Maksansiirtopotilaiden immunosupressiivinen lääkitys altistaa infektioille ja maligniteeteille. Interleukiini-1 beta (IL-1β) ja tuumorinekroositekijä alfa (TNF-α) ovat sytokiineja, jotka toimivat välittäjäaineina tulehdusreaktioissa ja ilmentävät elimistön systeemistä tulehdustilaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten maksasairauden etiologia, maksansiirtopotilaan terveydentila, tietyt elintavat ja suun terveydentila vaikuttavat näiden sytokiinien määrään syljessä. 84 maksansiirtopotilaan suu ja hampaat tutkittiin 2-11 vuotta maksansiirron jälkeen. Samassa yhteydessä otettiin sylkinäytteet ja potilaat täyttivät kyselykaavakkeen. Syljestä analysoitiin IL-1β ja TNF-α ELISA menetelmällä. Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 21 -ohjelmalla ja merkitsevyydet laskettiin käyttämällä Mann-Whitney U -testiä. Tupakoivilla TNF-α pitoisuuksien havaittiin olevan suurempia kuin tupakoimattomilla (p=0,005). Vastaavasti IL-1β pitoisuudet olivat suurempia diabeetikoilla verrattuna ei-diabeetikoihin (p=0,008). Molempien sytokiinien pitoisuudet olivat keskimäärin korkeammat kroonista maksasairautta sairastaneilla verrattuna akuuttia maksan vajaatoimintaa sairastaneisiin. Myös huono suuhygienia, suusyövälle altistavat limakalvomuutokset sekä alkoholin käyttö näyttivät kohottavan sytokiinien pitoisuuksia syljessä, mutta nämä tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Nämä syljen sytokiinit voisivat antaa tietoa systeemisestä tulehdustilasta ja toimia apuna maksansiirtopotilaiden tulehdusmuutosten havaitsemisessa ja terveydentilan kokonaisriskin määrittämisessä.
