Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D010524"

Background: The population-based Finnish Cancer Registry (FCR) is an important resource for research and healthcare politics in Finland. The aim of this study was to validate the accuracy of the colorectal cancer (CRC) data within the FCR. Material and Methods: FCR data is based on independent cancer report forms (CRFs) from both clinicians and pathologists. Data from patients diagnosed with CRC during a randomized, population-based CRC screening program between 2004 and 2012 were extracted from the FCR and compared to data extracted from the original clinical patient records of these individuals by two gastrointestinal surgeons. The study focused on tumour characteristics and primary treatment. Accuracy was measured by calculating Cohen´s kappa coefficient (k), which considers the possibility of agreement by chance. Results: Altogether, 1475 patients were studied. k was 0.74 for stage, 0.87 for tumour location (right/left), 0.78 for a more detailed location, 0.72 for tumour histology, 0.46 for surgical removal of the primary tumour, and 0.43 for chemotherapy. Among those who underwent surgery, the radicality of surgical treatment had a k of 0.24. In total, 173 (12%) patients were lacking a CRF from a clinician. Conclusion: The FCR data had good accuracy regarding tumour characteristics, but poor accuracy in treatment information. The main reason for this suboptimal accuracy was missing CRFs from treating clinicians. Awareness of these findings is crucial when research and decision making is based on FCR data. Measures have since been taken to improve the completeness of FCR recording.

Studies have shown that there is a familial risk in developing lymphomas. This thesis aimed to find candidate predisposing mutations for inherited non-Hodgkin lymphoma susceptibility in a Finnish pedigree. Exome sequences were available from two individuals in the pedigree, and common mutations were sought from exomes using bioinformatical tools. The validity and uniqueness of these common mutations were verified, and variation segregation was assessed by sequencing variation areas from all lymphoma patients in the pedigree. After filtering, 13 common variations were found, but due to variation's presence also in healthy control samples or the lack of segregation in the kindred, no candidate variation explaining non-Hodgkin lymphoma clustering in the pedigree was found. However, this study proved a group of mutations that probably do not need further studies as candidate variations for inheritable non-Hodgkin lymphoma. This study also provided rough comparison data for two different DNA sequence analysis programs.

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin todettu uusi syöpä Suomessa ja leikkaus on sen ainoa parantava hoito. Potilaan on tultava toimeen leikkauksen jälkeisellä keuhkojen toiminnalla, joten leikkauskelpoisuus on selvitettävä ennen toimenpidettä. Spirometria, diffuusiokapasiteettitutkimus ja suorituskykytestit ovat ensivaiheen tutkimuksia keuhkotoiminnan ennustamisessa. Ventilaation ja perfuusion gammakuvausta eli radiospirometriaa voidan käyttää riskinarvion tarkentamiseksi. Sen avulla selvitetään keuhkojen perfuusion ja ventilaation alueellinen jakautuminen. Ventilaation ja perfuusion gammakuvaus suoritetaan tällä hetkellä kaksiulotteisella gammakuvauksen tasokuvantamismenetelmällä. Tutkimuksessani selvitän uuden SPECT/TT hybridikuvantamismenetelmän hyötyä verrattuna nykyiseen kaksiulotteiseen menetelmään sekä muihin vaihtoehtoisiin laskennallisiin menetelmiin keuhkosyöpäleikkauksen jälkeisen keuhkojen toiminnan arvioinnissa. Tutkimusaineistona on kymmenen kliinisellä indikaatiolla radiospirometrialla kuvattua potilasta, jotka ovat menossa keuhkosyöpäleikkaukseen Meilahden sairaalassa vuonna 2019-2020. Nykyinen kaksiulotteinen gammakuvauksen tasokuvantamismenetelmä tuotti kolmiulotteisen SPECT/TT-menetelmän kanssa varsin yhteneviä tuloksia koko keuhkon poiston osalta. Suunniteltaessa lohkon poistoa menetelmien erot lisääntyivät. Kliininen laskuri tuotti kuvantamista matalampia arvoja. Vain kaksiulotteiseen gammakuvauksen kuva-analyysiin perustuva menetelmä erosi merkittävästi muista menetelmistä, mikä vastaa aiempien tutkimusten tuloksia. SPECT/TT mahdollistaa kajoamattoman ventilaation ja perfuusion mittaamisen sekä tarkan keuhkosyöpäleikkauksen riskinarvion huomioiden erityisesti oikean keuhkon monimutkaisen kolmiulotteisen anatomian. Menetelmä otetaan HUS isotooppilääketieteellä käyttöön ensisijaiseksi radiospirometrian kuvantamismenetelmäksi.

Matriksin metalloproteinaasi 8 on kollageenia hajottava ihmisen elimistön erittämä entsyymi. Se osallistuu normaaliin kudosten muokkaamiseen ja tulehduksellisiin sairauksiin, kuten syöpään, parodontiittiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tässä tutkimuksessa aineistona ovat Pubmedistä haetut artikkelit ja FINRISK-tutkimuksessa vuonna 1997 kerätty aineisto 8349 henkilöltä. MMP-8-pitoisuus määritettiin tutkimushenkilöiden seerumista IFMA-menetelmällä. FINRISK-tutkimusaineistoa analysoitiin IMB SPSS Statistics-ohjelman avulla. Tulokseksi saatiin, että seerumin matriksin metalloproteinaasi 8:n pitoisuus on terveillä korkeampi kuin sairailla, kun tarkastellaan koko väestöä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ikäryhmien sisällä pitoisuus on kuitenkin sairailla korkeampi kuin terveillä. Matriksin metalloproteinaasi 8:n pitoisuus laskee iän myötä. Erot pitoisuudessa terveiden ja sairaiden välillä pienentyvät iän myötä. Viitearvot määritettiin tässä tutkimuksessa, ja ne ovat 5,33-241,2 ng/ml kaikille, naisille 5,61-250,1 ng/ml ja miehille 4,96-217,9 ng/ml. Terveillä ja sairailla tupakoitsijoilla pitoisuudet ovat käytännössä samat. Tupakoinnin lopettaneilla erot pitoisuudessa ovat terveiden ja sairaiden välillä suhteellisen suuret. Henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä, on matala matriksin metalloproteinaasi 8:n pitoisuus. Pitoisuus on tilastollisesti merkitsevästi matalampi myöhemmin puhkeavan diabeteksen suhteen. Tässä tutkimuksessa MMP-8:n pitoisuudet olivat sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla tutkittavilla henkilöillä matalat. Matriksin metalloproteinaasi 8:n pitoisuus korreloi positiivisesti CRP:n ja erityisen voimakkaasti fibrinogeenin kanssa. Vaikuttaa siltä, että kroonisesti sairailla pitoisuudet ovat matalat, akuutissa tilanteessa pitoisuudet nousevat ja ajan kuluessa laskevat takaisin mataliksi. Tämä koskee erityisesti sydän- ja verisuonitauteja. Hypoteesi tarvitsisi lisää tutkimusta, jotta pystyisimme MMP-8:n avulla seuraamaan ja ennustamaan taudinkulkua paremmin. (212 sanaa)

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2014 maailman standardiväestön mukaan ikävakioitu ilmaantuvuus oli miehillä 28.3 ja naisilla 20.6 100000 henkilövuotta kohti. Korkean sosioekonomisen aseman on aikaisemmissa, ennen 2000-lukua, Suomessa tehdyissä tutkimuksessa havaittu olevan yhteydessä korkeampaan suolistosyövän ilmaantuvuuteen kuin matalan sosioekonomisen aseman. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla suolistosyövän ilmaantuvuutta ja ilmaantuvuustrendejä kalenteriajassa sosioekonomisen aseman ja koulutustason mukaan erikseen paksusuolen, distaalisen ja proksimaalisen paksusuolen ja peräsuolen osalta. Tutkimusaineistona käytettiin Suomen Syöpärekisterin syöpätapauksia (n=78099) ja Tilastokeskuksen tietoja sosioekonomisesta asemasta ja koulutustasosta Suomen väestössä vuosina 1976–2014. Sosioekonomisen aseman osalta tarkastelu rajattiin lisäksi alle 85-vuotiaaseen väestöön vuosina 1995–2014, jotta useimmille pystyttiin määrittämään eläköitymistä edeltävä asema. Koulutusmuuttujan analyysissä mukana oli 77641 tapausta ja sosioekonomisen aseman tarkastelussa 40675. Syöpätapausmäärä suhteutettiin vastaavan väestöryhmän henkilövuosimäärään. Ryhmien välisiä eroja ja niiden muutoksia vertailtiin Poisson-regressiomallien avulla. Tarkastelujakson alussa (1976–1979) sekä keskiasteen että korkeakoulutettujen miesten paksusuolen syövän ilmaantuvuus oli suurempi kuin peruskoulun käyneillä (30% ja 55%). Viimeisellä periodilla (2010–2014) vastaavat erot olivat enää -3% ja 0%. Koulutusryhmien väliset ilmaantuvuuserot kapenivat tilastollisesti merkitsevästi miehillä paksusuolen (p=1.76x10-8) ja distaalisen paksusuolen (p=4.5x10-7) osalta. Naisilla ja peräsuolen osalta molemmilla sukupuolilla koulutusryhmien väliset erot olivat vähäisiä tarkasteluperiodin alussa, eikä tilastollisesti merkitseviä ilmaantuvuuden muutoksia havaittu. Sosioekonomisen aseman osalta suolistosyövän ilmaantuvuudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia ryhmien välillä. Paksusuolen syövän ilmaantuvuus kasvoi koko tarkastelujakson ajan etenkin peruskoulutetuilla miehillä. Tulos korostaa suolistosyövän elintapoihin liittyviin riskitekijöihin perustuvan ehkäisyn merkitystä erityisesti tässä ryhmässä.

Lääketieteessä kuvantamistutkimuksissa hyödynnetään usein kolmiulotteista (3D) mallintamista, jotta tutkittava kohde pystyttäisiin hahmottamaan yksiselitteisemmin. Sen sijaan histopatologiassa kaksiulotteinen (2D) esittämistapa on edelleen vallitseva tapa ilmoittaa esimerkiksi poistetun kasvaimen leikkausmarginaalit. Tutkimuksemme tarkoitus oli esittää leikkauksessa poistetun pehmytkudosresekaatin sisällä olevan kasvaimen dimensiot ja siitä tehtyjen histologisten leikkeiden sijainnit 3D muodossa luomalla resekaatista ja sen leikkeistä digitaalinen 3D-malli. Kehittelimme menetelmän käyttäen yleisesti saatavilla olevia instrumentteja keskittyen kielen levyepiteelikarsinooman mallintamiseen. Loimme menetelmän tunnistamalla ja ratkomalla ongelmia, jotka liittyivät histologisten leikkeiden leikesuuntien valintaan, joka aiemman kirjallisuuden perusteella on ollut keskeinen haaste pehmytkudosresekaatin 3D-mallin luomisessa. Tavanomaiseen resekaatin käsittelyyn verrattuna lisävaiheita olivat ainoastaan leikkausresekaatin skannaaminen ennen histopatologisten leikkeiden keräämistä sekä itse karsinooman mallintaminen digitaaliseksi. Nämä lisävaiheet vaativat ainoastaan 3D pöytäskannerin ja 3D mallinnusohjelmiston. Työssä esittelemme leikkausresekaatin ja histopatologisten leikkeiden mallintamiseen liittyviä haasteita ja niille kehittämiämme ratkaisuja. Työn tuloksena esittelemme valmiin 3D-mallin kielen levyepiteelikarsinooman leikkausresekaatista ja sen sisällä olevasta varsinaisesta kasvaimesta sekä digitaalisena mallina että puoliläpäisevänä valumallina (3D-tuloste). Kuvaamme työssä myös työvaiheet, jotka vaaditaan 3D-mallin luomiseksi. Julkaisuhetkellä tietääksemme työmme on ensimmäinen yritys esittää kielikasvaimen histopatologiset marginaalit 3D muodossa, kun aiemmin vain 2D muoto on ollut saatavilla. 3D-mallin luominen metodillamme ei vaadi ennalta määrättyjä leikesuuntia. Metodimme tarjoaa yksiselitteisemmän ja selkeämmän tavan havainnollistaa kasvaimen marginaalit, topografia ja orientaatio. Metodiamme voitaisiin tulevaisuudessa käyttää työkaluna postoperatiivisessa arvioinnissa sekä adjuvanttihoitojen suunnitelussa.