Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Assosiaatiosopimusten ja työperäistä maahanmuuttoa koskevan sekundaarilainsäädännön vaikutus kolmansien valtioiden kansalaisten asemaan EU:n jäsenvaltioiden työmarkkinoilla

Show full item record

Title: Assosiaatiosopimusten ja työperäistä maahanmuuttoa koskevan sekundaarilainsäädännön vaikutus kolmansien valtioiden kansalaisten asemaan EU:n jäsenvaltioiden työmarkkinoilla
Author(s): Keinänen, Juho
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Discipline: European law
Language: Finnish
Acceptance year: 2014
Abstract:
Työntekijöiden vapaalla liikkuvuudella on Euroopan unionin yhtenä sisämarkkinavapautena vakiintunut asema eurooppaoikeudessa. Jäsenvaltioiden kansalaisten subjektiivinen oikeus etsiä ja tehdä työtä toisen jäsenvaltion alueella ja nauttia yhdenvertaisesta kohtelusta vastaanottavan jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa on turvattu perussopimuksissa, johdetussa oikeudessa ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Vapaaseen liikkuuvuuteen liittyviin oikeuksiin vetoaminen edellyttää kuitenkin jäsenvaltion kansalaisuutta. Mikäli jäsenvaltion alueella työskentelevä kolmannen valtion kansalainen ei ole liikkumisvapauttaan käyttäneen EU-kansalaisen perheenjäsen, kolmannen valtion kansalainen voi kuitenkin vedota EU:n oikeusjärjestykseen kuuluviin kansainvälisiin sopimuksiin ja unionin työperäistä maahanmuuttoa koskevaan sekundaarilainsäädäntöön. Tutkielmassa tarkastellaan kolmansien valtioiden kansalaisten asemaa unionin solmimien ulkosopimusten ja yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa toteuttavan sekundaarilainsäädännön perusteella sekä näiden oikeuslähteiden välisiä suhteita. Assosiaatiosopimuksilla on perustettu etuoikeutettuja yhteyksiä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmansien valtioiden välille. Sopimuksissa on voitu määrätä muun muassa sopimuspuolten kansalaisten työskentely- ja oleskeluoikeudesta jäsenvaltioissa sekä oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun vastaanottavan jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa. Sopimuksissa turvattujen oikeuksien laajuus kuitenkin vaihtelee, siten kolmansien valtioiden kansalaiset ovat kansalaisuutensa perusteella eriarvoisessa asemassa. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan työntekijöiden asemaa koskevat sopimusmääräykset ovat välittömästi vaikuttavia kansallisissa oikeusjärjestyksissä mikäli ne asettavat selkeitä, ehdottomia ja tulevista täytäntöönpanotoimista riippumattomia velvoitteita, eikä välittömän vaikutuksen myöntäminen ole sopimuksen tavoitteiden tai luonteen vastaista. EU-tuomioistuin on myöntänyt tavoitteiltaan hyvin erilaisiin sopimuksiin sisältyville määräyksille välittömän vaikutuksen. Tuomioistuin on korostanut ulkosopimuksia koskevassa oikeuskäytännössä erityisesti sopimusmääräysten tehokkaan toteutumisen merkitystä. Tämän lisäksi tuomioistuin on tulkinnut määräysten jäsenvaltioille asettamien velvollisuuksien ulottuvuutta analogisesti työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan SEUT 45 artiklan kanssa riippumatta siitä, minkälaiseen sopimuskokonaisuuteen tulkittava sopimusmääräys liittyy. EU:n yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa tähtää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamiseen. Tämän osana unionin tehtäväksi on SEUT 79 artiklassa asetettu yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittäminen. Työperäistä maahanmuuttoa kolmansista maista säännellään sektorikohtaisen lainsäädännön takia usealla säädöksellä työntekijäryhmäkohtaisesti. Tutkielmassa käydään läpi direktiivien sisältöä sekä arvioidaan sitä, miten hyvin säädöksillä on ratkaistu ne ongelmat, joihin niillä on pyritty vaikuttamaan. Koska työperäistä maahanmuuttoa koskeva sekundaarinormisto on uutta, säädöksiä koskevaa oikeuskäytäntöä ei vielä ole kertynyt. Tutkielmassa käsitellään tämän vuoksi perheenyhdistämisdirektiiviä ja pitkään oleskelleiden kolmansien valtioiden kansalaisten asemasta annettua direktiiviä koskevaa oikeuskäytäntöä. Laillista maahanmuuttoa koskevassa oikeuskäytännössä on assosiaatiosopimuksia koskevan oikeuskäytännön tavoin korostettu säädösten tavoitteiden tehokkaan toteutumisen merkitystä ja rajoitettu jäsenvaltioiden harkintavaltaa. Lisäksi EU-tuomioistuin on oikeuskäytännössä luonut yhteyksiä EU-kansalaisten liikkumisvapauteen liittyvien oikeuksien ja sekundaarioikeudessa turvattujen kolmansien valtioiden kansalaisten oikeuksien välillä. Tutkielmassa pohditaan EU-tuomioistuimen ratkaisujen taustalla vaikuttavia syitä ja tavoitteita sekä sitä, voidaanko oikeuskäytännön perusteella ennakoida työperäistä maahanmuuttoa koskevien direktiivien vaikutuksia niiden soveltamisalaan kuuluvien kolmansien valtioiden kansalaisten oikeusasemaan ja jäsenvaltioiden velvollisuuksiin. Maahanmuuttoa koskeva sekundaarinormisto on kansainvälisiin sopimuksiin nähden toissijaista sääntelyä, sillä direktiivit eivät estä kansainvälisistä sopimuksista johtuvien suotuisampien säännösten soveltamista. Johdetun oikeuden tulkinnan tulee olla sopusoinnussa unionia ja jäsenvaltioita sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Tutkielman lopuksi käydään läpi esimerkkejä kansainvälisten sopimusten etusijan vaikutuksista työperäistä maahanmuuttoa koskevan sekundaarinormiston tulkintaan.


Files in this item

Files Size Format View
gradu.pdf 530.5Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record