Tässä tutkielmassa tarkastellaan osakeyhtiön tarkoitusta ja sen suhdetta yhteiskuntavastuuseen erityisesti pörssiyhtiön näkökulmasta. Osakeyhtiöiden yhteiskuntavastuu on muun muassa viime vuosikymmenen lopun finanssikriisin ja suurten, monikansallisten pörssiyhtiöiden entistä suuremman yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi herättänyt viime vuosina entistä enemmän keskustelua. Keskustelussa osakkeenomistajakeskeisyyttä on toisinaan kritisoitu varsin voimakkaasti. Osakkeenomistajakeskeisyyden on katsottu vähentävän yhteiskunnan kokonaishyvinvointia tai johtavan ainakin haittoihin suhteessa yhtiön muihin sidosryhmiin.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. onko osakeyhtiöllä yhteiskuntavastuuta osakeyhtiölain näkökulmasta, 2. miten osakeyhtiöiden vastuullisuus toteutuu ja millaisia motiiveja yhtiöillä on vastuullisuuden toteuttamiseen, ja 3. tulisiko osakeyhtiöllä olla yhteiskuntavastuuta tehokkuuden näkökulmasta? Ensimmäistä ja toista tutkimuskysymystä lähestytään tarkastelemalla osakeyhtiölain mukaista osakeyhtiön toiminnan tarkoitusta, yhtiön johdon roolia osakeyhtiön toiminnan tarkoituksen toteuttamisessa ja yhtiön edun sisältöä. Kolmatta tutkimuskysymystä lähestytään käsittelemällä sidosryhmäkeskeisen ja osakkeenomistajakeskeisen mallin esittämiä perusteluita sille, miksi osakeyhtiöillä tulisi tai ei tulisi olla yhteiskuntavastuuta sekä näihin näkemyksiin kohdistuvaa kritiikkiä.
Tutkielma edustaa lainopillista ja oikeustaloustieteellistä lähestymistapaa. Tutkielmassa käytetään ensimmäisen ja toisen tutkimuskysymyksen osalta lainopillista metodia, minkä lisäksi hyödynnetään oikeustaloustiedettä ja haastatteluja täydentävinä metodeina. Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta hyödynnetään oikeustaloustieteen metodia.
Tutkielman johtopäätösten mukaan osakeyhtiöllä ei ole mitään yleistä velvollisuutta edistää osakkeenomistajien edun ohella myös yhtiön muiden sidosryhmien etuja tai sitä ympäröivän yhteiskunnan hyvinvointia. Osakeyhtiöllä ei siten ole yhteiskuntavastuuta osakeyhtiölain näkökulmasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osakeyhtiöllä ei olisi lainkaan vastuuta sitä ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan, vaan että osakeyhtiön vastuu sitä ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan toteutuu muun lainsäädännön noudattamisen ja yhtiön johdon fidusiaaristen velvollisuuksien kautta silloin, kun vastuullisuuden toteuttaminen on osakkeenomistajien edun mukaista. Osakeyhtiön vastuullisuus voi toteutua yhtiön johdon fidusiaaristen velvollisuuksien kautta esimerkiksi siten, että yhtiön johto käyttää vastuullisuutta kilpailuetuna, keinona maksimoida yhtiön arvo tai innovaatioiden lähteenä. Osakeyhtiöllä ei vastaavasti tulisi olla tehokkuuden näkökulmasta yhteiskuntavastuuta de lege ferenda. Tehokkuuden näkökulmasta kaikista tehokkain keino yhtiön muiden sidosryhmien etujen ja ympäröivän yhteiskunnan hyvinvoinnin huomioon ottamiseen on osakeyhtiöoikeuden ulkopuolella eli muulla lainsäädännöllä ja sopimuksin. Julkisen vallan tulee siten viime kädessä vastata osakeyhtiöiden yhteiskuntavastuun muotoamisesta. Julkisen vallan tulee huolehtia siitä, että yhtiöiden toimintavapautta säännellään riittävästi ja että yhtiöt kantavat vastuunsa julkisen vallan sääntelyä noudattamalla. Osakkeenomistajakeskeisyyteen kohdistuvasta kritiikistä huolimatta osakeyhtiölain tulevassa uudistustyössä osakeyhtiölakia ei siten tehokkuuden näkökulmasta ole perusteltua muuttaa aiempaa sidosryhmäkeskeisemmäksi.
