Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Ankara vastuu ja lakisääteinen vakuutus vahingonkärsijän näkökulmasta

Show full item record

Title: Ankara vastuu ja lakisääteinen vakuutus vahingonkärsijän näkökulmasta
Author(s): Savelius, Anni-Kaarina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Discipline: Obligation law
Language: Finnish
Acceptance year: 2015
Abstract:
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millä perusteella ja minkälaisissa erilaisissa tilanteissa vahingonkärsijälle suoritettava korvaus voi ankaran vahingonkorvausvastuun ja toisaalta lakisääteisten vakuutusten tilanteissa muodostua täyttä korvausta pienemmäksi. Korvauksen rajoittumista tarkastellaan ankaran vahingonkorvausvastuun osalta sekä lakisääteisiin vakuutuksiin perustuvien korvausjärjestelmien osalta potilasvahinkolain, liikennevakuutuslain sekä tapaturmavakuutuslain sääntelemissä tilanteissa. Tutkielmassa näkökulma on erityisesti vahingonkärsijän. Vahingonkorvausoikeudessa tarkastelunäkökulma on perinteisemmin ollut vahingonaiheuttajan, eli on keskitytty tarkastelemaan muun muassa sitä, minkälaisissa tilanteissa vahingonkorvausvastuuseen on mahdollista joutua. Ankaran vastuun tavoitteena on kuitenkin ennen muuta vahingonkärsijän suojeleminen. Tästä syystä ankaraan vastuuseen joutumisen saatetaankin usein ajatella merkitsevän sitä, että vahingonkärsijän asema muodostuu tällöin automaattisesti paremmaksi kuin esimerkiksi tavallisen tuottamusperusteisen vastuun tilanteissa. Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu. Ankara vastuu ei ole yhtenäinen ilmiö, joka aktualisoituisi aina samalla tavoin, vaan se pitää sisällään hyvin monenlaisia tilanteita, joilla on ainoastaan tiettyjä yhteisiä tekijöitä. Ankaran vastuun tilanteissa vastuun tosiasiallinen ankaruus voi tapauskohtaisesti vaihdella merkittävästikin Tästä syystä myös vahingonkärsijälle suoritettavan korvauksen määräytymisessä voi esiintyä tapauskohtaisesti suurta vaihtelua. Tutkielmassa tarkastellun perusteella vahingonkärsijälle suoritettava vahingonkorvaus voi muodostua täyttä korvausta alemmaksi seuraavin perustein: lain soveltamisalaan liittyvät rajoitukset ja erityiset vahinkomääritelmät, ylivoimaiset tapahtumat, vahingonkärsijän oma myötävaikutus, vahingonkorvaukselle asetetut ylä- ja alarajat, vahingonkorvauksen kohtuusperusteinen sovittelu. Lakisääteisiin vakuutuksiin perustuvissa korvausjärjestelmissä perusteita ovat tutkielmassa tarkastellun perusteella soveltamisalaan liittyvät rajoitukset ja erityiset vahinkomääritelmät, vakuutuskorvauksille asetetut ylä- ja alarajat, sekä vahingonkärsijän oma myötävaikutus. Tutkielman perusteella kaikkein merkittävin ryhmä näistä ovat lakien soveltamisalaan liittyvät rajoitukset ja erityiset vahinkomääritelmät, joiden vahingonkärsijän korvaus voi määräytyä vain osittain ankaran vastuun perusteella. Lisäksi tietyt vahinkolajit voivat jäädä kokonaan lain soveltamisalan ulkopuolelle. Ankaran vahingonkorvausvastuun tilanteessa sekä potilasvahinkolain, liikennevakuutuslain ja tapaturmavakuuslain sääntelemissä tilanteissa vahingonkärsijällä on usein mahdollisuus vaatia korvausta lisäksi muun muassa vahingonkorvauslain nojalla siltä osin kuin vahinko ei ole korvattavissa tietyn erityislain nojalla. Lainsäätäjä on ajatellut tämän mahdollisuuden turvaavan vahingonkärsijän asemaa, sillä vahingonkärsijän ei näin tarvitse tyytyä siihen, että hän ei saa korvausta ankaran vastuun nojalla. Käytännössä ongelmaksi voi tällöin muodostua kuitenkin se, että vahingonkorvauslain nojalla korvauksen saaminen edellyttää vahingon ja syy-yhteyden lisäksi vahingonaiheuttajan tuottamuksen toteen näyttämistä, mikä voi tietyissä ankaran vastuun tilanteissa olla lähes mahdotonta. Vahingonkorvauksen saamisen edellytykset muodostuvat näin osittain tiukemmiksi kuin ankaraa vastuuta sääntelevän erityislain puitteissa, ja (täyden) korvauksen saaminen voi joissakin tapauksissa muodostua vaikeaksi. Vahingonkärsijän korvaussuojaa on tutkielmassa tarkasteltujen lakein osalta vuosien kuluessa parannettu, ja myös meneillään olevissa lainuudistuksissa tärkeimpien tavoitteiden joukossa on juuri vahingonkärsijän aseman parantaminen edelleen. Tilannetta voidaan vahingonkärsijän näkökulmasta pitää jo verrattain tyydyttävänä, sillä muun muassa henkilövahingoista suoritettavien korvausten alentamista yllä mainituin perustein on rajoitettu merkittävästi. Yksittäisen vahingonkärsijän kannalta voi kuitenkin edelleen syntyä tilanteita, joissa korvaussuoja jää puutteelliseksi.


Files in this item

Files Size Format View
OTM_tutkielma_AnniSavelius_2015.pdf 506.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record