien tutkimusten mukaisesti yhteydessä riskiajamiseen, kun taas turvallisuustaidot ennustivat vähäisempää rikemäärää. Rakenneyhtälömallit osoittivat sekä nais- että miesopiskelijoiden malleissa kaikkien Cloningerin luonneulottuvuuksien olevan ajotaitojen välityksellä yhteydessä vähäisempään rikemäärään. Temperamenttipiirteiden selitysosuus riskiajamiseen oli huomattavasti vähäisempi. Yhteydet säilyivät kun ajokokemus kontrolloitiin. Käyttäytymisen aktivaatiosysteemin hallitsevuus ja elämyshakuisuus ennustivat korkeita käsittelytaitoja mutta matalia turvallisuustaitoja varusmiesten mallissa. Tulosten perusteella matalat luonneulottuvuuksien arvot ennakoivat riskikäyttäytymistä liikenteessä. Riskikuljettajilla näyttäisi olevan taipumus arvioida ajoneuvon käsittelytaitonsa korkeiksi mutta turvallisuusmotiivinsa mataliksi. Tulokset viittaavat siihen, että persoonallisuuden ja itsearvioitujen taitojen avulla voidaan tunnistaa ryhmiä jotka eroavat toisistaan riskikäyttäytymisen suhteen. fi
dct.subject ajotavat fi
dct.subject riskikäyttäytyminen fi
dct.subject käsittelytaidot fi
dct.subject turvallisuustaidot fi
dct.subject kontekstuaalinen malli fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Summala, Heikki
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype Master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:0cd6f0cb-8a46-4ce4-89e1-c8ccbf5c9476
ethesis.degreeprogram Psykologian koulutus fi
ethesis.degreeprogram Psychology en
ethesis.degreeprogram Utbildning i psykologi sv
ethesis.degreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/1fc0ab21-ccd0-4315-a494-8cec2bd38537
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2015-05-04 15:32:54:674
ethesis-internal.title.primary Ajoneuvon käsittely- ja turvallisuustaitojen yhteys persoonallisuuteen ja riskiajamiseen nuorilla kuljettajilla en
ethesis-internal.title.secondary Assessing the relationship between self-assessed driving skills, personality and risky driving among adolescents en
ethesis-internal.abstract.secondary The relationship between personality and driving is a widely studied topic. These studies have emphasized the role of single personality traits, especially novelty seeking. This is a narrow view of personality. In this study, beside novelty seeking, I studied the impact of Cloninger’s psychobiological theory and Gray’s BIS-BAS theory on driving. Contextual mediated model was used which suggests that personality has influence on risky driving via self-assessed driving skills. Self-assessed driving skills can be divided to perceptual-motor skills and safety skills. This study was based on four previously collected samples. Personality was assessed using Temperament and Character Inventory-Revised (TCI-R), Zuckerman’s Brief Sensation Seeking scale (BSSS) and Carver and White’s BIS-BAS questionnaire. Driving behaviour was assessed using Driver Behaviour questionnaire (DBQ) and self-assessed driving skill using Driver Skill Inventory (DSI). Participants were also asked about their annual mileage, accidents and traffic violations. As previous research suggests, self-assessed perceptual-motor skills predicted risky driving and safety skills predicted safe driving. SEM models suggested that character traits of psychobiological theory predicted less violations via self-assessed driving skills in students’ sample. Temperament traits did not predict risky driving besides harm avoidance. These effects were present for both genders when annual mileage was controlled. In a sample of conscripts, high activation of behavioural activation system and sensation seeking predicted high perceptual-motor skills and low safety skills. The results show that low character traits predicted risky driving. Risky drivers evaluated themselves high on perceptual-motor skills but low on safety skills. It seems to be possible that personality and self-assessed driving skills can be used to identify sub-groups of drivers that differ from the concerning risky driving. en
ethesis-internal.abstract.primary Persoonallisuuden yhteys ajokäyttäytymiseen on runsaasti tutkittu aihe. Tutkimukset ovat pääosin keskittyneet yksittäisten persoonallisuuspiirteiden kuten elämyshakuisuuden ja ajamisen välisiin yhteyksiin, joka tavoittaa vain yhden persoonallisuuden aspektin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin elämyshakuisuuden lisäksi harvemmin tutkittujen Cloningerin temperamentti- ja luonneulottuvuuksien sekä Grayn BIS-BAS temperamenttimallin yhteyksiä ajamiseen. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kontekstuaalista välittävää mallia, jonka mukaan persoonallisuus vaikuttaisi itsearvioitujen ajotaitojen välityksellä riskiajamiseen. Itsearvioidut ajotaidot voidaan jakaa havainto-motorisiin käsittelytaitoihin sekä turvallista ajamista ilmentäviin turvallisuusmotiiveihin. Tutkimuksessa käytettiin neljää aiemmin kerättyä otosta joissa persoonallisuutta ja ajokäyttäytymistä mitattiin itsearviointimenetelmää käyttäen. Cloningerin temperamentti- ja luonneulottuvuuksia arvioitiin TCI-R kyselyllä. Lisäksi käytettiin Zuckermannin Sensation Seeking Scalen lyhytversiota BSSS sekä Carverin ja Whiten BIS-BAS – kyselyä. Ajokäyttäytymistä arvioitiin Driver Behavior Questionnaire – kyselyllä ja itsearvioituja ajotaitoja Driver Skill Inventory – kyselyllä. Lisäksi vastaajilta kysyttiin mm. ajokokemusta sekä liikennerikkomusten ja kolareiden määrää. Korkeaksi arvioidut käsittelytaidot olivat aiempien tutkimusten mukaisesti yhteydessä riskiajamiseen, kun taas turvallisuustaidot ennustivat vähäisempää rikemäärää. Rakenneyhtälömallit osoittivat sekä nais- että miesopiskelijoiden malleissa kaikkien Cloningerin luonneulottuvuuksien olevan ajotaitojen välityksellä yhteydessä vähäisempään rikemäärään. Temperamenttipiirteiden selitysosuus riskiajamiseen oli huomattavasti vähäisempi. Yhteydet säilyivät kun ajokokemus kontrolloitiin. Käyttäytymisen aktivaatiosysteemin hallitsevuus ja elämyshakuisuus ennustivat korkeita käsittelytaitoja mutta matalia turvallisuustaitoja varusmiesten mallissa. Tulosten perusteella matalat luonneulottuvuuksien arvot ennakoivat riskikäyttäytymistä liikenteessä. Riskikuljettajilla näyttäisi olevan taipumus arvioida ajoneuvon käsittelytaitonsa korkeiksi mutta turvallisuusmotiivinsa mataliksi. Tulokset viittaavat siihen, että persoonallisuuden ja itsearvioitujen taitojen avulla voidaan tunnistaa ryhmiä jotka eroavat toisistaan riskikäyttäytymisen suhteen. en
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201505221277
dc.type.dcmitype Text
dct.alternative Assessing the relationship between self-assessed driving skills, personality and risky driving among adolescents en

Files in this item

Files Size Format View
HambergJarkkoPG2015.pdf 979.1Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record