Vuonna 2008 alkaneessa Verohallinnon organisaatiouudistuksessa keskeinen tarkoitus oli ratkaisutoiminnan yhdenmuikaistaminen ja VM:n ohjausvallan tehostaminen. Tätä varten VH:n muodostettiin ratkaisutoiminnan verkostot, joiden välityksellä verolajien johtavat asiantuntijat huolehtivat tulkinnallisten aineellisten kysymysten yhdenmukaisesta ratkaisukäytännöstä ja keskitetystä ratkaisuvallan käytöstä. Valtakunnallinen ohjaus on tapahtunut Yritysverotuksen Ohjaus- ja kehittämisyksikön ratkaisutoiminnan verkostojen pöytäkirjojen välityksellä. Nämä ovat muotoutuneet Verohallinnon sisällä keskeisiksi "oikeuslähteiksi" virkailijoiden käytössä, mutta samaan aikaan tieto niistä on pyritty mahdollisimman hyvin salaamaan asianosaisilta ja verovelvollisilta yleisesti.
Tutkielmassa on tarkoitus kuvata Verohallinnon arvonlisäverotusta koskevaa ratkaisutoimintaa, ratkaisujen syntymekanismeja ja ratkaisutoiminnan ohjauksen merkitystä yksittäisissä verotuspäätöksissä. Tarkoitus on arvioida ratkaisutoiminnan keskitettyä aineellista ohjausta suhteessa viranomaistoiminnan laillisuusperiaatteen vaatimuksiin siltä osin, kun tällä voi olla merkitystä ratkaisutoiminnan verkoston tuottamien ohjausasiakirjojen julkisuuslain soveltamisessa.
Tutkimus tarkastelee keskeisiä arvonlisäverotuksen ratkaisutoiminnan verkoston asiakirjoa, verkoston pöytäkirjoja ja johtavan veroasiantuntijan linjauksia ja pyrkien selvittämään miten ne näyttäytyvät julkisuusperiaatteen sekä hyvän hallinnon edellytysten valossa. Se pyrkii myös valoittamaan sitä, mikä oikeudellinen merkitys verohallinnon keskitetyllä ratkaisutoiminan ohjauksella ja sen tuottamilla asiakirjoilla kuten Verohallinnon julkaisemilla ohjeilla ja ratkaisutoiminnan salaamilla sisäisillä virallisohjeilla on ja mikä on näiden sitovuus oikeudellisesti ja tosiasiallisesti.
