Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Raatsanympyrältä Kiinanmuurille : Haminan epäviralliset paikannimet

Show full item record

Title: Raatsanympyrältä Kiinanmuurille : Haminan epäviralliset paikannimet
Author(s): Uotila, Maritta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Discipline: Finnish Language
Language: Finnish
Acceptance year: 2017
Abstract:
Tutkielmassa tarkastellaan Haminan kaupungin epävirallista paikannimistöä. Nimiaineisto käsittää n. 750 epävirallista paikannimeä. Koska Hamina on varuskunta -ja linnoituskaupunki, näkyvät myös näiden paikkojen nimet aineistossa. Renessanssin ihanteen mallinen ympyräasemakaava tuo erikoisen lisänsä Haminan nimistöön. Aineisto koostuu eri-ikäisten kaupunkilaisten kotikaupungistaan käyttämistä nimistä, ei siis vain nuorten. Nuorimmat vastaajista olivat 15-vuotiaita, vanhimmat liki 80-vuotiaita. Suurin osa vastaajista oli syntyperäisiä haminalaisia. Aineisto on koottu kyselylomakkein ja haastatteluin. Haminalaiset ovat nimenneet eniten rakennuksia, toiseksi eniten liikkeitä ja kadunkulmia. Ne ovat kaikille kaupunkilaiselle tärkeitä maamerkkejä ja kiintopisteitä. Linnoituksen eri osia, mm. valleja, ovat nimenneet eniten vanhat ja keski-ikäiset, joiden aikana linnoitus ja vallit olivat avoimia. Niillä vietettiin vapaa-aikaa toisin kuin nykyään. Nuoret tuntevat lähinnä Keskusbastionin tapahtuma-areenana. Vanhat ja keski-ikäiset tuntevat myös hyvin varuskunnan vanhinta nimistöä, joista vanhimmat ovat 1800-luvun lopulta. Ammattiupseerit tuntevat varuskunnan nimistöä työnsä puolesta, nuoret tuntevat vain keskeisimmät nimet Rukin ja Sotkun. Varuskunta onkin ollut 1980-luvun jälkeen suljettua aluetta. Enemmistö annetuista nimistä on muodostettu virallisten nimien pohjalta eli sekundaaristi. Yleisin nimien muodostustapa on johtaminen – jopa keski-ikäisten aineistossa. Nuoret muodostivat nimiä myös lyhentämällä ja leikittelemällä nimillä. Heidän aineistossaan tapaakin eniten rinnakkaismuotoja eli saman nimien eri variantteja ja nimien ketjuuntumista (esim. Ravintola Kiina > Kinise > Kinkkis > Kinuli > Kinuksi > Kinuskila). Nimillä leikittelyä ja nimimukaelmia tapaa myös keski-ikäisillä. Assosiaationimiä on kaikilla ikäryhmillä ja vanhojen aineiston nimiä leimaa usein humoristisuus. Nimillä leikittelyä ei sen sijaan ole. Vertailevia siirrynnäisiä on kaikilla ikäryhmillä jonkin verran (Marmaris, Itkumuuri, Siperia, Sahara). Primaareja nimiä annetaan usein paikoille, joilla ei ole virallista nimeä. Nimet annetaan silloin jonkin paikan erityispiirteen mukaan. Yleisimmin nimi annettiin paikan sijainnin mukaan, mutta hyvin yleisesti myös asujan ja jonkin paikalla tapahtuneen mukaan. Asujan mukaan antoivat paikoille eniten nimiä vanhat kaupunkilaiset, jotka tunsivat mm. Linnoituksen kaupunginosasta lähes jokaisen talon asujan mukaan. Kadunnimiä ei juuri tarvittu. Kaupunki näyttäytyy eri-ikäisten aineistoissa erilaisena. Nuorille kaupunki on ajanviettopaikka, jossa kaupat, kioskit, ostoskeskukset ja parkkipaikat ovat tärkeitä kiintopisteitä. Keski-ikäisten aineistossa korostuvat teiden nimet, mutta myös baarien, liikkeiden ja varuskunnan eri osien nimet. Vanhojen aineistossa taas painottuvat asuinrakennusten, kulmien, kahviloiden ja luonnonpaikkojen nimet. Se, että kaupunki on eri-ikäisille erilainen, näkyy myös nimien säilymisessä ja siinä, mitä nimiä eri-ikäiset tarvitsevat. Koko nimiaineistosta on säilynyt kaikkien ikäryhmien yhteisessä käytössä vain 14 nimeä. Vanhoilla ja keski-ikäisillä oli paljon yhteistä säilynyttä nimistöä, samoin keski-ikäisillä ja nuorilla. Kaupunkinimistöä leimaa muutos, ja tämä näkyy säilyneissä nimissä. Tosin vanha nimistö säilyy niin kauan kuin paikoista puhutaan.


Files in this item

Files Size Format View
Uotila_Maritta_Progradu_2017.pdf 1.238Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record