Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Autoimmune Diseases and Oral Health : 30-Year Follow-Up of a Swedish Cohort

Show full item record

Title: Autoimmune Diseases and Oral Health : 30-Year Follow-Up of a Swedish Cohort
Author(s): Julkunen, Anna; Heikkinen, Anna Maria; Söder, Birgitta; Söder, Per-Östen; Toppila-Salmi, Sanna; Meurman, Jukka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Discipline: Infectious DiseasesPeriodontologyOdontology
Language: English
Acceptance year: 2017
Abstract:
Aim: Oral infections up-regulate a number of systemic inflammatory reactions that, in turn, play a role in the development of systemic diseases. We investigated the association between oral health and autoimmune diseases in a cohort of Swedish adults. Hypothesis was that poor oral health associates with incidence of autoimmune diseases. Materials and Methods: Overall 1676 subjects aged 30–40 years old from Stockholm County (Sweden) participated in this study in 1985. Subjects were randomly selected from the registry file of Stockholm region and were followed-up for 30 years. Their hospital and open health care admissions (World Health Organization ICD 9 and 10 codes) were recorded from the Swedish national health registers. The association between the diagnosed autoimmune disease and the oral health variables were statistically analyzed. Results: In all, 50 patients with autoimmune diagnoses were detected from the data. Plaque index was significantly higher in the autoimmune disease group (≥median 35 (70%) vs. under median 872 (54%), p = 0.030). No statistical difference was found in gingival index, calculus index, missing teeth, periodontal pockets, smoking or snuff use between patients with and without autoimmune disease. Conclusions: Our study hypothesis was partly confirmed. The result showed that subjects with a higher plaque index, marker of poor oral hygiene, were more likely to develop autoimmune diseases in 30 years.
Suuperäiset tulehdukset, kuten parodontiitti, vaikuttaa koko kehon tulehdusasteeseen. Infektiot kehossa voivat laukaista autoimmuunisairauksia, joten tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, voiko parodontiitilla ja autoimmuunisairauksilla olla yhteyttä. Tutkimukseen osallistui 1676 satunnaisesti valittua tukholmalaista potilasta, joiden ikä oli 30-40 vuotta tutkimuksen aloitusvuonna 1985. Potilaille tehtiin suun perustutkimus sekä heidän terveystottumuksia, kuten tupakointia ja nuuskan käyttöä, kysyttiin. Potilaita seurattiin 30 vuotta, jona aikana heidän sairaalan ja avoterveydenhuollon ICD9 ja ICD10 koodit kirjattiin tutkimukseen. Kaikkiaan 50 potilaalla oli todettu autoimmuunisairaus ja heidän suunterveysparametreja verrattiin terveisiin potilaihin (n=1626). Merkittävänä tuloksena saimme, että autoimmuunisairailla potilailla oli korkeampi plakki-indeksi (plakin määrä) verrattuna terveisiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja emme löytäneet ryhmien välillä hammaskivi-indeksin, ientulehdus-indeksin, puuttuvien hampaiden lukumäärän, syventyneiden ientaskujen, tupakoinnin tai nuuskaamisen suhteen. Tutkimuksemme hypoteesi toteutui kuitenkin siltä osin, että potilaille, joilla oli suurempi plakki-indeksi, ja siten huono suuhygienia, kehittyi 30-vuoden seurannassa todennäköisemmin autoimmuunisairaus.
Keyword(s): autoimmune disease oral health association plaque index follow-up study autoimmuunisairaus suun terveys assosiaatio plakki-indeksi seurantatutkimus


Files in this item

Files Size Format View
Tutkielma_eThesis_AnnaJulkunen.pdf 301.6Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record