Finess-tutkimus on astman, keuhkoahtaumataudin ja hengitystieoireiden esiintyvyyttä ja ilmenemistä selvittävä pohjoismainen tutkimus. Ensimmäisessä 1996 vuonna tehdyssä osatutkimuksessa selvitettiin hengitysteitä ahtauttavien sairauksien ja hengitysoireiden esiintyvyyttä sekä oireita. Vuoden 2016 tutkimuksen tavoitteena oli puolestaan selvittää onko uusia hengityselinsairauksia ilmennyt kuluneen 20 vuoden aikana. 2016 vuoden seurantatutkimukseen kerättiin 8000 hengen kohortti valikoiden iän ja sukupuolen mukaan vastaamaan silloista väestöä. Postikysely lähetettiin 5435 henkilölle, jotka olivat alkuperäisestä väestöotoksesta tavoitettavissa.
Vuoden 2016 tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi selvittää Finess-kyselytutkimukseen vastaamattomien taustoja käytettävissä olevan tilastomateriaalin avulla, tutkia vastanneiden keskeisiin tupakointiin ja hengitystiesairauksiin liittyviä asioita sekä selvittää 20 vuoden aikana kuolleiden henkilöiden kuolemansyyt.
Toteutettu tutkimus on kolmiosainen ja sen ensimmäisessä osiossa tutkitaan käytettävissä olevien tilastotietojen avulla vuoden 2016 Finess kyselytutkimuksen vastanneita ja ei-vastanneita henkilöitä. Tarkoituksena oli selvittää, onko muuttujilla selkeää vaikutusta vastausosuuteen. Lisäksi tarkastellaan tekijöitä ja syitä jotka johtivat koehenkilön vastaamattomuuteen.
Toisessa osassa tarkastellaan koehenkilöiden sairastavuutta muutamien keskeisten kysymysten avulla sekä heidän tupakointitottumuksiaan. Tarkastelussa on huomioitu koehenkilöiden vastauskieli ja vastaustapa.
Lopuksi käsitellään tutkimuksen aikana kuolleiden henkilöiden kuolemansyitä ja väestön yleisiä kuolemansyitä. Kuolemansyiden luokittelu perustuu kansainväliseen ICD-10 tautiluokitukseen ja kuolinsyyt on jaettu peruskuolemansyiksi, tilaston peruskuolemansyiksi 54-luokkaisena aikasarjana, välittömiin kuolinsyihin ja 1.-4. myötävaikuttaviin kuolemansyihin.
Tuloksissa vertaillaan vastausosuuteen vaikuttavia tekijöitä ja tarkastellaan eri tekijöiden vaikutusta vastaamiseen. Tuloksia vertaillaan kokonaisvastausosuuden, sukupuolen, ikäryhmän, kieliryhmän, kotipaikkakunnan ja kotimaisen kielen mukaan. Tuloksissa esille nousi, että verrattaessa vuoden 1996 tutkimukseen lääkärin toteaman astman sairastavuus oli kasvanut 4,5%. Tämän lisäksi havaittiin, että suurimmat erot vastanneiden ja ei-vastanneiden kesken muodostaneet muuttujat olivat kotipaikkakunta, kotimainen kieli, ikäryhmä ja kieliryhmä.
Kyselytutkimukset ovat laajasti käytössä lääketieteellisissä epidemiologisissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli edesauttaa kyselytutkimusten suorittamista, helpottaa vastaajan roolia ja kartoittaa vastausaktiivisuuteen liittyviä tekijöitä.
