Browsing by discipline "Anestesiologia ja tehohoito"
Now showing items 21-27 of 27
-
(2015)Sydänsiirron merkittävimpiä komplikaatioita on akuutti munuaisvaurio, joka lisää merkittävästi kuolleisuutta ja altistaa myös muille komplikaatioille. Potilaalle annetulla nestehoidolla ja verituotteilla pyritään mahdollisuuksien mukaan minimoimaan komplikaatioriski ja munuaisten vajaatoiminnan kehittyminen. Tätä tukimusta varten kerättiin tiedot kaikkiaan 128:sta sydänsiirtoleikkauksessa olleesta potilaasta. Tiedot kerättiin perioperatiivisesti annettujen verituotteiden ja nestehoidon määrästä ja laadusta sekä mahdollisista komplikaatioista etenkin munuaisfunktioon keskittyen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli myös viime vuosina keskustelua herättäneen synteettisen kolloidivalmisteen HES 130/0.4:n käyttö ja sen mahdollinen vaikutus postoperatiiviseen munuaisfunktioon ja potilaan ennusteeseen. Tulosten perusteella HES:n annolla ei havaittu yhteyttä munuaisvaurion esiintyvyyteen tai kuolleisuuden lisääntymiseen. Postoperatiivisesti annettujen verituotteiden määrä korreloi huonomman ennusteen kanssa, samoin korkeampi nestetasapaino missä tahansa perioperatiivisessa vaiheessa.
-
(2018)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä anestesiologisen hoidon peri- sekä intraoperatiiviset tekijät vaikuttavat keuhkokomplikaatioiden esiintyvyyteen ruokatorven adenokarsinoomaa sairastavilla potilailla, joille on tehty mini-invasiivinen ruokatorviresektio. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki Helsingin Yliopistollisessa Keskusairaalassa vuosina 2015-2017 mini-invasiivisella leikkaustekniikalla leikatut ruokatorviresektio-potilaat, joiden diagnoosina oli ruokatorven adenokarsinooma. Potilaiden preoperatiivisia sekä perioperatiivisia muuttujia kerättiin retrospektiivisesti potilastietojärjestelmistä ja tarkasteltiin muuttujien suhdetta keuhkokomplikaatioihin. Tutkimuksessa havaittiin keuhkokomplikaatioita saaneiden potilaiden preoperatiivisessa keuhkofunktion (FEV1%) olevan merkittävästi heikompi verrattuna heihin, joilla komplikaatioita ei todettu (91% (IQR 23.5) vs. 76% (IQR 11), p 0.011). Lisäksi keuhkokomplikaatioita saaneet saivat toimenpiteen aikana enemmän noradrenaliinia (4.44mg (IQR 2.86) vs. 2.66mg (IQR 1.85), p 0.037). Lisäksi nestehoidossa havaittiin, että keuhkokomplikaatioita saaneilla käytettiin enemmän suonensisäistä albumiinia (36g (IQR 36) vs. 0g (IQR 32), p 0.032) sekä punasoluja (0 ml (IQR 188) vs. 0ml (IQR 0), p 0.047). Keuhkokomplikaatioita saaneilla oli hengityskonesäädöissä tilastollisesti merkittäviä eroja PEEP:n (positiivien loppuekspiratorinen paine) (7 cmH2O (IQR 2) vs. 6 cmH2O (IQR 2), p 0.02). Keuhkokomplikaatioita saaneet viettivät myös pidemmän ajan niin teho-osastolla kuin vuodeosastolla (13 vrk (IQR 4) vs. 24 vrk (IQR 19), p 0.002). Tutkimuksen perusteella leikkauksen yhteydessä käytettyillä vasoaktiiveilla sekä nestehoidolla näyttäisi mahdollisesti olevan yhteys keuhkokomplikaatioiden esiintyvyyteen. Tutkimuksessa havaittiin assosiaatio suuren noradrenaliinimäärän käytön sekä keuhkokomplikaatioiden välillä. Nämä löydökset perustuvat retrospektiiviseen aineistoon ja prospektiivista, tavoite-ohjattua tutkimusta intraoperatiivisen nestehoidon sekä vasoaktiivien käytön optimaalisesta suhteesta tarvitaan lisää.
-
(2015)The aim of the study was to assess the hemodynamic safety and efficacy of repetitive levosimendan infusions in pediatric patients with dilated cardiomyopathy. An insufficient amount of studies have been published on levosimendan in the pediatric setting. Data was gathered retrospectively on hemodynamics and laboratory values signifying peripheral oxygen perfusion and cardiac function. Repetitive levosimendan infusions were found to be hemodynamically safe in the pediatric population. Insufficient data on laboratory values were obtained to show the efficacy of levosimendan on cardiac function. A more meticulous scheme for laboratory parameter control is warranted to prove levosimendans favourable effects on children suffering from dilating cardiomyopathy. This is the first study of its kind of repetitive levosimendan dosing in children suffering from dilating cardiomyopathy. It enforces on the findings of other studies, that levosimendan is a safe inodilator in the pediatric setting.
-
(2016)The literature about teamwork and non-technical skills assessment in an interprofessional setting is scarce. The aim of this study was to find a valid tool to assess teamwork and non-technical skills in interprofessional simulation-based medical education. This systematic review included original studies that assessed participants' teamwork and non-technical skills, using a measurement tool, in an interprofessional, simulated setting. Study quality was assessed using the MERSQI-tool and information on the measurement tool used, the aims and the results of the individual studies were abstracted. Total MERSQI-score for the included studies ranged from 8.5 to 17.0. Many different assessment tools were used in the included studies of which TEAM, ANTS and NOTSS were used more than once. Conclusion: The studies with the highest MERSQI-scores had good study design and validity reporting. The most usual flaw was lack of validity reporting. No assessment tool was found to be superior.
-
(2012)Undersökningens syfte var att utreda hur återupplivningsverksamheten ser ut på de fyra kretssjukhus som tillhör HNS men inte HUCS. Sjukhusen har alla operativ verksamhet och ett sammanlagt befolkningsunderlag på över 400000 invånare. Målet var att utreda hur återupplivningen är organiserad, hur återupplivningsskolning genomförs samt hur återupplivningsresultat samlas in. Liknande studier har inte tidigare gjorts på regionalnivå. Svarsprocenten på den elektroniska enkät som skickades till sjukhusens återupplivningsansvariga läkare och sköterska med ansvar återupplivningsskolning steg till 100 %. Resultaten visar att man idag följer Gängse vård-instruktionerna bättre än tidigare. Idag finns det skötare med ansvar för återupplivningsskolning och läkare med återupplivningsansvar på alla sjukhus. Frekvensen av återupplivningsskolning är fortfarande lägre än rekommenderat, men högre än tidigare. 75 % av sjukhusen har en MET-grupp. Alla sjukhus använder inte HNS officiella återupplivningsblankett och rapporteringen görs inte enligt Utstein-modellen. Undersökningen lyfter fram så väl brister som styrkor i återupplivningsverksamheten. Men med denna kunskap möjliggörs skräddarsydd utveckling av återupplivningsverksamheten på sjukhusen.
-
(2016)Uuteen neurokirurgiseen toimenpiteeseen johtava postoperatiivinen hematooma (POH) on harvinainen mutta vakava toimenpiteen jälkeinen komplikaatio, joka liittyy selvästi lisääntyneeseen morbiditeettiin ja mortaliteettiin. Kirjallisuudessa postoperatiivisten hematoomien esiintyvyys on vaihdellut eri toimenpideyksiköiden välillä, antaen keskimääräiseksi esiintyvyydeksi 1.1%-2.2%. Tutkimuksessamme on retrospektiivinen asiakirjatutkimus, tavoitteenamme oli selvittää HUS:n neurokirurgian yksikön uuteen toimenpiteeseen johtavien postoperatiivisten hematoomien esiintyvyys eri neurokirurgisissa toimenpidetyypeissä vuosina 2010-2012. POH todettiin 0.64%:lla kaikista potilaista. Kraniotomioissa POH:n esiintyvyydeksi saimme 0.55% (n=26/4726) ja spinaalikirurgiassa 1.05% (n=30/2870). Eniten postoperatiivisia vuotoja havaittiin dekompressoiduissa kraniektomioissa (7.87%) ja kranioplastioissa (3.57%). Spinaalikirurgiassa POH:n esiintyvyys oli 1.1% kaularanganalueen ja 2.1% rintaranganalueen toimenpiteissä. Postoperatiivista hypertensiota havaittiin 64%:lla kaikista POH:n saaneista potilasta ja 85%:lla kraniotomiapotilaista. Kaikista potilaista, joilla todettiin intrakraniaalinen hematooma, 41%:lla evakuaatioleikkauksen jälkeinen lopputulos oli huono (GOS 1-3) ja 22% potilaista menehtyi kuuden kuukauden seurannan aikana. Neurokirurgian haastavuudesta huolimatta postoperatiivinen hematooma on harvinainen komplikaatio, jonka ehkäisemiseksi on oleellista tunnistaa suuremman riskin toimenpidetyypit ja mahdolliset vielä tuntemattomat verenvuodon riskitekijät
Now showing items 21-27 of 27