Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Aliupseereiden työssä oppiminen : tapaustutkimus sosiomateriaalisten oppimisverkostojen näkökulmasta

Show simple item record

dc.date.accessioned 2017-06-07T14:33:24Z
dc.date.available 2017-06-07T14:33:24Z
dc.date.issued 2017-06-07
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/13053
dc.title Aliupseereiden työssä oppiminen : tapaustutkimus sosiomateriaalisten oppimisverkostojen näkökulmasta fi
ethesis.discipline Education en
ethesis.discipline Kasvatustiede fi
ethesis.discipline Pedagogik sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/106e87cc-fe49-4e6f-b8db-2ea3ecccb219
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/33e8c414-5c5f-4da6-bc67-8d792829b1d4
ethesis.department Institutionen för beteendevetenskaper sv
ethesis.department Institute of Behavioural Sciences en
ethesis.department Käyttäytymistieteiden laitos fi
ethesis.faculty Pedagogiska fakulteten sv
ethesis.faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Educational Sciences en
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/a990df47-03bd-4108-9d39-9b2f66a53631
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Pekkarinen, Otto
dct.issued 2017
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract This study analyzed the workplace learning processes of Non-commissioned officers (NCO) in the companies of the Finnish Defence Forces (FDF). Workplace learning was studied using the theoretical tools provided by cultural-historical activity theory and knowledge-creating trialogical learning. The theoretical framework was summarized in the concept of sociomaterial learning-network, defined as the set of relations between the individual, his/her community and the material artefacts formed around the common object of activity. The aim of the study was to understand how the NCOs learn through their work and how the learning is guided. The sub-questions approached workplace learning through the concepts of agency, networks and tools. The study was conducted as a case study in three companies of one brigade-level unit of the Finnish Army. The data was gathered from the unit-commanders (n=5) and the NCOs (n=10) of the studied companies with semi-structured interviews consisting structured interview parts. Additionally an egocentric network interview was conducted with the NCOs. The interview data was analyzed with abductive content analysis. The egocentric network-data was visualized with Cytoscape-software. The results suggest, that despite certain expansive features, the studied companies were mainly restrictive learning environments. The workplace learning of the NCOs was based on their own active agency and the support of their personal learning-networks. Additionally the material aspects of the activity, such as different standardized written documents and learning-materials, had a major influence on the NCOs' learning processes. A distinctive feature of the guidance of learning was the aim to standardize and unify the learning processes. A contradiction in the goal-setting of workplace learning was identified. The activity guiding standard operating procedures of the FDF emphasize comprehensive development, but the learning-practices in the unit are primarily guided by the obtaining of certain licences needed in activity. en
dct.abstract Tutkimuksessa tarkasteltiin Puolustusvoimien perusyksiköissä kouluttajatehtävissä toimivien aliupseerien työssä oppimista ja sen ohjaamista. Työssä oppimista tarkasteltiin kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian ja tietoa luovan oppimisen metaforan mukaisen trialogisen oppimisen tarjoamilla teoreettisilla työkaluilla. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma kiteytettiin sosiomateriaalisen oppimisverkostoon, joka määriteltiin toiminnan yhteisen kohteen ympärille rakentuneeksi yksilön, hänen yhteisön ja artefaktien muodostamaksi sosiomateriaaliseksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää miten aliupseerit oppivat työssään ja miten sitä ohjataan perusyksiköiden muodostamassa oppimisympäristössä. Alatutkimuskysymyksissä ilmiötä lähestyttiin työssä oppimisessa ilmenevän toimijuuden, sosiaalisten oppimisverkostojen ja oppimisvälineiden kautta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka kohteeksi valittiin yhden maavoimien joukko-osaston kolme eri perusyksikköä. Aineisto kerättiin tutkittujen yksiköiden päälliköiltä (n=5) ja kouluttajatehtävissä toimivilta aliupseereilta (n=10) teemahaastattelulla, jonka osana oli lomakehaastatteluosuus. Aliupseereilta aineistoa kerättiin myös egosentrisellä verkostohaastattelulla. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Egosentrinen verkostoaineisto visualisoitiin Cytoscape-ohjelmalla. Tulosten perusteella tutkitut perusyksiköt näyttäytyivät pääasiassa oppimista rajoittavina ympäristöinä niiden ekspansiivisista elementeistä huolimatta. Aliupseerien työssä oppiminen perustui omaan aktiiviseen toimijuuteen ja henkilökohtaisten oppimisverkostojen tukeen. Näiden lisäksi toiminnan materiaalisilla artefakteilla, kuten erilaisilla suunnitelmilla ja opetusmateriaaleilla oli merkittävä vaikutus aliupseerien oppimiseen. Työssä oppimisen ohjaamisen erityispiirteenä oli pyrkimys toiminnan yhtenäistämiseen ja vakiointiin. Työssä oppimisen tavoitteenasettelussa käytännön ja normiston välillä oli havaittavissa ristiriita. Normiston mukaan työssä oppimisen painopisteenä on kokonaisvaltainen kehitys, mutta käytännön toimintaa ohjaa ensisijaisesti työssä tarvittavien lisenssien hankinta. fi
dct.subject puolustusvoimat fi
dct.subject työssä oppiminen fi
dct.subject sosiomateriaalisuus fi
dct.subject oppimisverkosto fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Paavola, Sami
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:c45b7ad2-f98c-4377-85c2-cf71923815db
ethesis.degreeprogram Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus fi
ethesis.degreeprogram Master's Degree in Education (Finnish) en
ethesis.degreeprogram Utbildning i pedagogik (allmän och vuxenpedagogik) (finskspråkig) sv
ethesis.degreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/29d8275c-60a4-4fea-af6e-ef88b8be69a9
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2017-05-03 15:11:42:635
ethesis-internal.abstract.secondary This study analyzed the workplace learning processes of Non-commissioned officers (NCO) in the companies of the Finnish Defence Forces (FDF). Workplace learning was studied using the theoretical tools provided by cultural-historical activity theory and knowledge-creating trialogi-cal learning. The theoretical framework was summarized in the concept of sociomaterial learn-ing-network, defined as the set of relations between the individual, his/her community and the material artefacts formed around the common object of activity. The aim of the study was to understand how the NCOs learn through their work and how the learning is guided. The sub-questions approached workplace learning through the concepts of agency, networks and tools. The study was conducted as a case study in three companies of one brigade-level unit of the Finnish Army. The data was gathered from the unit-commanders (n=5) and the NCOs (n=10) of the studied companies with semi-structured interviews consisting structured interview parts. Additionally an egocentric network interview was conducted with the NCOs. The interview data was analyzed with abductive content analysis. The egocentric network-data was visualized with Cytoscape-software. The results suggest, that despite certain expansive features, the studied companies were mainly restrictive learning environments. The workplace learning of the NCOs was based on their own active agency and the support of their personal learning-networks. Additionally the material aspects of the activity, such as different standardized written documents and learning-materials, had a major influence on the NCOs’ learning processes. A distinctive feature of the guidance of learning was the aim to standardize and unify the learning processes. A contradiction in the goal-setting of workplace learning was identified. The activity guiding standard operating pro-cedures of the FDF emphasize comprehensive development, but the learning-practices in the unit are primarily guided by the obtaining of certain licences needed in activity. und
ethesis-internal.abstract.primary Tutkimuksessa tarkasteltiin Puolustusvoimien perusyksiköissä kouluttajatehtävissä toimivien aliupseerien työssä oppimista ja sen ohjaamista. Työssä oppimista tarkasteltiin kulttuurihistori-allisen toiminnan teorian ja tietoa luovan oppimisen metaforan mukaisen trialogisen oppimisen tarjoamilla teoreettisilla työkaluilla. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma kiteytettiin sosiomate-riaalisen oppimisverkostoon, joka määriteltiin toiminnan yhteisen kohteen ympärille rakentu-neeksi yksilön, hänen yhteisön ja artefaktien muodostamaksi sosiomateriaaliseksi kokonaisuu-deksi. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää miten aliupseerit oppivat työssään ja miten sitä ohjataan perusyksiköiden muodostamassa oppimisympäristössä. Alatutkimuskysymyksissä ilmiötä lähestyttiin työssä oppimisessa ilmenevän toimijuuden, sosiaalisten oppimisverkostojen ja oppimisvälineiden kautta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka kohteeksi valittiin yhden maavoimien joukko-osaston kolme eri perusyksikköä. Aineisto kerättiin tutkittujen yksiköiden päälliköiltä (n=5) ja kouluttajatehtävissä toimivilta aliupseereilta (n=10) teemahaastattelulla, jonka osana oli loma-kehaastatteluosuus. Aliupseereilta aineistoa kerättiin myös egosentrisellä verkostohaastattelulla. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Egosentrinen verkostoai-neisto visualisoitiin Cytoscape-ohjelmalla. Tulosten perusteella tutkitut perusyksiköt näyttäytyivät pääasiassa oppimista rajoittavina ympä-ristöinä niiden ekspansiivisista elementeistä huolimatta. Aliupseerien työssä oppiminen perustui omaan aktiiviseen toimijuuteen ja henkilökohtaisten oppimisverkostojen tukeen. Näiden lisäksi toiminnan materiaalisilla artefakteilla, kuten erilaisilla suunnitelmilla ja opetusmateriaaleilla oli merkittävä vaikutus aliupseerien oppimiseen. Työssä oppimisen ohjaamisen erityispiirteenä oli pyrkimys toiminnan yhtenäistämiseen ja vakiointiin. Työssä oppimisen tavoitteenasettelussa käytännön ja normiston välillä oli havaittavissa ristiriita. Normiston mukaan työssä oppimisen painopisteenä on kokonaisvaltainen kehitys, mutta käytännön toimintaa ohjaa ensisijaisesti työssä tarvittavien lisenssien hankinta. und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201706074771
dc.type.dcmitype Text
dct.alternative Non-commissioned officers' learning through work : A Case study from the view of socio-material learning networks en

Files in this item

Files Size Format View
Pekkarinen_Otto_PG_2017.pdf 2.088Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record