Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p1630"

Tutkimus käsittelee semanttista teoriaa ja siitä erityisesti polysemiaa sekä psykolingvistiikan alaan kuuluvia prototyyppiteoriaa ja mielen sanakirja -mallia tutkimalla yhden englannin kielen sanan merkityshistoriaa. Tutkimusmenetelmänä on sanakirjaan pohjautuva tapaustutkimus, ja sen lähteenä on Oxford English Dictionary (3. päivitetyn laitoksen luonnosversio). Aineiston rajaus ajoittuu 1200-luvulta nykypäivään, joten muinaisenglanti sivuutetaan kokonaan. Lisätutkimusaineistona ovat The Helsinki Corpus of English Texts -korpuksen keski- ja varhaisnykyeng-lannin tekstit. Tutkimuksen tuloksena roll-sanalle löytyy 153 eri merkitystä, jotka jakautuvat viidelle erilliselle sanalle, joilla on kaikilla sama muoto. Kaksi sanoista on substantiiveja ja kolme verbejä. Kaksi verbiä on hävinnyt käytöstä – toisella näistä on yksi merkitys ja toisella kaksi. Loput kolme sanaa, kaksi substantiivia ja yksi verbi, osoittautuvat sangen polyseemisiksi: ensimmäisellä substantiivilla on 42 merkitystä kolmessa eri semanttisessa ryhmässä, toisella 18 merkitystä ja viimeisellä verbillä 90 merkitystä, jotka jakautuvat vielä yhdeksään eri semanttiseen ryhmään. Lisäksi kuusi nominilauseketta, 50 yhdyssubstantiivia, yksitoista verbilauseketta ja 92 partikkeliverbiä käyttävät kolmea elossa olevaa roll-sanaa. Osa vielä elossa olevien kolmen sanan sivumerkityksistä on ajan kuluessa kuollut pois, mutta suurin osa on edelleen käytössä, tosin osa ainoastaan erityissanastona. Tällaisia erityismerkityksiä esiintyy muun muassa arkkitehtuurissa, geologiassa, kielitieteessä ja musiikkiterminologiassa. Lisäksi osalla merkityksistä on vastaava merkitys toisessa roll-sanassa: esimerkiksi substantiivi ja verbi voivat liittyä samaan asiaan – toinen kuvaa objektia tietyssä liikkeessä ja toinen kyseistä liikettä. Tutkimuksen lopputulokseksi muodostuu hypoteesin mahdollinen paikkansapitävyys. Käytetty menetelmä ja aineisto eivät kuitenkaan osoita aukottomasti hypoteesin paikkansapitävyyttä vaan teoriakatsauksessa käsiteltyjä muita selitysmalleja on pidettävä myös mahdollisina. Asia vaatii lisätutkimusta, jossa kiinnitettäisiin huomiota erityisesti historiallisen korpuslingvistiikan tarjoamiin tutkimusmahdollisuuksiin sekä toisaalta joidenkin muiden tieteenalojen, kuten antropologian, psykologian ja sosiologian, tarjoamien selitysmallien yhdistämiseen lingvistiseen tutkimukseen laajemmin mitä pelkkä psykolingvistinen teoria tarjoaa.