Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Naismetsänomistajan muotokuva

Show simple item record

dc.date.accessioned 2015-06-10T09:21:54Z
dc.date.available 2015-06-10T09:21:54Z
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/1553
dc.title Naismetsänomistajan muotokuva fi
ethesis.discipline Skogsekonomi sv
ethesis.discipline Forest Economics en
ethesis.discipline Metsäekonomia fi
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/7589e9c3-6eeb-4efd-b28e-54262e09fae3
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/c7df5167-a7c2-4c80-96c7-1c8d14d8e804
ethesis.department Institutionen för skogsvetenskaper sv
ethesis.department Department of Forest Sciences en
ethesis.department Metsätieteiden laitos fi
ethesis.faculty Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Faculty of Agriculture and Forestry en
ethesis.faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/b197f237-5f76-4651-a885-b5b849512034
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
dct.creator Paaja, Pipsa
dct.issued 2015
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Yksityismetsät kattavat hieman yli 60 prosenttia maamme metsäalasta ja suurin osa näistä metsistä on perheiden omistuksessa. Yksityismetsänomistajia on tutkittu Suomessa melko paljon, mutta pelkästään naismetsänomistajiin kohdistuvia tutkimuksia on hyvin vähän. Teoriapohjana käytettiin aiempia suomalaisia, ruotsalaisia ja yhdysvaltalaisia naismetsänomistajatutkimuksia. Tutkielman tavoitteena oli selvittää naismetsänomistajien täsmällisempi suhteellinen osuus kaikista metsänomistajista sekä tutkia naismetsänomistajien taustapiirteitä ja metsätaloudellista käyttäytymistä. Lisäksi tutkittiin naismetsänomistajien neuvonta-aktiivisuutta ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomalainen metsänomistaja 2010 –aineistoa, joka on kerätty vuosilta 2004-2008 postikyselynä. Otos (13000) oli jaettu 13 metsäkeskukseen ja käyttökelpoisia vastauksia oli saatu 6318. Metsänomistajien taustapiirteitä ja käyttäytymistä arvioitiin laskemalla keskiarvoja ja ristiintaulukoita. Neuvonta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä analysoitiin lineaarisella regressiomallilla sekä logit-mallilla. Naismetsänomistajien suhteellinen osuus on aiemmin laskettu suoraan kyselytutkimukseen vastanneen tilan metsäasoista vastaavan henkilön sukupuolen mukaan, jolloin naisten osuudeksi on saatu 25 prosenttia. Tässä tutkimuksessa otettiin huomioon myös ne naismetsänomistajat, jotka omistivat metsää yhdessä kyslyyn vastanneen puolisonsa kanssa, jolloin naisten osuudeksi saatiin 38 prosenttia. Kun yhtymä- ja perikuntaomisteisten tilojen jäsenten kohdalla noudatettiin yleistä sukupuolijakaumaa, jolloin puolet jäsenistä laskettiin olevan naisia, saatiin naisten osuudeksi 44 prosenttia metsänomistajista. Naismetsänomistajat olivat miehiä iäkkäämpiä ja paremmin koulutettuja. Naismetsänomistajat tekivät metsänhoitotöitä ja myivät puuta miehiä vähemmän sekä käyttivät metsäneuvontapalveluita ja osallistuivat metsäneuvontatilaisuuksiin miehiä vähemmän. Naisten omistamat metsätilat olivat miesten tiloja pienempiä. Lisäksi naismetsänomistajien tavoitteet poikkesivat miesmetsänomistajien tavoitteista: yli kolmannes naisista kuului virkistyskäyttäjien ryhmään. Naismetsänomistajat olivat miehiä passiivisempia metsänomistuksessa. Naisten passiivisuus voi osittain selittyä heidän erilaisilla tavoitteillaan, sillä yli kolmannes naisita kuului tavoitteiltaan virkistyskäyttäjien ryhmään. Naismetsänomistajia voisi rohkaista toimimaan aktiivisemmin erilaisten vertaisverkostojen avulla, joita on sovellettu esimerkiksi Yhdysvalloissa. fi
dct.abstract Over 60% of all the forest land in Finland is owned by private forest owners and most of these forests are owned by families. Private forest owners have been studied in Finland quite a lot, but there are still quite few studies about women owning forest land. The theory is based on previous Finnish, Swedish and American studies about female forest owners. The goals of this study were to describe women and their behaviour as forest owners as well as explore how they use forest consultation services, which background characteristics influenced the usage and how it differed from men’s behaviour. The data used in this study was Suomalainen metsänomistaja 2010 and it has been gathered during 2004-2008 via postal survey. The sample, 13,000, was divided into 13 forest centres. Valid responses were obtained 6318, so the percentage of responses was 49,2%. The background characteristics and behaviour of female forest owners were explored by using means and cross-tabs. Linear regression model and logit-model were used to describe the usage of forest consultation services and the background characteristics influencing it. On the supposition that the amount of the female forest owners has been under estimated in previous studies (25%), the purpose of this study is also to determine more exact number. Previously, the amount of female forest owners has been estimated on the strength of the respondent of the postal survey, but it hasn’t been taken into account that men are more likely to answer the survey than women. This study showed that 38% or 44% of all forest owners in Finland were women depending on the calculation method. Female forest owners were older and better educated than men, but they sold less wood as well as did less maintenance work and also their estates were smaller. Women used the forest consultation services less frequent than men. Women’s goals of owning forest were also different from men’s, since over a third of women used their forest for recreational purposes. Women were more passive forest owners than men. This can be partly explained by the large amount of women using their forest for recreational purposes. Women could be encouraged to be more active through a women’s own network. These kinds of networks have been put into practice for example in the USA. en
dct.subject naismetsänomistajat fi
dct.subject yksityismetsät fi
dct.subject neuvonta fi
dct.subject metsänhoitotyöt fi
dct.subject puunmyyntikäyttäytyminen fi
dct.subject sukupuoli fi
dct.subject metsänomistuksen rakene fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Karppinen, Heimo
ethesis.supervisor Hänninen, Harri
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype Master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:d5301a1f-ee9d-42c2-9cf6-276519cbfd6a
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2015-05-12 16:32:19:557
ethesis.principalprofessor Valsta, Lauri
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201506101413
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Files Size Format View
Pipsa_Paaja_pg_2015.pdf 1.287Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record