Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Opettajuus ja temperamentti : millaisia suomalaiset opettajaopiskelijat ovat temperamentiltaan?

Show simple item record

dc.date.accessioned 2017-10-04T11:34:04Z
dc.date.available 2017-10-04T11:34:04Z
dc.date.issued 2017-10-04
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/13990
dc.title Opettajuus ja temperamentti : millaisia suomalaiset opettajaopiskelijat ovat temperamentiltaan? fi
ethesis.discipline Education en
ethesis.discipline Kasvatustiede fi
ethesis.discipline Pedagogik sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/F4226438-042e-4a15-a362-947553f7d887
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/43bb9abf-5dff-44fa-a148-5e6afe725888
ethesis.department Institutionen för lärarutbildning sv
ethesis.department Department of Teacher Education en
ethesis.department Opettajankoulutuslaitos fi
ethesis.faculty Pedagogiska fakulteten sv
ethesis.faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Educational Sciences en
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/a990df47-03bd-4108-9d39-9b2f66a53631
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Aakus, Johanna
dct.issued 2017
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract The aim of this study is to research the temperament of Finnish students in teacher education programmes. The research pursued to examine the temperaments that Finnish students studying to become a teacher have and whether there are any similarities or differences between students in Class Teacher Education Programme (CTEP) and Subject Teacher Education Programme (STEP). Recent studies have focused on the basic education pupils' temperament and the possible benefits or disadvantages that his/hers own temperament may provoke in classroom and school environment. However, we also need to study the temperament of the teachers since they have a major role in classroom interaction. In this study Mary Rothbart's The Adult Temperament Questionnaire (later the ATQ) was utilized to measure and construct the temperament of the students in teacher education. The ATQ forms four main temperament characters which divide furthermore in smaller temperament components. Four main temperament characters according to the ATQ are extraversion, effortful control, negative affect and orienting sensitivity. 425 participants took part in this research from eight different cities in Finland. Data was collected by University of Helsinki e-lomake query. In the query 77 the ATQ -claims were asked. It was necessary to make some changes in the ATQ –model before the further analyses were made. Two temperament components were deleted from the model. After the changes it was reliable to use the query for the analyses. The reliability analysis was made for the main temperament characters and smaller temperament components as well. Temperament differences between class teacher students and subject teacher students were analyzed by using ANOVA. ANOVA was also used for analyzing the temperament differences between students from different cities. T-test was used for analyzing the differences between the sexes. ANOVA-results revealed that there were temperament differences between class teacher students and subject teacher students. ANOVA-results also revealed that there were some temperament differences between the students from different cities. Finally, t-test –results revealed that there were differences in seven temperament components out of 11 between sexes. en
dct.abstract Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia tulevien suomalaisten peruskoulun opettajen temperamentteja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia tulevat suomalaiset peruskoulun opettajat ovat temperamentiltaan ja löytyykö luokanopettajien ja aineenopettajien väliltä eroja temperamenttien suhteen. Viime aikainen tutkimus on keskittynyt vahvasti oppilaan temperamenttiin ja sen aiheuttamiin hyötyihin tai haasteisiin koulumaailmassa. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin myös opettajien temperamenteista, sillä he ovat opetus- ja vuorovaikutustilanteen toinen osapuoli ja heidän temperamentilla on myös osaltaan vaikutusta kouluarkeen ja opetustilanteisiin. Tutkimuksessa hyödynnetään Mary Rothbartin the Adult Temperament Questionnaire –temperamenttimittaria (myöhemmin the ATQ). Mittari mittaa Rothbartin teorian mukaisesti neljää päätemperamenttipiirrettä, jotka jakautuvat edelleen pienempiin osatekijöihin. Päätemperamenttipiirteet ovat the ATQ –temperamenttimittarilla mitattuna ulospäinsuuntautuneisuus, itsekontrolli, vastoinkäymisiin suhtautuminen ja herkkyys aistimuksille. Tutkimukseen osallistui 425 opettajaopiskelijaa. Aineisto kerättiin e-lomakkeella, jossa esitettiin 77 mittariin kuuluvaa kysymystä. The ATQ-mittaria muokattiin alkuperäisestä versioista, jotta sitä pystyttiin luotettavasti käyttämään analyyseissä. Mittarista poistettiin tässä tutkimuksessa kaksi summamuuttujaa. Mittari ei siis sopinut alkuperäisessä muodossaan tälle aineistolle, mutta osoittautui toimivaksi muutosten jälkeen. Pää- ja osatemperamenttipiirteille suoritettiin reliabiliteettianalyysi. Luokanopettajien ja aineenopettajien temperamentteja verrattiin keskenään yksisuuntaisella varianssianalyysilla, jota käytettiin myös verrattaessa eri kaupunkien opiskelijoita keskenään. Sukupuolten välisiä eroja tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä. Analyysien tuloksista huomattiin, että luokanopettajien ja aineenopettajien väleiltä löytyi tilastollisesti merkitsevää eroa kahden temperamenttipiirteen osalta. Eri paikkakunnilla opiskelevien opiskelijoiden temperamentteja verratessa löytyi tässä tutkimuksessa temperamenttieroja helsinkiläisten ja jyväskyläläisten väliltä. Sukupuolten välisiä eroja löytyi puolestaan seitsemän temperamenttipiirteen osalta. fi
dct.subject temperament en
dct.subject personality en
dct.subject class teacher en
dct.subject subject teacher en
dct.subject temperamentti fi
dct.subject persoonallisuus fi
dct.subject luokanopettaja fi
dct.subject aineenopettaja fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Byman, Reijo
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:ac6aee88-9bd1-4941-a890-3fca010194b3
ethesis.degreeprogram Luokanopettajan koulutus (kasvatustiede) fi
ethesis.degreeprogram Class Teacher Education (Education) en
ethesis.degreeprogram Klasslärärutbildning (pedagogik) sv
ethesis.degreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/57995d50-1e42-48a2-9df4-86372b9f3514
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2017-08-25 10:03:10:505
ethesis-internal.abstract.secondary The aim of this study is to research the temperament of Finnish students in teacher education programmes. The research pursued to examine the temperaments that Finnish students studying to become a teacher have and whether there are any similarities or differences between students in Class Teacher Education Programme (CTEP) and Subject Teacher Education Programme (STEP). Recent studies have focused on the basic education pupils’ temperament and the possible benefits or disadvantagies that his/hers own temperament may provoke in classroom and school environment. However, we also need to study the temperament of the teachers since they have a major role in classroom interaction. In this study Mary Rothbart’s The Adult Temperament Questionnaire (later the ATQ) was utilized to measure and construct the temperament of the students in teacher education. The ATQ forms four main temperament characters which divide furthermore in smaller temperament components. Four main temperament characters according to the ATQ are extraversion, effortful control, negative affect and orienting sensitivity. 425 participants took part in this reseach from eight different cities in Finland. Data was collected by University of Helsinki e-lomake query. In the query 77 the ATQ -claims were asked. It was necessary to make some changes in the ATQ –model before the further analyses were made. Two temperament components were deleted from the model. After the changes it was reliable to use the query for the analyses. The reliability analysis was made for the main temperament characters and smaller temperament components as well. Temperament differences between class teacher students and subject teacher students were analyzed by using ANOVA. ANOVA was also used for analyzing the temperament differences between students from different cities. T-test was used for analyzing the differences between the sexes. ANOVA-results revealed that there were temperament differences between class teacher students and subject teacher students. ANOVA-results also revieled that there were some temperament differences between the students from different cities. Finally, t-test –results revealed that there were differences in seven temperament components out of 11 between sexes. und
ethesis-internal.abstract.primary Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia tulevien suomalaisten peruskoulun opettajen temperamentteja. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia tulevat suomalaiset peruskoulun opettajat ovat temperamentiltaan ja löytyykö luokanopettajien ja aineenopettajien väliltä eroja temperamenttien suhteen. Viime aikainen tutkimus on keskittynyt vahvasti oppilaan temperamenttiin ja sen aiheuttamiin hyötyihin tai haasteisiin koulumaailmassa. Tutkimusta tarvitaan kuitenkin myös opettajien temperamenteista, sillä he ovat opetus- ja vuorovaikutustilanteen toinen osapuoli ja heidän temperamentilla on myös osaltaan vaikutusta kouluarkeen ja opetustilanteisiin. Tutkimuksessa hyödynnetään Mary Rothbartin the Adult Temperament Questionnaire – temperamenttimittaria (myöhemmin the ATQ). Mittari mittaa Rothbartin teorian mukaisesti neljää päätemperamenttipiirrettä, jotka jakautuvat edelleen pienempiin osatekijöihin. Päätemperamenttipiirteet ovat the ATQ –temperamenttimittarilla mitattuna ulospäinsuuntautuneisuus, itsekontrolli, vastoinkäymisiin suhtautuminen ja herkkyys aistimuksille. Tutkimukseen osallistui 425 opettajaopiskelijaa. Aineisto kerättiin e-lomakkeella, jossa esitettiin 77 mittariin kuuluvaa kysymystä. The ATQ-mittaria muokattiin alkuperäisestä versioista, jotta sitä pystyttiin luotettavasti käyttämään analyyseissä. Mittarista poistettiin tässä tutkimuksessa kaksi summamuuttujaa. Mittari ei siis sopinut alkuperäisessä muodossaan tälle aineistolle, mutta osoittautui toimivaksi muutosten jälkeen. Pää- ja osatemperamenttipiirteille suoritettiin reliabiliteettianalyysi. Luokanopettajien ja aineenopettajien temperamentteja verrattiin keskenään yksisuuntaisella varianssianalyysilla, jota käytettiin myös verrattaessa eri kaupunkien opiskelijoita keskenään. Sukupuolten välisiä eroja tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä. Analyysien tuloksista huomattiin, että luokanopettajien ja aineenopettajien väleiltä löytyi tilastollisesti merkitsevää eroa kahden temperamenttipiirteen osalta. Eri paikkakunnilla opiskelevien opiskelijoiden temperamentteja verratessa löytyi tässä tutkimuksessa temperamenttieroja helsinkiläisten ja jyväskyläläisten väliltä. Sukupuolten välisiä eroja löytyi puolestaan seitsemän temperamenttipiirteen osalta. und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201710045483
dc.type.dcmitype Text
dct.alternative Teacherhood and temperament : what kind of temperament do Finnish students studying to become a teacher have? en

Files in this item

Files Size Format View
AakusJohanna_progradu.pdf 2.398Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record