| dc.date.accessioned |
2018-03-14T12:31:57Z |
|
| dc.date.available |
2018-03-14T12:31:57Z |
|
| dc.date.issued |
2018-03-14 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/17378 |
|
| dc.title |
The influence of specific language impairment on child, parent and dyadic behaviour : comparison of receptive and expressive language impairment |
en |
| ethesis.discipline |
Kehityspsykologia |
fi |
| ethesis.faculty |
Lääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Medicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/a4d5aaa2-b5aa-41a7-ba4c-e5e0df7a902d |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Hakala, Suvi |
|
| dct.issued |
2018 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
eng |
|
| dct.abstract |
Tavoitteet: Kielellinen erityisvaikeus on kielen kehityksen häiriö, joka asettaa haasteita lapsen ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle ja on täten merkittävä riskitekijä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään vähän siitä, miten erilaiset kielelliset vaikeudet vaikuttavat lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia miten puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen painottuvat kielelliset erityisvaikeudet vaikuttavat lapsen, vanhemman ja dyadin toimintaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa.
Menetelmät: Tutkimuksen otos koostui Helsinki Longitudinal SLI study – seurantatutkimukseen osallistuneista lapsista ja vanhemmista. Tutkimukseen osallistui 85 lasta, joiden iät vaihtelivat välillä 36–81 kuukautta. Lapsista 53 lapsella oli puheen tuottamiseen erityisvaikeus (F80.1) ja 32:lla puheen ymmärtämisen erityisvaikeus (F80.2). Vuorovaikutusta arvioitiin Ericksonin sensitiivisyys-asteikkoja käyttäen piirustuksen, palapelin kokoamisen ja vapaan leikin aikana. Diagnoosiryhmiä vertailtiin kovarianssianalyysillä ja Mann-Whitney U testeillä.
Tulokset ja johtopäätökset: Kielellisellä erityisvaikeudella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys lapsen sinnikkyyteen, innokkuuteen, myöntyväisyyteen sekä lapsen kokemukseen istunnosta. Ne lapset, joilla kielellinen vaikeus painottui puheen tuottamiseen, olivat innokkaampia, sinnikkäämpiä, tottelevaisempia ja kokivat vuorovaikutuksessa enemmän onnistumisia ja pystyvyyttä. Kielellisellä erityisvaikeudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta vanhemman tai dyadin toimintaan. Keskiarvoerot viittaisivat siihen, että lapsen ymmärtämiseen painottuvat kielelliset ongelmat saattavat heijastua osalla vanhemmista vähäisempään emotionaaliseen tukeen sekä ohjeistuksen laatuun ja ajoitukseen. Tämä tukee aiempia löydöksiä, joissa kielihäiriöisten lasten vanhemmat saattavat olla vähemmän responsiivisia, koska näiden lasten vuorovaikutus tarjoaa vähemmän tilaisuuksia vastata. Reseptiivisen ryhmän heikompi osallistuvuus ja kokemus vuorovaikutuksesta viittaavat siihen, että nämä lapset tukea osallistuakseen vuorovaikutukseen aktiivisesti. |
fi |
| dct.abstract |
Objectives: Specific language impairment (SLI) is an impairment of oral language, which places demands on parent-child interaction, putting children at-risk for adverse developmental outcomes. Little is known about how different types of language impairment affect parent-child interaction. This study aims to examine how language impairment influences child, parent and dyadic behaviours between dyads with children who have expressive- and receptive-SLI.
Methods: The sample included 85 children aged 36-81 months participating in the Helsinki Longitudinal SLI study. The sample consisted of 53 children with expressive-SLI (F80.1), and 32 children with receptive-SLI (F80.2). Parent-child interaction was evaluated using Erickson’s sensitivity scales during drawing, puzzle-making, and free play. Groups were compared using analysis of covariance and Mann-Whitney U tests.
Results and conclusions: Children with expressive-SLI were found to be more persistent, enthusiastic, compliant and have a more positive experience of the interaction overall, when compared to children with receptive-SLI. SLI did not have a statistically significant effect on any of the parent and dyadic variables. Group means suggest that some parents may provide less emotional support and instruction to children with receptive-SLI. This could support earlier findings, which suggest that parents of language-impaired children adjust their behaviour to that of their children. Less active participation and poorer experience of the expression of children with receptive-SLI suggests that they need more support facilitate participation. |
en |
| dct.subject |
specific language impairment |
en |
| dct.subject |
parent-child interaction |
en |
| dct.subject |
dyadic |
en |
| dct.subject |
receptive |
en |
| dct.subject |
expressive |
en |
| dct.subject |
sensitivity |
en |
| dct.language |
en |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/eng |
|
| ethesis.language |
englanti |
fi |
| ethesis.language |
English |
en |
| ethesis.language |
engelska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Pesonen, Anu-Katriina |
|
| ethesis.supervisor |
Heinonen-Tuomaala, Kati |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:807c6d93-3d3e-4298-aee4-c9d900ed2b5d |
|
| ethesis.degreeprogram |
Psykologian koulutus |
fi |
| ethesis.degreeprogram |
Psychology |
en |
| ethesis.degreeprogram |
Utbildning i psykologi |
sv |
| ethesis.degreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/7b634cdd-6fae-4784-8c9a-302c45ce982c |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2018-02-15 14:59:25:308 |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-201803141465 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| ethesis.discipline.med |
Kehityspsykologia
|
fi |
