Fiscal Policy in a Liquidity Trap

Likviditeettiansalla tarkoitetaan tilannetta, jossa nimelliset korot ovat lähellä nollaa tai jopa nollassa, ja seurauksena perinteiset rahapoliittiset interventiot talouskasvun parantamiseksi korkoja alentamalla ovat tehottomia. Erilaisia epätavallisempia finassi- ja rahapoliittisia toimenpiteitä voidaan kuitenkin käyttää nimellisten korkojen nollarajan kiertämiseksi. Tämä tutkielma tutkii kahta erilaista mahdollista likviditeettiansatilannetta: luottamukseen pohjautuvia likviditeettiansoja, joiden syy löytyy kuluttajien luottamukseen kohdistuvista ulkosyntyisistä shokeista, sekä fundamentaalisia ansoja, jotka syntyvät kuluttajien preferensseihin vaikuttavien diskonttaus-kertoinshokkien takia. Tutkielma keskittyy pääosin tutkimaan ensin mainittuja luottamuspohjaisia likviditeettiansoja ja lisäksi soveltaa tätä analyysiä todelliseen tilanteeseen Japanissa, joka on kärsinyt jo pitkään taantumasta sekä lähellä nollaa olevista nimellisistä koroista. Tutkielman teoriaosuudessa esitellään malli, jossa perustason finanssipoliittisiin työkaluihin kuuluu julkisen kulutuksen lisääminen sekä kaksi erilaista veroa: könttävero ja tulovero. Lisäksi mallia laajennetaan sisältämään myös arvonlisävero sekä firmojen voittojen verotus. Tavoitteena on analysoida, kuinka sekä perinteiset että epätavallisemmat finanssipoliittiset keinot toimivat erilaisissa likviditeettiansoissa, etenkin luottamukseen pohjautuvassa tapauksessa. Teorian pohjana käytetyt tärkeimmät lähteet ovat Mertens ja Ravn (2014) sekä Correia, Nicolini ja Teles (2013). Tutkielmaan sisältyy myös kvantitatiivinen arviointi, joka pohjautuu teoreettiseen malliin ja Japanin talouden analyysiin. Tämä tuo myös uutta panosta aiempaan tutkimukseen, joka on suureksi osaksi keskittynyt USA:n ja Euroopan talouksiin. Tämän osion tuloksien perusteella tuloverojen alentaminen yhdessä arvonlisäveron korotuksen kanssa vaikuttaa inflaatioon positiivisemmin kuin pelkkä tuloverojen alentaminen. On kuitenkin huomioitava, että Japanissa käytetyn samantyyppisen finanssipolitiikan todelliset vaikutukset eivät ole olleet yksiselitteisiä.