| dc.date.accessioned |
2017-12-13T12:38:18Z |
|
| dc.date.available |
2017-12-13T12:38:18Z |
|
| dc.date.issued |
2017-12-13 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/16386 |
|
| dc.title |
Raskausajan D-vitamiinipitoisuuden yhteys lapsen aistiherkkyyteen yhden vuoden iässä |
fi |
| ethesis.discipline |
Psychology |
en |
| ethesis.discipline |
Psykologia |
fi |
| ethesis.discipline |
Kehityspsykologia |
fi |
| ethesis.discipline |
Psykologi |
sv |
| ethesis.faculty |
Lääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Medicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/a4d5aaa2-b5aa-41a7-ba4c-e5e0df7a902d |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Elo, Katja |
|
| dct.issued |
2017 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Goals. Earlier studies have shown that prenatal environment and/or nutrition may program diseases later in life. Over the past few years much interest has emerged on the association between prenatal vitamin D and child's later development. However, there is no earlier research on the connection between prenatal vitamin D and child's sensory processing. Sensory processing problems are common in autism spectrum disorder and previous studies have shown the possible association between prenatal vitamin D and autism spectrum disorder. The goal of this study is to examine whether prenatal vitamin D level is associated with child's sensory processing at the age of one year.
Methods. This research is part of a Helsinki University Children's Vitamin D Intervention Trial Study (ViDI). This study includes mothers (n=831), whose vitamin D concentration has been measured in their early and/or late points of pregnancy and who have also filled in Sensory Experience Questionnaire (SEQ) measuring child's sensory features at one-year follow-up. Prenatal vitamin D concentration was split into quadrants and treated as a dichotomous variable. The lowest quadrant reflected "a low vitamin D concentration"-group and rest of the values were named as "a high vitamin D concentration"-group. Prenatal vitamin D level was also analyzed as a continuous variable. The factor analysis was conducted with SEQ. A factor analysis showed that three factor solution fitted the data. These factors, which describe child's sensory features, were named as sensory over-responsivity, sensory under-responsivity and sensory seeking. Linear regression analysis was used to examine the association between prenatal vitamin D concentration and child's sensory features.
Conclusions and results. A higher vitamin D level in the late-pregnancy was associated with higher sensory seeking score at one year of age when examined as a continuous variable. When controlling confounding variables (i.e., child's gender, child's date of birth, mother's maternal smoking habits, mother's age, education, marital status and BMI before pregnancy) the association remained significant. There was no statistically significant association between vitamin D level and sensory over-responsivity or sensory under-responsivity scores. Prenatal vitamin D level in early-pregnancy was not associated with child's sensory features, measured either as a continuous or as dichotomous variable. These results are in line with the earlier studies that vitamin D levels in pregnancy might be associated with fetus brain development and that is how prenatal vitamin D concentration might affect fetal programming during the sensitive periods of gestation. |
en |
| dct.abstract |
Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että sikiöaikaiset ravitsemus ja/tai ympäristötekijät voivat ohjelmoida sairauksien syntyä myöhemmin elämässä. Viime vuosina raskausajan D-vitamiinipitoisuuden yhteys lapsen myöhempään kehitykseen on herättänyt paljon kiinnostusta. Vielä ei ole yhtään aikaisempaa tutkimusta, jossa keskityttäisiin raskausajan D-vitamiinipitoisuuden ja lapsen aistiherkkyyden välisen yhteyden tarkasteluun. Erityisen yleistä aistiherkkyys on autismikirjon häiriössä ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että äidin raskausajan D-vitamiinipitoisuudella saattaa olla yhteys autismikirjon häiriön ilmenemiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko äidin raskausajan D-vitamiinipitoisuus yhteydessä lapsen aistiherkkyyteen yhden vuoden iässä. Tällainen näkökulma antaa myös yhden ikkunan autismikirjon häiriön kehityksen tarkasteluun.
Menetelmät. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston Lasten ViDI- tutkimusta (Vitamin D intervention trial), joka on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tässä tutkimuksessa on mukana ne äidit (n = 831), joilta on mitattu D-vitamiinipitoisuus alku- ja/tai loppuraskaudessa ja jotka ovat täyttäneet lapsen aistipiirteitä mittaavan Sensory Experience (SEQ)- kyselylomakkeen lapsen ollessa noin yhden vuoden ikäinen. Raskausajan D-vitamiinipitoisuus jaettiin kvartiileihin siten, että alin kvartiili muodosti luokan "matala D-vitamiinipitoisuus" ja loput arvot luokan "korkea D-vitamiinipitoisuus". Raskausajan D-vitamiinipitoisuutta käsiteltiin myös jatkuvana muuttujana. SEQ- kyselylomakkeen pohjalta tehtiin faktorianalyysi ja muodostettiin kolmen faktorin ratkaisu. Lapsen aistiherkkyyttä kuvaavat faktorit nimettiin aisti yliherkkyydeksi, aisti aliherkkyydeksi ja aistihakuisuudeksi. Raskausajan D-vitamiinipitoisuuden ja lapsen aistiherkkyyden välistä yhteyttä tarkasteltiin lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset ja johtopäätökset. Kun loppuraskauden D-vitamiinipitoisuutta tarkasteltiin jatkuvana muuttujana, loppuraskaudessa mitatulla D-vitamiinipitoisuudella oli yhteys lapsen aistihakuisuuteen. Korkeampi loppuraskauden D-vitamiinipitoisuus oli yhteydessä korkeampaan aistihakuisuuden pistemäärään yhden vuoden iässä. Yhteys säilyi merkitsevänä, kun kontrolloitiin lapsen sukupuoli, äidin tupakointi raskauden aikana, äidin koulutus, siviilisääty, äidin ikä, äidin BMI ja syntymävuodenaika. Aisti yliherkkyyteen tai aisti aliherkkyyteen loppuraskauden D-vitamiinipitoisuudella ei ollut yhteyttä. Alkuraskauden D-vitamiinipitoisuudella ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä aistiherkkyyden faktoreihin jatkuvana tai luokkamuuttujana. Tämä tutkimus antaa viitteen siitä, että loppuraskauden korkeat D-vitamiinipitoisuudet vaikuttavat aistihakuisuuden ilmenemiseen jälkeläisessä. Tulokset tukevat käsitystä, että raskaudenaikaisella D-vitamiinipitoisuudella on yhteys aivojen kehitykseen sikiöaikana ja tätä kautta äidin D-vitamiinipitoisuus saattaa vaikuttaa sikiöaikaiseen ohjelmoitumiseen kehityksen herkkyyskausien aikana. |
fi |
| dct.subject |
raskausajan D-vitamiinipitoisuus |
fi |
| dct.subject |
aisti yliherkkyys |
fi |
| dct.subject |
aisti aliherkkyys |
fi |
| dct.subject |
aistihakuisuus |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Heinonen-Tuomaala, Kati |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:64792e4c-1ddd-42ef-a9d5-b21c22dda6fb |
|
| ethesis.degreeprogram |
Psykologian koulutus |
fi |
| ethesis.degreeprogram |
Psychology |
en |
| ethesis.degreeprogram |
Utbildning i psykologi |
sv |
| ethesis.degreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/7b634cdd-6fae-4784-8c9a-302c45ce982c |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2017-11-03 10:37:30:928 |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-201712135879 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
