Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Influenssapandemiat ja niiden vaikutus sosiaali- ja terveydenhuoltoon Suomessa : varautuminen ja tilanneseurannat

Show full item record

Title: Influenssapandemiat ja niiden vaikutus sosiaali- ja terveydenhuoltoon Suomessa : varautuminen ja tilanneseurannat
Author(s): Nystedt, Riikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Discipline: Public Health
Language: Finnish
Acceptance year: 2017
Abstract:
Tutkimuksen tarkoitus: Vuonna 2009 esiintyi viimeksi maailmanlaajuinen influenssapandemia (niin kutsuttu sikainfluenssa), jonka aiheuttajaksi todettiin A(H1N1)-virusalatyyppi. Pandemian aikaan influenssaan voi sairastua huomattavan suuri määrä väestöstä, mikä kuormittaa erityisesti terveydenhuoltoa terveysasemien ja sairaaloiden palvelukapasiteettien rajallisuuden vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä influenssaviruksiin sekä selvittää, kuinka influenssapandemiat kuormittavat terveydenhuollon palvelutoimintoja ja millaista materiaalien ja henkilöstön riittävyys oli pandemia-aaltojen aikaan vuonna 2009. Tutkimuksen perusteella pohditaan pandemian aiheuttamia haasteita terveydenhuollon toimivuudelle sekä pohditaan varautumista tuleviin vastaavanlaisiin pandemioihin. Materiaalit ja menetelmät: Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona lääninhallitukset keräsivät vuonna 2009 webropol-pohjaisella nettikyselyllä tietoa perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujärjestelmän toimivuudesta pandemian huippuviikkoina Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Kyselyillä selvitettiin työvoiman, materiaalien ja toimintaresurssien (tilat/laitteet) riittävyyttä, influenssapotilaiden määriä ja terveyskeskuksissa puhelinyhteydenottojen. Influenssaepidemia käynnistyi lokakuussa (viikot 41 - 42) ja huippu saavutettiin Pohjois-Suomessa viikkojen 43 - 45 aikana (loka-marraskuu) ja Etelä-Suomessa viikkojen 45 - 48 (marraskuu) aikana. Tulokset: Suomessa varmistettiin influenssaepidemian aikana 7669 influenssatapausta laboratoriokokein, mutta todellinen tartuntamäärä oli paljon suurempi. Influenssapandemiaan liittyi tavallista kausi-influenssaa vaikeampi taudinkuva. Seurantajakson aikana suurimmassa osassa lääneistä terveydenhuollon toimintakapasiteetit riittivät. Alueellisen epidemiahuipun aikaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palvelut kuormittuivat ja erityisesti tehohoitopaikoista oli pulaa. Seurannan aikana puhelinyhteydenotot terveyskeskuksiin lisääntyvät voimakkaasti, mikä kuormitti palvelujärjestelmää. Joillakin alueilla oli nähtävissä myös henkilökuntapulan uhkaa. Johtopäätökset: Kansallista varautumissuunnitelmaa influenssapandemiaan päivitettiin vuoden 2009 pandemian jälkeen. Uudessa varautumissuunnitelmassa (2012) todetaan, että pandemian aikana koko terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, mutta erityisesti tehohoidon kapasiteetti ylittyy helposti. Korkeassa kuormitustilanteessa vähäinenkin potilasmäärän lisääntyminen voi merkittävästi vaikeuttaa teho-osastojen toimintaa. Varautumissuunnitelmassa todetaan myös influenssapotilaita hoitavan henkilökunnan rokottamisen tärkeys, jotta terveyden- ja sairaanhoito pysyy pandemiatilanteessa toimivana. Tällöin myös muiden henkilöryhmien ennuste paranee.
Keyword(s): Influenza Pandemic influenza Healthcare Social services National preparedness plan


Files in this item

Files Size Format View
Influenssapande ... tukset ja varautuminen.pdf 871.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record