Browsing by study line "Lärare i kemi"

Yhä useampi tukea tarvitseva oppilas opiskelee ikäluokkansa mukaisesti tavallisessa luokassa, joka tarkoittaa, että myös luonnontiedeopetusta annetaan hyvin heterogeeniselle oppilasryhmälle. Perinteiset opetusmenetelmät eivät huomio oppilaiden tuen tarpeita, jonka vuoksi tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja opettaa luonnontieteitä kiinnostavalla, ymmärrettävällä ja innostavalla tavalla samalla kannustaen oppilaita hakeutumaan luonnontieteellisiin jatko-opintoihin. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli esitellä projektioppiminen yhtenä vaihtoehtoisena opetusmenetelmänä heterogeenisen oppilasryhmän sekä etenkin tukea tarvitsevien oppilaiden luonnontiedeopetukseen ja samalla tutkia erityisopettajien sekä erityisopetusta saavien oppilaiden kokemuksia projektioppimisesta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa aineistona käsitellään LUMA-keskus Suomen StarT-hankkeessa mukana olleiden neljän oppilaan ja kahden opettajan kokemuksia projektioppimisesta. Vastauksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin hyödyntämällä teoriaohjaavaa analyysiä, jossa aiempi tutkimustieto on otettu ohjaamaan päättelyä. Tutkimusta ohjasi kolme tutkimuskysymystä 1) Millaisia asioita opettajan tulee ottaa huomioon toteutettaessa projektioppimista osana tukea tarvitsevien oppilaiden luonnontiedeopetusta? 2) Millaista hyötyä projektioppiminen mahdollistaa tukea tarvitsevien oppilaiden luonnontiedeopetuksessa? 3) Millaisena oppilaat kokevat projektioppimisen? Tutkimuksen otoskoko jäi hyvin pieneksi kevään 2020 poikkeustilan johdosta, minkä vuoksi tuloksista ei voida tehdä yleistäviä päätelmiä. Tutkimuksen tulokset kuitenkin antavat viitteitä siitä, että projektioppimisen käyttö osana tukea tarvitsevien oppilaiden luonnontiedeopetusta mahdollistaa suuria hyötyjä niin opettajan, kuin oppilaan näkökulmasta. Oppilaiden kokemukset projektioppimisesta olivat hyvin positiivisia. Opettajat puolestaan olivat yksimielisiä siitä, että projektioppiminen huomioi erinomaisesti erilaiset oppijat sen toiminallisuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Aihe kaipaa kuitenkin vielä jatkotutkimusta pitkittäisellä aikavälillä niin opettajien, kuin oppilaiden näkökulmasta.

Kemian merkitys kestävän tulevaisuuden takaamisessa on suuri. Kemian roolin ja merkityksen ymmärtäminen kestävän kehityksen edistämisessä vaikuttaa positiivisesti oppilaiden yleiseen kemiankuvaan. Näiden lisäksi se motivoi ja voimaannuttaa oppilaita ottamaan tarvittavat askeleet kestävän kehityksen edistämiseksi. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kemian tehtävänä onkin välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden luomisessa (2014). Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella helsinkiläisten 7.–9.-luokkalaisten (N=161) käsityksiä kemian merkityksestä kestävän kehityksen edistämisessä. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan oppilaiden käsityksiä kemian tieteestä, tehtaista, kemikaaleista ja kemisteistä. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella kemian tieteen nähdään vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin. Toisaalta aikaisemmat tutkimukset viittaavat siihen, että vastaajat eivät tiedä onko kemian tieteestä enemmän hyötyä kuin haittaa ihmisille ja luonnolle. Lisäksi synteettisesti valmistettuihin kemikaaleihin suhtaudutaan epäluuloisesti. Ihmisten käsitys kemisteistä on kuitenkin hyvin positiivinen. Tutkimus on kartoittava empiirinen tutkimus. Tutkimuksen kolmepäätutkimuskysymystä ovat seuraavat; 1) miten oppilaat näkevät kemian tieteen, kemistien, kemian tehtaiden sekä kemikaalien suhteen ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin? 2) kuinka merkitsevänä oppilaat näkevät kemian kestävän kehityksen edistämisessä? ja 3) miten oppilaiden käsitykset kemian tieteen ja kemian tehtaiden vaikutuksista ympäristöön sekä ihmisten hyvinvointiin eroavat? Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Kyselylomake koostuu kolmesta osiosta. Ensimmäisen ja toisen osion aineistot analysoitiin kvalitatiivisesti. Kyselylomakkeen kolmas osio koostuu avoimista kysymyksistä, joiden aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen perusteella oppilaat näkevät kemian tieteen hyödyllisenä, ja että sen avulla voidaan kehitellä uusia innovatiivisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja tuotteita, jotka edistävät ympäristön ja ihmisten hyvinvointia. Oppilaat näkevät, että kemia on tärkeää kestävän kehityksen mukaisessa yhteiskunnassa. Rohkaisevaa oli myös se, että oppilaat pystyvät erottamaan kemian tieteen kemianteollisuuden ottamista riskeistä ja haitallisilta seurauksilta, kuten niissä syntyvissä päästöistä. Oppilaat näyttävät ymmärtävän, että kemia ei ole luonnostaan vaarallinen vaan vaarallisuuteen vaikuttaa se, miten kemiaa sovelletaan. Lisäksi oppilaat näkevät kemistien olevan vastuullisia toiminnassaan. Oppilaat eivät kuitenkaan osaa sanoa onko kemian tieteestä tai kemian tehtaista enemmän haittaa kuin hyötyä eivätkä ovatko kemian alan yritykset ympäristöystävällisiä toimissaan. Näiden lisäksi oppilaat näkevät kemikaalit luonnostaan vaarallisina ja ympäristölle myrkyllisinä ja, että niiden käyttämistä täytyy vähentää.