Browsing by Title
Now showing items 3224-3243 of 4261
-
(2016)Tutkielma on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus, ja se käsittelee sähköisen terveydenhuollon tietojärjestelmien vaatimusmäärittelyä. Sen yhtenä tavoitteena on selvittää vaatimusmäärittelyn rooli tietojärjestelmäkehityksessä. Työn aikana selvisi, että vaatimusmäärittely on erittäin keskeinen osa tietojärjestelmien kehittämistä. Sen tuloksia hyödynnetään kaikissa kehitystyön vaiheissa. Ne vaikuttavat erittäin paljon siihen, onnistutaanko kehitysprojektissa tuottamaan toimiva ja käyttäjien tarpeet täyttävä tietojärjestelmä. Toisena tavoitteena on selvittää sähköisen terveydenhuollon tietojärjestelmien erityispiirteet. Tutkielmassa tunnistettiin sähköisen terveydenhuollon tietojärjestelmien erityispiirteiksi järjestelmien turvallisuuskriittisyys, korostunut tarve tietosuojalle järjestelmissä käsiteltävien tietojen sensitiivisyyden vuoksi, tarve yhteentoimivuudelle muiden tietojärjestelmien kanssa, voimakas sidonnaisuus lakeihin ja asetuksiin sekä moninaiset sidosryhmät omine intresseineen ja tarpeineen. Edellä esitetystä heräsi kiinnostus, kuinka sähköisen terveydenhuollon tietojärjestelmien vaatimusmäärittely kannattaisi suorittaa. Selvisi, ettei ole olemassa mitään mallia, joka ohjeistaa huomioimaan edellä mainitut erityispiirteet ja tukee vaatimusmäärittelyn onnistumisesta. Tutkielman kontribuutio-osuudessa luodaan malli sähköisen terveydenhuollon tietojärjestelmien vaatimusmäärittelyn suorittamiseen. Malli koostuu kolmesta erilaisesta vaatimusmäärittelyn iteraatiovariaatiosta, joissa on huomioitu sähköisen terveydenhuollon erityispiirteet. Lisäksi niihin on sisällytetty erilaisia vaatimusmäärittelyn onnistumista mahdollistavia ja tukevia seikkoja, kuten vaatimusmäärittelytyön onnistumistekijöitä ja parhaita käytäntöjä. Mallia voidaan soveltaa erilaisissa tietojärjestelmäprojekteissa valitusta systeemityömenetelmästä riippumatta.
-
(2016)Julkisen sektorin palveluiden siirtäminen verkkoon erilaisiksi sähköisiksi palveluiksi etenee vähitellen. Eräänlaisena missiona voidaan julkisen hallinnon sähköisten asiointipalvelujen osalta pitää niiden yhdenvertaista tarjoamista eri kuntien asukkaille saatavuuden, käytettävyyden ja laadun suhteen. Palvelut olisi aiheellista suunnitella ja toteuttaa sellaisiksi, että ne olisivat mahdollisimman suuren käyttäjäkunnan ulottuvilla. Lisäksi olisi syytä huomioida, etteivät esimerkiksi ikä tai koulutustausta rajoita palveluiden käyttöä. Tutkielmassa selvitetään minkä tyyppisiä sähköisiä asiointipalveluita julkishallinnolla on tarjolla ja miten niitä voi luokitella esimerkiksi niiden tarkoituksen, sisällön tai kehitystason mukaan. Samalla kartoitetaan millaisia käytettävyysongelmia sähköisissä asiointipalveluissa ilmenee ja millainen käyttäjäkokemus palveluiden käytöstä muodostuu. Käytettävyysongelmien kartoittamiseksi ja käyttäjäkokemuksen selvittämiseksi toteutetaan pienimuotoinen käytettävyystesti tämän tutkielman esimerkkipalveluna toimivalle Palkka.fipalvelulle. Löytyneitä käytettävyysongelmia, käyttäjäkokemusta sekä palvelun kehitystasoa analysoidaan suhteessa kirjallisuuteen. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että Palkka.fi-palvelu on kehitystasoltaan hyvä. Käytettävyystestissä esiin tulleet palvelun kipupisteet käyttäjän kannalta ovat sellaisia, että ne kannattaa huomioida myös muiden sähköisten asiointipalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. ACM Computing Classification System (CSS): Software and its engineering → Extra-functional properties Human centered computing → HCI design and evaluation methods
-
(2013)Fossiilisten polttoaineiden vähetessä on kehitetty uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäviä tapoja tuottaa energiaa. Epäorgaanisten piipohjaisten aurinkokennojen rinnalle on noussut myös kiinteän olomuodon orgaanisia aurinkokennoja, joiden hyötysuhteet (10 %) ovat vielä huomattavasti piipohjaisia (24 %) matalammat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valmistaa ZnO-nanokuitua sähkökehräysmenetelmällä ja tutkia sen vaikutusta aurinkokennoihin. Sinkkiasetaatti-polymeeriliuosta sähkökehrättiin indiumseostetulla tinaoksidilla (ITO) päällystetyn lasisubstraatin tai ZnO-ohutkalvon päälle, jonka jälkeen kuitu kalsinoitiin ZnO:ksi uunissa. Kuitujen päälle lisättiin spin coating –menetelmällä orgaaninen aktiivinen kerros, jonka päälle höyrystettiin elektronien kulkua estävä puskurikerros ja hopeaelektrodi tyhjiöhöyrystimessä. Näytteitä tutkittiin absorptio- ja emissiospektroskopian avulla sekä tekemällä virta-jännitemittauksia aurinkokennoille. ZnO-kuituja tarkasteltiin pyyhkäisy-elektronimikroskoopin avulla. ZnO-kuidut kasvattivat aurinkokennon orgaanisen ja epäorgaanisen kerroksen välistä pinta-alaa, mikä paransi kennojen oikosulkuvirrantiheyttä (Jsc). Kuitenkin kuitu huononsi avoimen piirin jännitettä (Uoc) ja täyttöastetta (FF), joten kennojen hyötysuhteet olivat matalampia kuin vastaavien ZnO-ohutkalvokennojen hyötysuhteet. Ilman ZnO-ohutkalvoa valmistettujen kennojen hyötysuhde, avoimen piirin jännite ja täyttöaste kasvoivat kuitumaton paksuutta lisättäessä, mutta oikosulkuvirrantiheyden arvo oli huonompi paksummilla kuitukerroksilla. Donori-akseptoridyadit ovat molekyylejä, joissa on elektronin luovuttaja- ja vastaanottajaosat ja niissä voi tapahtua sisäinen elektroninsiirto. Porfyriinifullereenidyadeja tutkittiin myös osana orgaanisia aurinkokennoja. Ne lisättiin ZnO-kuidun tai ZnO-kalvon päälle self assembled monolayer -menetelmällä. Porfyriini-fullereenidyadin lisääminen orgaanisiin aurinkokennoihin paransi Uoc -arvoa. Kuitenkin Jsc huononi ja näin hyötysuhde pysyi samana. Optimoimalla ZnO-ohutkalvon ja -kuitukerrosten paksuutta ja näin lisäämällä dyadin määrää kennossa, Uoc voisi edelleen parantua. Dyadia sisältävän kennon hyötysuhteeksi saatiin 2,75 %. Paras hyötysuhde ZnO-kuituja sisältäville kennoille oli 2,39 %, kun ilman kuitua valmistettu ZnO-kalvollisen kennon hyötysuhde oli 2,96 %. Tutkimuksen edetessä havaittiin, että ITOn resistanssi muuttui kuidun kalsinoinnissa. ITOn sijasta voitaisiin käyttää fluorisaostettua tinaoksidia (FTO), joka kestää suurempia lämpötiloja. Aurinkokennoissa käytettävien ZnO-kuitujen läpimittaa tulisi pienentää, jotta hyötysuhteet paranisivat. Kuituja tulisi kehrätä myös tiheämmiksi kerroksiksi. Uusia mahdollisimman edullisia materiaaleja ja menetelmiä kennojen valmistamiseen on kehitettävä aurinkokennojen tehokkuuden parantamiseksi.
-
(2021)Suomalaisessa opetuksessa oppikirjalla on ollut perinteisesti keskeinen asema, ja niitä enenemissä määrin tukevat tai korvaavat sähköiset oppimateriaalit. Fysiikan oppikirjoissa esiintyy luontevana osana erilaisia representaatioita, koska fysiikassa representaatioilla voidaan välittää tietoa tehokkaasti ja tukea päättelyä. Erilaiset representaatiot korostavat eri osia niiden kohteesta, jonka vuoksi useammasta representaatiosta koostuvaa kokonaisuutta, monirepresentaatiota, voidaan hyödyntää oppimisen tehostamiseksi. Monirepresentaatioissa olennaista on representaatioiden välinen suhde eli pedagoginen funktio ja niiden hyödyntäminen edellyttää opiskelijalta aikaa ja ponnistelua. Oppimateriaalien keskeisen aseman sekä representaatioiden ja monirepresentaatioiden oppimista tukevan vaikutuksen vuoksi tässä tutkielmassa selvitettiin, minkälaisia representaatioita käytössä olevissa lukion fysiikan sähköisissä oppimateriaaleissa on, muodostavatko representaatiot monirepresentaatioita ja mitkä ovat kyseisten monirepresentaatioiden pedagogiset funktiot. Tutkitut representaatiot liittyivät sähkömagnetismiin. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi, jossa tarkastelun kohteena olivat erikseen yksittäisten representaatioiden rakenteet ja monirepresentaatioiden pedagogiset funktiot. Tavoitteena oli tulosten ja johtopäätösten valossa selvittää, olisiko oppimateriaaleissa kehittämisen varaa representaatioiden suhteen ja kuinka opettajan on kiinnitettävä oppimateriaalien representaatioihin huomiota suunnitellessaan opetustaan ja siinä käytettäviä muita materiaaleja. Tutkielman yksi keskeinen havainto oli se, että oppimateriaaleissa esiintyy erilaisia pedagogisia funktioita toteuttavia monirepresentaatioita. Kuitenkaan oppimateriaalit eivät selkeästi ohjaa lukijaa tulkitsemaan representaatioita monirepresentaatioina, eikä varsinkaan sitä, millä tavalla näiden representaatioiden välistä suhdetta tulisi tulkita. Yksi esimerkki tavasta korjata edellä mainittua puutetta on oppimateriaalien sähköisyyden suurempi hyödyntäminen esimerkiksi representaatioiden välistä yhteyttä korostavilla simulaatioilla. Oppimateriaalien tuottamisessa tulisi harkita, minkälaisia representaatioita esitetään ja mihin suuntaan niiden tulkitsemista ohjataan. Opettaja voi omassa opetuksessaan kiinnittää huomiota oppimateriaalien representaatioihin ja täydentää niitä omilla materiaaleilla tai selventää niiden merkitystä opiskelijoille oppimisen tukemiseksi.
-
(2016)Sähköpari kuuluu sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmien perusteissa kemian keskeisiin sisältöihin. Opiskelijat kokevat sähkökemian yhdeksi vaikeimmista aihealueista kemiassa, ja myös kemian opettajat kokevat sen olevan yksi vaikeimmista aiheista opettaa. Opiskelijoilla on havaittu esiintyvän lukuisia virhekäsityksiä (misconception; myös käytössä vaihtoehtoiset käsitykset/väärinymmärrys) sähköpariin liittyen. Virhekäsitykset ovat tavallisesti hyvin pysyviä, ja niitä on vaikea muuttaa perinteisellä opetuksella. Tutkimusten mukaan yksi tapa vaikuttaa opiskelijoiden virhekäsityksiin on simulaatioiden hyödyntäminen opetuksessa. Simulaatiot auttavat käsittelemään kemiallisia ilmiöitä submikroskooppisella tasolla, jonka riittämätön hallinta on usein syynä virhekäsitysten muodostumiselle. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin lukio-opiskelijoiden vaikeuksia ja virhekäsityksiä sähköpariin liittyen keskittyen elektronien ja ionien liikkeisiin sekä suolasillan toimintaan. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, vaikuttaako tietokonesimulaation parissa työskentely opiskelijoiden käsityksiin sähköparista, sekä minkälainen hyvän simulaation tulisi opiskelijoiden mielestä olla opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla yhdessä Uudellamaalla sijaitsevassa lukiossa kurssilla KE4 Metallit ja materiaalit. Tutkimuksen aineisto koostuu 35 opiskelijan vastauksista. Kyselylomakkeet koostuivat suurimmaksi osaksi monivalintatehtävistä, joita analysoitiin laskemalla muun muassa frekvenssit ja prosentit. Opiskelijoiden käsityksiä ennen simulaatiota ja sen jälkeen verrattiin toisiinsa hyödyntäen erilaisia tilastollisia testejä. Opiskelijoiden vastauksia hyvän simulaation piirteistä analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijoilla esiintyi runsaasti aiemmissa tutkimuksissa havaittuja virhekäsityksiä. Lisäksi havaittiin yksi uusi virhekäsitys elektrolyyttiliuoksien sähkövarauksiin liittyen. Tutkimuksen perusteella simulaatio tuki opiskelijoiden oppimista ja korjasi virhekäsityksiä elektronien liikkeisiin liittyen. Opiskelijoiden mukaan oppimisen ja opetuksen näkökulmasta hyvän simulaation tulisi olla visuaalisesti ja selostuksen puolesta riittävän yksinkertainen ja selkeä tuoden esiin teorian kannalta vain oleellisimmat asiat. Simulaation pitäisi havainnollistaa molekyylitason tapahtumia sekä syy-seuraussuhteita. Selostuksen toivottiin lisäksi olevan suomenkielistä.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2005)Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) is one of the most endangered species in the world. Global and local issues define conservation and management of living areas of Saimaa ringed seal. Implementation of sustainable development is based on international environmental politics. Municipalities’ land-use decisions are often affected by the pressure to manage in the field of the global economy. Increasing the number of cottages and leisure time homes are seen in rural municipalities as one solution to survive in global economical challenge. Increased housing on inland lakeside areas will also increase man-made disturbance to the Saimaa ringed seal. Toxins in the water are not a problem anymore for Saimaa ringed seal after the turn to post-industrial society. Now the biggest threats for the seal are fishing tackles, which are distributed by people living in the cottages located on lakeside. Also other indirect disturbances caused by lakeside housing create serious problems. The study area, Lake Pihlajavesi, is located in the middle part of the lake complex Saimaa. About 30 % of the population of the Saimaa ringed seals live here. Three municipalities, Savonlinna, Punkaharju and Sulkava, surround Lake Pihlajavesi. During the last 15 years these municipalities have completed five shoreline master plans in the Pihlajavesi area. This research has studied what kind of a role Saimaa ringed seal plays in the field of local planning. To define planner’s chances to take seals into account, the possibilities given by legislation and the interpretations of the most important laws have been analysed. It has also been studied if Saimaa ringed seal has been accounted for in the master and strategic planning. The relations of seal lairing and man-made disturbances have been researched with the methods of GIS (Geographic Information System). According to this study, the seal population in Lake Pihlajavesi is living closer to the man-made disturbances than the other populations elsewhere in Lake Saimaa. Housing situated near the most important lairing sites of Saimaa ringed seals in Lake Pihlajavesi will increase dramatically due to the shoreline master plans. Despite possibilities given by legislation, Saimaa ringed seal is not mentioned in municipal strategies. The communicative turn in planning has been carried out in Finland, for example, by the new Land Use And Building Act. New communicative elements give more chance to take Saimaa ringed seal into account in planning. There are possibilities to develop new ways of participation in open planning processes to gather more information about Saimaa ringed seal in these areas.
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2007)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla sairaanhoitajaopiskelijoiden matemaattisia taitoja ennen ja jälkeen lääkelaskennan opetuksen. Tutkimuksessa selvitettiin, johtuvatko sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskennan kokeessa tapahtuvat virheet opiskelijoiden puutteellisista matemaattisista taidoista vai matematiikasta lääkelaskennan yhteydessä, ilmenikö ammattikoulu- ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden välillä eroa tehtävissä suoriutumisen ja kokeesta läpipääsyn suhteen. Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ennen lääkelaskennan opetusta opiskelijat täyttivät laskutaitojen kartoitus lähtö-tasotestin ja lääkelaskennan opetuksen päätteeksi arvioitiin opiskelijoiden koevastauspapereita. Tutkimuksessa oli mukana sekä ammattikoulun että lukion suorittaneita sairaanhoitajaopiskelijoita. Analysoidessa käytettiin keskiarvoja, hajontaa, frekvenssejä ja graafisia kuvioita kuvaamaan aineistoa. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajaopiskelijoilla on puutteelliset peruslaskutaidot. Lähtötasotestin vastauksista keskimäärin kaksi kolmasosaa oli oikein, muihin opiskelijat olivat jättäneet vastaamatta tai olivat laskeneet väärin. Eniten vastaamatta jätettiin desimaali- ja murtolukujen jakolaskuihin sekä prosentin, desimaaliluvun ja murtoluvun yhteyttä käsittelevään tehtävään. Ratkaistuista tehtävistä viidennes oli väärin. Vain yksi opiskelija laski kaikki lähtötasotestin tehtävät oikein. Paras neljännes sai vähintään 78 prosenttia vastauksistaan oikein. Ongelmia tuottivat desimaali- ja murtolukulaskut sekä yksikönmuunnoksista mikrogramman muuttaminen grammoiksi. Peruslaskutoimituksista yhteenlaskut sujuivat opiskelijoilta parhaiten, jakolaskut tuottivat opiskelijoille eniten vaikeuksia. Sanallisiin tehtävissä neljännes teki virheen. Virheistä yli puolet johtui siitä, ettei yhtälöä oltu osattu muodostaa lainkaan tai se oli muodostettu väärin. Kaksi viidesosaa käytti sanallisten tehtävien ratkaisutapanaan verrantoa ja kaksi viidesosaa annoskaava- tai prosenttikerroinajattelua. Päättelemällä tehtävät ratkaisi vajaa viidennes opiskelijoista. Lääkelaskennan kokeet läpäisi neljännes opiskelijoista. Kolmannes virheistä johtui siitä, ettei tehtävää oltu aloitettu oikein. Neljännes niistä, ettei opiskelijat osanneet antaa vastausta halutussa muodossa, tai jokin tehtävän oleellinen tieto oli jäänyt huomioimatta ja siten vastaus jäänyt vaillinaiseksi. Viidennes virheistä johtui kerto- tai jakolaskuvirheestä. Kaksi kolmasosaa virheistä oli käsitteellisiä, neljännes laskuvirheitä ja joka kymmenes liittyi yksikönmuunnoksiin. Lääkelaskennan kokeissa puolet käytti ratkaisutapanaan verrantoa. Koulutustaustalla ei ilmennyt vaikutusta tehtävissä suoriutumiseen ja kokeiden läpipääsyyn. Opettajia suositellaan käyttämään lääkelaskennan opetuksessa matematiikan apuvälineitä tehtävien havainnollistamiseksi.
-
(2020)Työssä tutkitaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen kustannuksia, sekä kokonaiskustannusten tasolla, että yksittäisen potilaan tasolla. Sairaanhoidon kustannukset ovat olennainen osa yhteiskunnan toimintaa ja ne vaikuttavat merkittävästi kuntien ja kaupunkien talouteen. Tämän takia on hyödyllistä pystyä ymmärtämään ja mallintamaan näitä kustannuksia. Aineistona on käytetty HUSilta saatua dataa kustannuslajeista, potilaista ja diagnoosiryhmistä. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on löytää tilastollinen malli, jolla voidaan ennustaa kokonaiskustannuksia. Toisena tavoitteena on löytää yksittäisten potilaiden kustannuksiin sopiva jakauma. Työn alussa esitellään todennäköisyysteoriaa ja tilastollisia menetelmiä, joita hyödynnetään tutkimuksessa. Näistä tärkeimmät ovat keskineliövirhe, aikasarjamalli ja tilastolliset testit. Näiden teorioiden avulla luodaan mallit kokonaiskustannuksille ja yksittäisen potilaan kustannuksille. Kokonaiskustannusten analysointi aloitetaan erottelemalla suurimmat kustannuslajit, jotta niiden tutkiminen olisi selkeämpää. Näihin isoimpiin kustannuslajeihin valitaan tärkeimmät selittävät muuttujat käyttämällä lineaarista regressiomallia ja informaatiokriteeriä. Näin saatujen muuttujien avulla voidaan muodostaa moniulotteinen aikasarjamalli kokonaiskustannuksille ja tärkeimmille muuttujille. Tämän mallin avulla voidaan luoda ennuste tulevaisuuden kustannuksista, kun se on validoitu muun aineiston avulla. Tutkielman viimeisessä osiossa tutustutaan tarkemmin paksuhäntäisiin jakaumiin, ja esitellään niiden tärkeimpiä ominaisuuksia. Paksuhäntäisillä jakaumilla suurien havaintojen todennäköisyys on merkittävästi suurempi kuin kevythäntäisillä. Tämä vuoksi niiden tunnistaminen on tärkeää, sillä paksuhäntäiset jakaumat voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Termien esittelyn jälkeen tehdään visuaalista tarkastelua potilaiden kustannuksista. Tavoitteena on selvittää, mikä jakauma kuvaisi parhaiten potilaiden kustannuksia. Tutkimuksessa verrataan erilaisten teoreettisten jakaumien kuvaajia aineistosta laskettuun empiiriseen jakaumaan. Erilaisista kuvaajista voidaan päätellä, että kustannusten jakauma on paksuhäntäinen. Lisäksi huomataan, että havainnot sopisivat yhteen sen oletuksen kanssa, että jakauman häntä muistuttaa ainakin asymptoottisesti potenssihäntää. Työn lopussa perustellaan ääriarvoteoriaan nojaten, miksi potenssihännät ovat luonnollinen malli suurimmille kustannuksille.
-
(2014)The ultramafic and mafic metapicrites and metagabbros in the Salittu formation (1878–1875 Ma) within the Orijärvi area are situated in the Uusimaa Belt of the Southern Finland arc complex. A granitic pegmatite dike and several felsic dikes have been found from the Salittu quarry in Suomusjärvi in the Salo urban area, SW Finland. Three outcrops of the granitic pegmatite dike and three outcrops of the other felsic dikes, including the granitic neosome and leucogranite dikes, were examined in the field. Representative rock specimens were also taken from loose rock piles at the quarry. The mineral compositions of the dikes and their relative ages were examined by means of petrographic microscopy, x-ray diffraction and electron microprobe analysis. The pegmatite outcrops are structurally complex and zonal features can occasionally be observed together with varying grain size. The rock-forming minerals are quartz, plagioclase, alkali feldspar and the main mica is biotite. Pegmatite minerals such as cordierite, beryl, tourmaline and garnet occur locally. Accessory minerals are apatite, zircon, muscovite, chlorite group minerals, columbite, niobian and tantalian rutile, monazite, ilmenite, hematite, galena, pyrite, chalcopyrite, arsenopyrite, and bismuth. The Salittu granitic pegmatite dike is of the rare element class and of the beryl type and additionally of the beryl-columbite-subtype. In the petrogenetic classification it belongs to the LCT-family (lithium-cesium-tantalum) and its geochemistry is characterized by beryllium, niobium, titanium, and boron. After the formation of the folded granitic neosome dike, a shear zone developed due to the the deformation of the bedrock. The shear zone contributed to the intrusion of the granitic pegmatite dike that crystallized in the ultramafic country rock. A thermal (hydrothermal) pulse enabled interaction between the pegmatite and the surrounding rock and resulted in the formation of a sillimanite-corundum rock. This exceptional mineral assemblage also includes the accessory minerals spinel, paragonite, diaspore, and probably boehmite. After the emplacement of the pegmatite dike, leucogranite dikes formed in the shear zone of the Salittu bedrock. Leucogranite dikes locally contain inclusions of sillimanite-corundum rock.
-
(2017)Steroids have many important roles in the biological processes of the body which makes them important to analyse in biological matrices. However, a biological sample can present various challenges for the analysis, like a small analyte concentration. Thus, sensitive sample preparation methods and analytical techniques are required for steroid analysis. The literature part of this thesis consists of a review of studies of sample preparation methods used for biological samples in the chromatography based analysis of steroids. Gas chromatography (GC) and liquid chromatography (LC) analysis often require laborious and time-consuming sample preparation steps. Since a run time of a chromatography based analysis is relatively short, the sample preparation step has become the bottleneck of the analysis. There is a need for less laborious sample preparation methods that will shorten the total analysis times and increase the sample throughput. It was found that traditional sample preparation techniques like liquid-liquid extraction (LLE) have remained prevalent in the steroid analysis studies. Alongside the traditional methods, previously less used sample preparation techniques have also gradually been introduced to the steroid analysis of biological samples. It was concluded that, despite the developments and advances in the steroid analysis methods, sample preparation is still a significant bottleneck of the analysis and thus still requires further development. The experimental part studies a novel atmospheric pressure ionization technique called capillary photoionization (CPI), developed by the Division of Pharmaceutical Chemistry and Technology in the Faculty of Pharmacy at the University of Helsinki. The aim was to develop a new sensitive gas chromatographic-capillary photoionization-tandem mass spectrometric (GC-CPI-MS/MS) method for the analysis of steroids in biological samples. The results from the method validation showed the good chromatographic resolution, specificity, sensitivity and repeatability of the method. The method was successfully applied for the analysis of steroids in urine samples. However, the sample preparation procedure of the newly developed method was found to be rather labour-intensive and time-consuming. It was concluded that the sample preparation should be developed further to shorten the analysis times and decrease the amount of manual labour in the method.
-
(2021)The literature part of the thesis focused on reviewing published LC–MS/MS methods for cardiovascular drugs in biological matrices. Emphasis was given to the used sample preparation procedures and usability in different types of analyses, and their effects to the performances of the whole methods. Published methods for cardiovascular drugs in biological matrixes from the last decade were reviewed and presented. Insight into the challenges biological matrixes present was given, as well as a short overview of cardiovascular drugs. Plasma and urine were the most common sample matrixes, but some methods have also been published for serum and whole blood, and one even for fat tissue. Development and basic principles of liquid chromatography and mass spectrometry were presented, focusing on high and ultra-high performance liquid chromatography (HPLC and UHPLC) and triple quadrupole tandem mass spectrometry (QqQ–MS), as these seemed to be prevalent industry standard. Of sample preparation techniques, protein precipitation, direct dilution, liquid–liquid extraction (LLE), solid-phase extraction (SPE) and turbulent flow chromatography (TFC) were covered, with additions of some miniaturized versions. Some newer miniaturized online techniques have successfully been utilized for cardiovascular drug analysis, and their popularity will likely increase as the hardware in laboratories gets more and more modern. Advances in sample preparation techniques were relatively mild during the decade covered in this review, despite the significant proportion cardiovascular drugs hold in used medications. Newly published methods were either quantitative for a handful of analytes, or qualitative screenings for several analytes, some of which are cardiovascular drugs. Plasma and urine samples were used almost exclusively. In addition to the literary review, an experimental study was done at THL, where a LC–MS/MS method was successfully developed and validated during 2018–2019. The method has been used since 2019 as the primary qualitative method in cause–of–death investigations for 55 cardiovascular drugs analysed from post-mortem whole blood samples. In light of the done review, this method is exceptionally comprehensive regarding included analytes, and could potentially be at least partially automated with suitable instruments
-
(2017)Big data is now being utilized widely and developed rapidly. The researches on big data area is meaningful as it provides all kind of information. Answering aggregation queries are also very important in both research and commercial fields. In this paper we aim to introduce a sampling method to answer aggregation queries on realistic massive data with controlled relative error bound. We used JSON as the experiment material data which makes it different from the related and existed researches. Wikipeida records are stored as big JSON data provides the realistic data environment which makes the results meaningful and trustworthy. We utilize the Wikipedia big JSON file, process data, modify and adapt the sampling algorithm with given relative error bound. Specifically, preliminary process of big JSON file and implement retrieving interested attributes and store the filtered attributes for sampling use. Then modify the dividing buckets algorithm to divide data into buckets by their similarity and the weight of data group. Then answer the aggregation queries on the sampled data. We analyze the experiment results with the error bound, confidence and running time and the relations of error bound and sample sizes. We expect the results of error bound is under what have given so the results are reliable and the sampling method to dramatically reduce the running time and space for answering aggregation queries.
-
(2017)Oppimispalveluiden arvioinnista on vähän kokoavaa ja riittävän kuvailevaa tutkimusta, joten ei ole nopeaa vastausta siihen, kuinka tietynlaisen oppimispalvelun käytettävyyttä voitaisiin arvioida. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin sanastonoppimista tukevan ja sanakirjan sisältävän Sanakirja.fi-palvelun käytettävyyttä voitaisiin arvioida. Menetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka avulla etsittiin esimerkkejä vastaavanlaisten sanastonoppimispalveluiden tai sähköisten sanakirjojen käytettävyyden arvioinnista. Tulosten mukaan sanastonoppimispalveluita on arvioitu kyselyllä, käytettävyystestillä, haastattelulla, kentällä havainnoimalla ja muilla tavoin. Kyselyistä löytyi esimerkkejä itse kehitetyistä kysymysjoukoista, mutta myös yhtä tunnettua ja yleiseksi tarkoitettua kyselyä käytettiin. Käytettävyystestin käytöstä sanakirjan arviointiin löydettiin yksityiskohtainen kuvaus. Muista tavoista löydettiin vain vähän tietoa. Tulokset voivat toimia esimerkkeinä myös muiden sanastonoppimispalveluiden käytettävyyden arviointiin.
-
(2024)Tässä työssä esitetään uusi tapa parantaa konekäännöstä, kun käännettävän tekstin erityisalan termeille tunnetaan oikeat käännösvastineet. Uusi menetelmä soveltuu neurokonekäännökseen olemassa olevilla käännösmalleilla. Se ei siis vaadi laskennallisesti, energiankulutuksellisesti ja rahallisesti kallista käännösmallin uudelleenkoulutusta. Tunnetuista olemassa olevia malleja hyödyntävistä menetelmistä poiketen se myös soveltuu suomeksi ja suomesta kääntämiseen ja sopii yleisemmin monipuolisesti taipuvien kielten kääntämiseen. Työssä esitellään aikaisempaa tutkimusta termikäännöksestä, käydään uusi menetelmä läpi yksityiskohtaisesti ja vertaillaan sen toimivuutta erilaisiin verrokkimenetelmiin kahdella erikoisalalla. Vertailussa käytetään hyväksi kahden yhteistyötahon ammattiterminologien laatimia termistöjä. Arvioinnissa hyödynnetään sekä koneellisesti laskettavia mittoja että ihmisarviointia. Uusi menetelmä pärjää BLEU, chrF ja TER-mitoilla paremmin kuin verrokit ja käännöksistä löytyvien termien määrän suhteen kirkkaasti paremmin kuin verrokit. COMET-mitalla tulokset ovat yhdellä aineistolla verrokkeja paremmat ja toisella hieman huonommat. Ihmisarvioinnissa uusi menetelmä tuottaa eniten hyväksyttäviä virkkeitä yhdellä aineistolla, mutta toimii yleisesti huonommin kuin verrokit toisella. Tämän syitä pohditaan.
-
(2020)Sand and dust storms are one of the major regional environmental problems that affect human health. Many environmental studies have focused on airborne dust concentrations observed at different regions and have tried to connect the observations to specific dust source regions. This thesis aims to provide a new dust classifications scheme for the Eastern Mediterranean region, specifically observed in Amman, Jordan. I utilized a combination of a long-term data-base consisting of aerosol particle number concentration in coarse mode (1–10 µm) during November 2013 – July 2018 and air mass back trajectories analysis to visually identify the Sand and Dust Storm (SDS) episodes. The classification included three main source regions of for the submicron dust, namely Sahara, Arabia, and Levant. I also classified the data according to the, episode intensity according to their corresponding number concentrations as no-dust, mild, intermediate, and strong intensities and further classified the range of back trajectories as short, intermediate, long, and very long, which indicates the distance between the observation site and the source region.. The results showed that majority of the dust events and an elevated number of dust days are influenced by a source in Levant and Sahara source region. These events which dominated during 70 days in 2016. The Levant source governed during 60 days during the same period. Other dust sources contributed less to the dusty days, and the lowest dusty days number was due to emissions from Levant & Arabia (19 days). The episode intensity varied censurably and underlined variability from the different source areas. The maximum intensity in the dust episode concentration was linked to Levant & Sahara with a max number concentration of 95 /cm3. The classification method was successful and it was able to establish a dust source database in the Eastern Mediterranean region based on the long-term observations performed in Amman with variable dust concentration and dust periods in different seasons and different meteorological circumstances.
-
(2016)SAP ERP -toiminnanohjausjärjestelmä koostuu yrityksen erillisistä liiketoiminnan moduuleista. Moduuleihin kohdistuu esimerkiksi erilaisia muutospyyntöjä, jotka vaativat kehittäjän tekemään muutoksia ohjelmistokoodiin. Testauksella ja laadunvarmistuksella pyritään varmistamaan järjestelmään kohdistuneet muutokset ennen kuin ne liitetään osaksi ohjelmistokoodia. Regressiotestauksella tarkoitetaan toistuvaa testausta silloin kun järjestelmä tai järjestelmän jokin osa on muuttunut. Manuaalisella ja automatisoidulla regressiotestauksella voidaan havaita mahdolliset virheet, jotka syntyvät muutosten myötä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi kaksi kohdeyritystä eivät käytä SAP ERP -toiminnanohjausjärjestelmän automatisoitua regressiotestausta, vaikka useiden eri tieteellisten tutkimusten mukaan sillä saavutetaan kustannussäästöjä sekä testauksen läpivientiajan lyhenemistä. Tarkoituksena on myös havainnollistaa kohdeyritysten testaus- ja laadunvarmistusprosesseja sekä selvittää, kuinka kohdeyritykset suorittavat SAP ERP -toiminnanohjausjärjestelmän regressiotestausta. Tutkielmassa havaitaan, että molemmat kohdeyritykset ovat valmiita tulevaisuudessa hyödyntämään SAP ERP -toiminnanohjausjärjestelmän automaattista regressiotestausta. Kohdeyritykset näkevät kuitenkin vaatimuksena automaation käyttöönotolle kustannusarviot, jotka on laskettu yritysten omia liiketoimintaprosesseja käyttäen. Tutkimuksessa myös havaitaan, että SAP ERP -toiminnanohjausjärjestelmän testiautomaation käyttöönotto vaatii kuitenkin kohdeyrityksiltä toimivan muutostenhallintaprosessin.
-
(2021)Perinteisten levyperustaisten relaatiotietokantojen taulujen sisältämä tieto talletetaan riveittäin peräkkäistiedostoihin ja rivi koostuu yleensä useista eri sarakkeista. Tällöin tietokantaan kohdistettava yleensä SQL-kielinen kysely saa haettua yhden rivin tiedot nopeasti, varsinkin jos kyseinen rivi sattuu olemaan jo valmiiksi muistissa. Jos kyselyllä haetaankin tietoja useilta sadoilta, ellei jopa tuhansilta riveiltä ja kyselyyn sisältyy hakuehto, jossa voi olla mukana useita sarakkeita, niin kyselystä tulee yleensä aina hidas, elleivät rivit sitten sattumalta ole järjestetty hakutekijän mukaan. Lisäksi jos haettavat rivit eivät ole valmiina muistissa, niin järjestelmä joutuu tekemään hitaan tiedon haun levyltä ja tämä hidastaa entisestään halutun tulosjoukon muodostamista. Sarakeorientoituneessa tietokannassa kunkin taulun sarakkeen tieto voidaan tallettaa omaan tiedostoonsa, tai sitten kunkin sarakkeen tiedot sijaitsevat peräkkäin samassa tiedostossa. Kunkin sarakkeen tiedot voidaan myös tiivistää ja säästää näin tilaa. Sarakeorientoituneesta taulusta tietyn rajatun osajoukon hakeminen on usein nopeampaa, koska kysely voidaan kohdistaa vain haluttuihin sarakkeisiin ja koska sarakkeet arvot ovat peräkkäin, ovat tiedot näin nopeasti saatavilla. Jos tiedot eivät ole jo valmiiksi muistissa, niin myös tiedon hakeminen ulkoiselta tiedostolta nopeutuu, koska halutut tiedot ovat peräkkäin levyllä. Kun sarakeorientoitunut tietokanta sijoitetaan keskusmuistiin, niin myös mahdollinen levyltä lukemiseen kuluva viive poistuu, ja tulosten saanti nopeutuu entisestään. Tutkielmassa tarkastellaan sarakeorientoituneen keskusmuistitietokannan toimintaa ja sen liittämistä osaksi muuta tietokantajärjestelmää. ACM Computing Classification System (CCS): Information systems → Main memory engines Information systems → Data compression Information systems → Database query processing
-
(2013)The basis of this study was to examine the variation in the history of mire vegetation and to use the results to predict how mires might develop in the future. In the Finnish conditions, the northernmost mires are typically minerotrophic fens and, further south, the most common ones are ombrotrophic bogs. The borderline between fen and bog zones follows the climatic factors and may therefore be sensitive to changes in these factors. Climate change could potentially trigger ombrotrophication i.e. the development from fen to bog. The purpose of this study is to determine when, why, and how quickly the studied mires have developed from fen to bog, and which species have played a key role in the ombrotrophication. A further aim of this study is to examine whether the obmrotrophication has been driven by the autogenic or allogenic processes and how the location of the mire has affected the ombrotophication. The study examined the mire development from the beginning of the mire formation until the bog phase. The research methods used in this study were macrofossil analysis and radiocarbon dating. Altogether, 200 individual samples were studied. The research material was also approached through multivariate analyses. Detrended correspondence analysis (DCA) was used to find out differences between plant species and distribution of the data. Variation partitioning was used to find out how peat thickness, fires and autogenic development effect the variation of the mire vegetation. The development of each of the four bogs is similar: the development starts from the fen phase from which it changes to cotton grass (Eriophorum vaginatum) dominated phase and finally to Sphagnum dominated bog. The most important key species are cotton grass and ombrotrophic Sphagnum mosses. Fires seem to have triggered ombrotrophication of the Siikaneva and Lyali bogs. The Honkaneva bog is located in a land uplift area which makes its development unique. In all the studied sites, ombrotophication took place rather slowly over thousands of years, but there have also been some rapid changes especially during fires. The further south the mire is located, the earlier the ombrotrophication has started. The fen-bog transition turned out to be more complex than what has been thought, and, therefore, it was divided into two phases: the Carex-Eriophorum transition and the Eriophorum-Sphagnum transition. Changes in the vegetation could not be explained only on the basis of a single factor. The autogenic factors, the climate and the disturbances all seem to have affected the vegetation. The most important factor was estimated to be the autogenic development. Climate change can either speed up or slow down the ombrotrophication process and it can happen through a dry or wet phase.
-
(2014)Port cities have through times been in the forefront of cultural, social and technological changes. The cityspace of Helsinki is in this sense also a target of consistant change. One of the biggest challenges has been the relocation of the harbour to Vuosaari, which has opened the Western Harbour for redevelopment. Western Harbour and particularly Jätkäsaari, which is now under redevelopment, is in the focus of this thesis. Especially the development and evolution from a harbour area to an urban part of inner-city is being investigated. How does the general historical development of harbours appear like? Harbours have elsewhere in the world became underused areas in central city locations, since they were for a long time physically, socially and economically isolated from the rest of the city structure. What is the restructuring of Western Harbour like - the phases of the process and the reasons for the change of use? The redevelopment of central harbour areas and industrial waterfronts forms a unique opportunity, but their legacy often consists of a polluted environment that is in a comprehensive need of renovation. This port-city interface is a zone of contested and overlapping challenges, where modern city planning meets the area of port operations. What are the prerequisites of good urban fabric and design in the redevelopment of an old harbour area? This thesis forms a qualitative and comparative case study. Brian Hoyle's Port-city evolution and interface theories are used to illustrate the temporal developments and changes in port cities. Yehuda Hayuth's model about Trends and developments on the port-city interface complements Hoyles model. The redevelopment of Western Harbour and Jätkäsaari is also compared to HafenCity Hamburg. With the help of Rinio Bruttomesso and Michael Clark we form an image about the conditions of good urban fabric in the former harbour areas and of what that is required from them to ensure a more effective and successful entity. The global and historical development of port cities complies well with Hoyles Port-city theory. Port cities were a single unit at the beginning of the evolution, but became separated over the years, as ports moved to more suitable locations (due to increasing vessel sizes, need of space). Hence, the regeneration and reintegration (besides physically, also culturally and spiritually) of former harbour areas has becomed the challenge. The developments that are demonstrated through Hoyles theory are caused by technological, social and economic changes. The introduction of steamships and containers form the two most important singular contributing causes, that have controlled the development of harbours. The Port-city theory describes well the development of Western Harbour, the final stages take place here relatively late, but in a faster pace than elsewhere. The RAMA-survey, the citys growth and development needs, as well as the location of the port constituted problems that worked as an initiation for the transformation process of Western Harbour. The redevelopment constitutes a challenge, where the ability to solve intersecting goals and purposes, environmental problems and the aim of creating a good city structure is at the core. Good urban design in the former port areas is based on determining the nature, range of functions and features as well as their diversity and the blending of them in the area. Also the utilization of old port structures - houses and elements together with the purity of the surrounding waters constitute contributing themes. A number of solutions related to the organizing of the cityspace, like opening up the waterfront and the ritualization of it, along with the chance to create a pedestrian- and public transit-city and build innovative and bold architecture are all central themes that have a chance of being realized on the waterfront. The construction of Western Harbour gives Helsinki a new maritime image and renews the city in its original core. It is an inner-city expansion, which has a large impact on the image of southern Helsinki - its city structure and city life. The objective is to build a city for the unknown future, which is both a challenge and an opportunity.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2003)Sateen intensiteettiä (R) oli ennen tätä työtä tutkittu Suomessa pääasiassa maanpinnalla tehdyistä sademittarimittauksista. Tässä työssä hyödynnettiin säätutkan ylivoimaista ajallista ja alueellista resoluutiota havaita sadetta sademittareihin verrattuna, vertailtiin säätutkan ja sademittarin mittaamaa sateen intensiteettiä ja muodostettiin valtavasta havaintoaineistosta sateen intensiteetin todennäköisyysjakaumia, joilla on sovellusarvoa mm. mitoitettaessa kaupunkien viemäriverkostoja. Teoreettisena sateen intensiteetin todennäköisyysjakaumana käytettiin lognormaalijakaumaa. Säätutka-sademittarivertailussa havaintoaineistona oli noin 60000 Vaisalan FD12P:llä mitattua havaintoa kymmenen minuutin sateen intensiteetistä. Säätutkamittauksia Ilmatieteen laitoksen säätutkilta oli kaikkiaan noin 10 miljardia Suomen maa-alueilta Lappia lukuun ottamatta, joista saderajaksi valittu 10 dBZ-yksikköä ylittyi noin 6,7 % havainnoista. Havaintoaineistot oli kerätty kesä-, heinä- ja elokuilta 2000-2002. Säätutka mittaa tutkaheijastavuustekijää (Z) vaikutustilavuudesta, joka kasvaa ja nousee ylemmäs maanpinnasta mitä kauempana tutkasta mittaus tehdään. Vaikutustilavuudessa voi olla vesipisaroiden lisäksi mm. lumihiutaleita, rakeita, lintuja, hyönteisiä ja korkeita rakennuksia. Kun otetaan aineistoa vain 40-100 km:n etäisyydeltä tutkista ja tehdään siihen raekorjaus, on saaduissa Z:n todennäköisyysjakaumissa lähinnä vesipisaroista saatuja mittausarvoja. Näin voidaan käyttää R(Z)-muunnosta Z=250R1,5 ja saada hetkellisen aluesadannan todennäköisyyksiä 0-1,2 km2:n kokoisille alueille. Tällaiset hetkellisen aluesadannan todennäköisyysjakaumat voidaan samaistaa 0-2,4 minuutin pistesadannan mittauksiksi, kun oletetaan, että satava alue liikkuu keskimäärin 10 m/s. Saatujen tulosten mukaan 1,5 minuutin pistesadannan intensiteetti ylittää yksittäisessä havaintopaikassa Suomen maa-alueilla kerran vuodessa noin 90 mm/h, kerran sadassa vuodessa noin 400 mm/h ja kerran 10000 vuodessa noin 1200-1600 mm/h.
Now showing items 3224-3243 of 4261