Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D003390"

Suolistosyövän seulontaohjelma käynnistyi Suomessa vuonna 2004 ja osallistuvuus on ollut kohtalaisen hyvällä tasolla, noin 70 %:ssa. Tähän mennessä on tarkasteltu vain rajallisesti sitä, millaiset ihmiset seulontaan osallistuvat ja millaiset eivät. Tutkielman tavoitteena on selvittää eroja osallistuvuudessa eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Lisäksi tarkastellaan sukupuolen, kielen ja asuinpaikan vaikutusta. Aineiston muodostivat 5185 henkilöä, joille lähetettiin kutsu suolistosyövän seulontaan ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Osallistumista tarkasteltiin Poisson-regressiomallin avulla ja luottamusvälit saatiin ylihajonnan huomioivalla keskivirheellä. Korkeammassa sosioekonomisessa ryhmässä osallistuttiin seulontaan suhteellisesti noin viidenneksen enemmän kuin alemmassa. Sekä kouluttautuminen että korkeampi ammattiasema kasvattivat osallistuvuutta myös itsenäisesti. Muita osallistumista lisääviä tekijöitä olivat maaseudulla asuminen, kotimainen äidinkieli, Tampereen tai Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella eläminen ja ennen seulontaa lähetettyyn elintapakyselyyn vastaaminen. Tuloksia voidaan hyödyntää uudessa suolistosyövän seulontaohjelmassa ottamalla jo suunnitteluvaiheessa sosioekonomiset erot huomioon ja etsimällä keinoja erojen kaventamiseen ennen ohjelman käynnistämistä. Sosioekonomiset erot osallistuvuudessa lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät seulontaohjelman vaikuttavuutta.

Eri tutkimusten mukaan useissa ammateissa on kohonnut riski sairastua suusyöpään. Alkoholi ja tupakka ovat suusyövän tärkeimmät riskitekijät. Pohjoismaiseen ammatilliseen syöpätutkimusaineistoon perustuvan tutkimuksen tarkoitus oli selvittää eri ammattien suusyöpäriskiä alkoholinkäytön ja tupakoinnin vakioinnin jälkeen. Aineisto käsittää 14.9 miljoonaa ihmistä ja 28 623 kielen, suuontelon ja nielun syöpätapausta Pohjoismaissa vuosina 1961-2005. Alkoholin kulutusta eri ammateissa on arvioitu maksakirroosikuolleisuuden sekä maksasyöpäilmaantuvuuden perusteella, ja tupakointia keuhkosyöpäilmaantuvuuden perusteella. Useimmissa tapauksissa eri ammattien kohonneet suusyöpäriskit pienenivät alkoholin käytön ja tupakoinnin vakioinnin jälkeen, mutta joihinkin ammatteihin jäi kohonnut riski vielä vakioinnin jälkeenkin. Tälläisiä ammatteja olivat taiteilijat, journalistit, tarjoilijat ja hammaslääkärit. Hammaslääkäreiden kohonnut riski sairastua kielisyöpään on uusi löydös, joka saattaa selittyä ammattiin liittyvällä kemiallisella tai papilloomavirus (HPV) altistuksella. Taiteilijoilla, journalisteilla ja tarjoilijoilla ei löytynyt suusyövälle altistavia tekijöitä, mutta on mahdollista, ettei tutkimuksessa pystytty eliminoimaan kaikkea tupakoinnin ja alkoholinkäytön vaikutusta.

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2014 maailman standardiväestön mukaan ikävakioitu ilmaantuvuus oli miehillä 28.3 ja naisilla 20.6 100000 henkilövuotta kohti. Korkean sosioekonomisen aseman on aikaisemmissa, ennen 2000-lukua, Suomessa tehdyissä tutkimuksessa havaittu olevan yhteydessä korkeampaan suolistosyövän ilmaantuvuuteen kuin matalan sosioekonomisen aseman. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla suolistosyövän ilmaantuvuutta ja ilmaantuvuustrendejä kalenteriajassa sosioekonomisen aseman ja koulutustason mukaan erikseen paksusuolen, distaalisen ja proksimaalisen paksusuolen ja peräsuolen osalta. Tutkimusaineistona käytettiin Suomen Syöpärekisterin syöpätapauksia (n=78099) ja Tilastokeskuksen tietoja sosioekonomisesta asemasta ja koulutustasosta Suomen väestössä vuosina 1976–2014. Sosioekonomisen aseman osalta tarkastelu rajattiin lisäksi alle 85-vuotiaaseen väestöön vuosina 1995–2014, jotta useimmille pystyttiin määrittämään eläköitymistä edeltävä asema. Koulutusmuuttujan analyysissä mukana oli 77641 tapausta ja sosioekonomisen aseman tarkastelussa 40675. Syöpätapausmäärä suhteutettiin vastaavan väestöryhmän henkilövuosimäärään. Ryhmien välisiä eroja ja niiden muutoksia vertailtiin Poisson-regressiomallien avulla. Tarkastelujakson alussa (1976–1979) sekä keskiasteen että korkeakoulutettujen miesten paksusuolen syövän ilmaantuvuus oli suurempi kuin peruskoulun käyneillä (30% ja 55%). Viimeisellä periodilla (2010–2014) vastaavat erot olivat enää -3% ja 0%. Koulutusryhmien väliset ilmaantuvuuserot kapenivat tilastollisesti merkitsevästi miehillä paksusuolen (p=1.76x10-8) ja distaalisen paksusuolen (p=4.5x10-7) osalta. Naisilla ja peräsuolen osalta molemmilla sukupuolilla koulutusryhmien väliset erot olivat vähäisiä tarkasteluperiodin alussa, eikä tilastollisesti merkitseviä ilmaantuvuuden muutoksia havaittu. Sosioekonomisen aseman osalta suolistosyövän ilmaantuvuudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia ryhmien välillä. Paksusuolen syövän ilmaantuvuus kasvoi koko tarkastelujakson ajan etenkin peruskoulutetuilla miehillä. Tulos korostaa suolistosyövän elintapoihin liittyviin riskitekijöihin perustuvan ehkäisyn merkitystä erityisesti tässä ryhmässä.

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti yleinen naisten syöpä. Suomessa sen kokonaisilmaantuvuus on laskenut, mutta nuorilla naisilla ilmaantuvuus on nousussa meillä ja muualla maailmassa. Ikäjakauma on myös kaksihuippuinen, jonka toinen huippu koskee hedelmällisessä iässä olevia naisia. Perinteinen kohdunkaulan syövän hoitomuoto on ollut radikaali kohdunpoisto aina 2000 -luvulle asti, jonka myötä potilaiden hedelmällisyys menetettiin. Trakelektomia on hedelmällisyyden säästävä kohdunkaulan syövän leikkaus. Leikkauksia on tehty Helsingissä vuodesta 2004 asti 24 kappaletta. Tarkastelimme retrospektiivisesti potilaiden gynekologista, onkologista ja obstetrista vointia. Verrokkiryhmänä toimivat iältään vakioidut CIN 3 – kohdunkaulan muutoksen takia loop-hoidon läpikäyneet potilaat. Tautivapaana seurannan aikana säilyi 21 potilasta eli 87,5 %. Tauti uusiutui yhdellä potilaalla, ja yhden potilaan vartijaimusolmukkeesta löytyi tautia myöhemmässä tarkastuksessa. Yhden potilaan primäärileikkaus oli riittömötön. Potilailla todettiin 10 raskautta, joista vain yksi päättyi keskenmenoon ja yksi syntyi ennenaikaisesti. Intra-operatiivisia komplikaatioita ei todettu. Postoperatiivisia komplikaatioita oli noin kolmasosalla potilaita.