Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

"Et mä tiiän et mä en oo vaan pikku piste sitä taulua, vaan mä oon sitä taulua." : 5.-luokkalaisten kokemuksia osallisuudesta alakoulussa ja partiossa

Show full item record

Title: "Et mä tiiän et mä en oo vaan pikku piste sitä taulua, vaan mä oon sitä taulua." : 5.-luokkalaisten kokemuksia osallisuudesta alakoulussa ja partiossa
Author(s): Järvinen, Katri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Discipline: Educational Psychology
Language: Finnish
Acceptance year: 2017
Abstract:
Aim and background. This research aims to give a voice for children in the field that studies children's participation. Many studies have primarily used adult's views on participation and studied how this kind of participation is practiced in children's communities. These assumptions often miss children's complex and variable views of participation in their different environments. The aim of this research is to create a better understanding of the phenomenon of children's participation in school and scouting and guiding. By studying two environments this research tries to open children's views about participation as a phenomenon that children experience differently in their diverse social contexts. In this way the phenomenon is studied more widely and attempted to understand it as a part of children's lifes everywhere, not just at school. By creating the phenomenon of participation as children see it aims also to give better understanding about how to evolve children's participation both in school and scouts and also in the educational research. Methods. The research material was collected in the spring of 2017 in semi-structured interviews with five 5th graders who were also scouts. Every interviewee was interviewed twice: once at the scouts meeting place about scouting environment and once at school about school environment. Before the interview the children filled out a short sheet about how they feel about the interview and how much they know about certain concepts (for example local group or student council) they were to be asked about in the interviews. Every interview included a storycrafting assignment aimed to make the social encounter more equal between the researcher and the child. The research was carried out as a phenomenographic analysis. Conclusions. According to the results children experience both scouts and the school environment to be child centered communities, though are in fact separated from the decision-making processes. In both environments children participated in the decision-making only in certain places that were specifically meant for them. These places do not penetrate the decision-making of the communities but only include a part of it. Based on the analysis children saw their role in the decision-making and participating mainly to be sufficient and fair. They did not see that children could nor needed to have a bigger role as members of studied communities. Whereas children had some expectations towards school as an enabler of children's participation in society, scouting was not seen to have a similar role. Scouting was seen as a friendlier environment that allows children more freedom than school or other environments. The results show that there is a need for qualitative research about participation of children also in other environments than schools. Studies about participation of children also need more understanding about how children themselves experience participation so that the results would be more compatible in the light of the theoretical understanding of participation
Tavoitteet. Monet tutkimukset ja niiden tulkitseminen ovat nojanneet aikuisten käsityksiin ja oletuksiin lasten osallisuuden kokemuksista, eikä lasten kokemusmaailman ja osallisuuden ilmiön monimuotoisuutta ole aina huomioitu. Tutkimuksen tarkoitus on muodostaa käsitys lasten kokemasta osallisuudesta koulussa ja partiossa ja soveltaa usein koulumaailmaan linkitettyä teoriaa lasten vapaa-aikaan koulun ulkopuolella. Lisäksi tutkimuksella pyritään kokoamaan lasten käsitystä osallisuudesta ilmiönä, jotta osallisuutta voitaisiin kehittää lasten näkemysten pohjalta niin koulussa, partiossa kuin kasvatustieteellisessä tutkimuksessakin. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea 5.-luokkalaista, partiossa seikkailijaikäkauteen kuuluvaa lasta. Jokaista osallistujaa haastateltiin kahdesti, kerran koulussa ja kerran partiokololla. Ennen haastattelua kartoitettiin esitietolomakkeiden avulla lasten tunnelmia haastatteluun osallistumisesta sekä myös tietoa haastatteluun liittyvistä käsitteistä (esim. lippukunta ja oppilaskunta). Haastatteluiden alkuun sisältyi tilannetta tasa-arvoistava sadutustehtävä, mutta syntyneitä satuja ei otettu mukaan analyysiin. Analyysi toteutettiin fenomenografisen analyysin keinoin, erittelemällä lasten käsityksiä osallisuudesta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lapset kokevat sekä partion että koulun lapsikeskeisiksi yhteisöiksi, mutta kokevat olevansa niissä tapahtuvasta päätöksenteosta irrallaan. Kummassakin ympäristössä lapset osallistuvat päätöksentekoon vain tiettyjen, lapsille tarkoitettujen osallistumisen paikkojen kautta. Nämä paikat eivät läpäise koulua ja partiota yhteisöinä tai ole joustava osa niissä tapahtuvaa päätöksentekoa, vaan koskevat tiettyjä, pääasiassa aikuisten määräämiä paikkoja. Lapset näkivät roolinsa pääsääntöisesti riittävänä ja perusteltuna, eivätkä kokeneet heillä olevan kykyä tai tarvetta enempään. Koululle lapset osoittivat joitakin vaateita osallisuuden ja lasten kuulemisen kannalta, mutta partiolla tällaista tehtävää tai velvollisuutta ei aineiston valossa annettu. Partion lapset näkivät ystävällisempänä ympäristönä, jossa he saavat olla vielä vapaammin kuin koulussa. Tulokset osoittavat, että tarvetta lasten osallisuuden kokemusten laadulliselle tutkimukselle myös muualla kuin koulussa on. Lisäksi lasten osallisuuden tutkimus kaipaa tietoa lasten omista osallisuuden käsityksistä, jotta lasten osallisuutta käsittelevät tutkimukset antaisivat osallisuuden teoreettisen käsitteen valossa vertailtavampia tuloksia.
Keyword(s): lasten osallisuus osallisuuden kokemus osallisuus koulussa osallisuus partiossa partio lapsinäkökulmainen tutkimus haastattelututkimus fenomenografinen analyysi


Files in this item

Files Size Format View
jarvinen-katri_pg_2017.pdf 1.860Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record