Browsing by study line "Metsäbiotalouden liiketoiminta ja politiikka"

Tiivistelmä * Referat * Abstract Kasvava kysyntä uusiutuvalle energialle on ajanut Suomen energiasektoria yhä enemmän hyödyntämään biopohjaisia raaka-aineita, kuten kiinteitä puupolttoaineita energiantuotannossa. Asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että energia tuotetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti mahdollisimman vähäisin ilmastovaikutuksin. Kaskadikäyttöperiaate on osa EU:n uusiutuvan energian direktiiviä (RED), joka tavoittelee kestävämpiä energiaratkaisuja kaikilla EU:n talouden aloilla. Kasvava tarve uusiutuvalle energialle ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle luovat kestävyyttä ajatellen tarpeen selvittää, missä määrin Suomen kiinteän puupolttoaineen raaka-ainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Tutkielma keskittyy selvittämään, päätyykö aineskelpoista puuraaka-ainetta energiatuotantoon korkeamman jalostusasteen sijaan ja mitkä tekijät vaikuttavat puuraaka-aineen ohjautumiseen polttoaineeksi. Hypoteesina oli, että appropriate fit -periaate, joka edellyttää laadukkaimpien resurssien hyödyntämistä ensisijaisesti kaikkein vaativimpaan käyttöön, ei kaikilta osin toteudu Suomen nykyisillä kiinteän puupolttoaineen teollisilla raaka-ainemarkkinoilla. Hypoteesiin liittyy epäilys kiinteitä puupolttoaineita koskevan tilastoinnin paikkansapitävyydestä, joka on osaltaan mahdollistanut aineskelpoisen puuraaka-aineen energiakäyttöä. Tutkielma yhdistelee tilastollista vertailua ja asiantuntijahaastatteluihin nojaavaa laadullista analyysia. Tulokset osoittavat, että kiinteän puupolttoaineen teolliset raaka-ainemarkkinat noudattavat pääosin kaskadikäyttöperiaatetta, mutta yksittäisten poikkeamien todennäköisyyttä pidettiin mahdollisena puuraaka-aineen markkinaehtoisen ohjautumisen myötä. Yksittäisten poikkeamien lisäksi esiintyy kuitenkin alueellisesti jopa systemaattisia eroavaisuuksia siinä, missä määrin kiinteät puupolttoainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Lukuisten markkina-alueiden sekä metsäteollisuuden, suhteessa energiantuotantoon, maantieteellisesti epätasaisen jakautuneisuuden vuoksi, esiintyy Etelä-Suomessa ja rannikolla epätasapaino kiinteän puupolttoaineen tarjonnan ja kysynnän välillä. Puuraaka-aineen kysyntä on kasvanut sekä metsä- että energiateollisuuden parissa. Kasvavan kysynnän odotettiin lisäävän myös jalostuskelpoisen puuraaka-aineen energiankäyttöä erityisesti edellä mainituilla alueilla, joilla esimerkiksi metsähaketase on jopa nykyisellään alijäämäinen. Kiinteän puupolttoaineen tilastoinnin osalta tilastoviranomaisten julkaisut koettiin luotettaviksi ja tarkastelukin osoitti tilastoinnin olevan luotettavaa pääpuupolttoaineluokkatasolla. Tutkielman tulokset vahvistavat kuitenkin hypoteesia ja tunnistivat tarpeen kehittää runkopuuhakkeen laatua koskevan tilastoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta. Etenkin runkopuuhakkeen jakautumisessa pienpuuhun ja järeään puuhun, esiintyy tilastoinnissa enemmän epävarmuustekijöitä, eikä teknistä tilastointiharhan mahdollisuutta voida poissulkea aines- ja energiapuun kulutuksen välillä.

Rakennusteollisuuden suuret päästöt, alati nouseva ympäristötietoisuus ja tavoitteet kohti hiilineutraaliutta yhdessä väestönkasvun kanssa ajavat rakennusteollisuutta vääjäämättä keskelle muutosta. Puukerrostalojen on nähty toimivan yhtenä ratkaisuna tämän muutoksen edesauttamiseksi. Puukerrostalohankkeiden ekosysteemiin liittyvillä toimijoilla onkin täten mahdollisuus yhdessä toimien löytää uusia rakennusalan innovaatioita, joilla vastata koko alan kohtaamiin ulkopuolelta tuleviin muutostekijöihin, jotka osaltaan luovat painetta niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi käsitys liiketoimintaekosysteemikonseptin soveltuvuudesta puukerrostalohankkeisiin ja miten hanketoiminta tukee ekosysteemin toimintaa. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin saamaan vastauksia yhteistyöstä ja viestinnästä. Toinen tutkimuskysymys käsitteli puukerrostalohankkeissa mukana olleiden toimijoiden ympäristötietoisuutta. Tutkimus toteutettiin tekemällä 10 teemahaastattelua, jotka liittyivät kolmeen eri puukerrostalokohteeseen, jotka sijaitsivat Suomessa eri paikkakunnilla. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että näiden kolmen puukerrostalohankkeen liiketoimintaekosysteemit muodostavat useiden eri toimijoiden verkostoja, jotka toimivat ekosysteemin eri tasoilla yhteisenä päämääränään tuottaa laadukasta ja ympäristöystävällistä rakentamista, joka osaltaan lisää maamme hiilivarastojen määrää. Tätä edellyttää toimijoiden välinen yhteistyö, jossa viestintä koettiin pääsääntöisesti sujuvaksi. Toisaalta haasteita oli havaittavissa keskinäisessä kommunikoinnissa ja toimintatapojen yhteensovittamisessa, johtuen työskentelystä uuden asian äärellä. Aikataulutus, tutut toimijat sekä materiaalitoimittaja vaikuttivat positiivisesti hankkeen lopputulokseen. Hiilijalanjälki ja -kädenjälki laskelmiin toivottiin yhteneväisiä laskentatapoja, jotta vertailtavuus lisääntyisi. Hankkeissa tunnistettiin rakennusten potentiaali hiilivarastona ja puukerrostalohankkeiden ympäristömerkitys nähtiin suurena. Hankkeessa mukana olleet toimijat kokivat, että tarvittaisiin asennemuutosta niin kuluttajien kuin rakennusteollisuuden osalta, jotta puukerrostalohankkeiden määrää saataisiin nostettua. Nähtävissä oli haastateltujen taholta pohdintaa siitä, ovatko yritykset tarpeeksi laajasti omaksuneet ympäristöajattelun ja tullaanko asetettuihin vastuullisuustavoitteisiin pääsemään niin yrityksissä kuin laajemmalti rakennusteollisuuden puolelta. Tästä huolimatta puukerrostalorakentaminen nähtiin positiivisena asiana, jonka myötä on mahdollisuus ottaa askel kohti nykyrakentamista kestävämpää tilaa ja siten olla osana suurempaa, yhteistä muutosta, johon pääseminen edellyttää toimialat ylittävän yhteistyön laajentumista. Tämä kuitenkin vaatisi rakennuskäytäntöjen muuttamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla sekä avoimempaa yhteistyötä eri toimijoiden keskuudessa.

The textile industry is in a need of various solutions to address its sustainability and responsibility issues and goals the industry players have set. Sustainable textile material sourcing plays a remarkable role as a solution for such issues. In addition to sourcing cotton, polyester or other conventional textile materials, next generation textile fibres are a part solution for the industry. However, market diffusion of such innovative products is a complex process. Purpose of the study is to study the innovation commercialisation and innovation selling from the point of view of a start-up or an innovator company that develops such technologies for the market. The literature part of the study defines the key determinants for a successful innovation commercialisation, which are reflected to results of semi-structured interviews with innovators from the industry. By collecting views and perceptions by textile brand owners and consumers, the study forms a practical pathway for innovators to make their commercialisation process succeed, ultimately, in support to tackle the sustainability issues of the industry. Results of the study elaborate the importance of flowing exchange of information throughout the textile value chain. Information flow is based on the value propositions of the innovation, which function as core values of innovators’ team building and communication with the value chain and the consumers, to build grounds for innovation acceptance and market diffusion. Reciprocally, collecting feedback from both is crucial to adapt to expectations flexibly. Lack of consumer awareness and, therefore, currently slow implementation pace of next generation textile fibres by the brand owners limit the resources of innovators and slow down market diffusion. The study finds that the role of brand owners in shifting consumer perceptions of prevailing issues in the industry is centric. Generally, consumers find the sustainability topics the brand owners promote and state to be addressing, as the most concerning. Therefore, as the brands are sparsely involving or offering next generation textile fibres as solutions for the issues, consumers do not see them as sufficient solutions. The study concludes that commercialisation of next generation textile fibres requires better facilitated educative information flow from innovators with all stakeholders of the process to build consumer demand and to activate the value chain. The most evident measure for it would be the better utilisation of various key opinion leaders. Well facilitated information flow and early start of educative sharing of information are centric for the successful market diffusion.

Metsäalan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Metsiin kohdistuu suuria odotuksia uusiutuvien raaka-aineiden lähteenä, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä sekä hiilinieluna. Metsäalan koulutus näyttäytyykin siksi tulevaisuudessa ehkä tärkeämpänä kuin koskaan. Tulevaisuuden ammattilaisilla on edessään aikamme yksien suurimpien kysymysten ratkaiseminen. Yhteiskunnan muuttuvat odotukset julkishyödykkeille, kuten metsäluonnon monimuotoisuudelle, vaativat metsäalan perinteisten opetusaiheiden ja tapojen kehittymistä uuden tutkimustiedon ja muuttuvien odotusten mukana. Erityisesti ympäristöön liittyvien tieteiden opettamisessa painottuu se, miten luonto toimii. Metsätieteiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi konkreettisia maastokäyntejä. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa myös perinteisempiä opetustyylejä on hyvä kehittää ja arvioida niiden toimivuutta uusien innovaatioiden avulla. Tulevaisuudessa etämaastokäynnit voivat toimia opetuksen resurssina esimerkiksi niin, että opiskelijat voivat oppia etänä valitsemassaan sijainnissa digitaalisessa ympäristössä ainakin jonkin osa-alueen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutustutaan etämaastokäynnin toteutukseen sekä opiskelijoiden kokemuksiin toteutetusta etämaastokäynnistä. Tutkimuksessa kartoitetaan opiskelijoiden kokemusten perusteella sitä, miten etämaastokäyntejä tulisi toteuttaa tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla ja miten opiskelijoiden mielestä etämaastokäyntejä voitaisiin hyödyntää opetuksessa tai työelämässä. Aiempaa tutkimusta aiheesta löytyy niukasti, vaikkakin etämaastokäyntejä on testattu ulkomailla positiivisin tuloksin. Erityisesti ajan ja rahan säästyminen näyttäytyi aiemmissa tutkimuksissa positiiviseksi puoleksi, sen lisäksi että etämaastokäynti mahdollistaa sen, että siihen voi osallistua mistä tahansa ja se on saavutettavissa kaikille. Tulevaisuudessa tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää tulevien metsätieteiden etämaastokäyntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston ja Tapion palvelut Oy:n yhteisen Digitaalisuuden hyödyntäminen maastokäynneissä -hankkeen oppilaitososuudessa. Helsingin yliopiston ja Tapion hankkeessa pilotoitiin ja tutkittiin mahdollisuuksia järjestää maastokäyntejä etäyhteyksin. Hankkeessa tuotetun suoratoistetun etämaastokäynnin pohjalta toteutettiin Helsingin yliopiston Metsäekonomian ja markkinoinnin perusteet -kurssin opiskelijoille nauhoitemuotoinen etämaastokäynti. Etämaastokäynnin jälkeen opiskelijoilta kysyttiin heidän kokemuksiaan käynnistä Microsoft Forms - kyselytyökalulla. Saadut vastaukset, yhteensä 51 kappaletta, analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä hyödyntäen teemoittelua. Opiskelijat kokivat etämaastokäynnin pääosin positiivisena kokemuksena, ja ainakin useimmille jäi ainakin jotain oppeja käyttöön. Selkeästi negatiivisena etämaastokäynnissä näyttäytyi se, että ainakin tässä toteutuksessa opiskelijoiden sosiaalinen aspekti jäi puuttumaan. Lisäksi etämaastokäynnin haasteeksi muodostui videomateriaalin heikko laatu, jonka vuoksi osa koki maaston arvioinnin videolta hankalaksi. Etämaastokäyntien eduiksi opiskelijoiden vastauksissa muodostui se, että niiden avulla säästyy toteutuksen osalta aikaa ja rahaa, ja ne ovat perinteistä maastokäyntiä nopeampi suorittaa. Lisäksi ne ovat olla kaikille osallistujille saavutettavissa. Lisäksi osa opiskelijoista huomioi, että etämaastokäynti säästää myös ympäristöä. Vaikka etämaastokäynneissä on runsaasti kehitettävää, uskovat opiskelijat niillä olevan paikkansa niin opiskeluissa kuin tulevaisuuden työelämässä. Erityisesti opiskelijat kokivat, että etämaastokäynnit voisivat soveltua työelämässä metsänomistajapalveluihin sekä henkilöstön koulutukseen. Yhä lisääntyvän etätyön ja monipaikkaisuuden yhteiskunnassa tarvitsemme uusia etäosallistumisen mahdollisuuksia myös metsäalan opetukseen ja työelämään, johon etämaastokäynnit osaltaan voivat vastata.

Social media has emerged as a mainstream communication channel alongside traditional media. Twitter in particular has risen to a significant social role, even though it is not the most popular social media. Twitter serves as an arena for discussion, where a diverse user base expresses its views on issues such as logging. The logging amounts are much discussed because of the carbon emissions and the disruption of biodiversity it causes. This study uses data collected from Twitter, where logging is mentioned, and trends are formed to show the public's opinions on logging. This study uses framing analysis to analyse the content, language, and perspective of the tweets to form frames that describe public opinions. The data set is 500 tweets collected between 1 January 2022 and 31 November 2022, which were collected manually using Twitter's built-in advanced search function to limit the data using the search terms #logging and logging, and by limiting the timeframe. The collected data is analysed using framing analysis, after which larger frames representing consistent trends are formed from the frames. In the analysis, the most common frames were found to be the neutral information sharing frame and the forest use criticism frame, which was contrary to expectations given Twitter's reputation as a platform for heated debate. The next most common frame was the frame of defending nature conservation. The results show that public opinion is a combination of neutral information sharing and condemnation of logging. The results may have been influenced by the keywords chosen to collect the data, which are negatively charged in themselves. Twitter has worked well as a platform for information sharing and discussion, on forests and other topics. The future of Twitter is currently uncertain. Changes made by its current owner have caused problems and many users and advertisers have fled the platform. In the future, it remains to be seen whether a social media replacement for Twitter will be found, or whether the platform will change for the better.

Metsä Group lanseerasi vuonna 2021 uuden harvennusten raakapuun hinnoittelumenetelmän. Järeysrunko-hinta tarkoittaa, että harvennettavat puut ostetaan kokonaisina runkoina. Koko rungolle maksetaan sama kuutiohinta ja metsäomistajan saama hinta määräytyy poistettavien puiden keskijäreyden mukaan. Runkojen katkonta ei vaikuta metsänomistajan saamaan puukauppatuloon, mutta Metsä Group voi katkoa rungot markkinatilanteen vaatimilla mitoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, että saako Metsä Group taloudellista etua uudesta harvennusten hinnoittelumallista. Taloudellisen edun selvittämiseksi kartoitettiin puutavaralajihinnoittelun sekä järeysrunkohinnoittelun välisiä korjuunkuluja, täsmällisemmin hakkuukoneen tuottamia kuluja. Hakkuukoneen taksoitus perustuu poistettavan puuston keskijäreyteen. Tutkimuksessa käytetty valtakunnallinen harvennushakkuiden aineisto saatiin Metsä Groupilta ja se ajoittui 1.4.2021-29.3.2022 väliselle ajalle. Tutkittavaa aineistoa oli puutavaralajihinnoiteltujen puiden osalta --- kuutiometriä ja järeysrunkohinnoiteltujen puiden --- kuutiometriä, joka kattoi koko Suomen. Tutkimuksessa analysoitiin hakkuukoneesta muodostuneita kuluja hinnoittelumuodoittain koko Suomen osalta, johon sisältyivät neljätoista hankintapiiriä ja niiden sisältämät neljänkymmentä hankintaryhmää. Aineistossa olivat mukana yleisimmät puutavaralajit hinnoittelumuodoittain. Aluksi kartoitettiin kuitupuun ja tukin aiheuttamat hakkuukoneen kulut alueittain, joita verrattiin keskenään hinnoittelumuodoittain sekä selvitettiin, että selittikö mahdolliset järeyserot kulueroja. Eri hinnoittelumuotojen väliset hakkuukoneen kuluerot laskettiin ja raportoitiin jokaiselle hankintapiirille. Lopuksi selvitettiin keskiarvosta johdettavan keskihajonnan avulla, että vaikuttaako järeyteen perustuva puunhinnoittelu hakkuukoneen lopullisiin kuluihin. Hakkuukoneen suuremman kulun selittäväksi tekijäksi muodostui puutavaralajikauppojen osalta poistuman keskijäreyden virhearvio ja pienempi poistuman keskijäreys. Harvennusten poistuvan puuston keskijäreyden arviointivirhe oli järeyden suhteen suurempi kuin toteutunut. Tällöin hakkuukoneen kulu arvioitiin metsähakkuusopimuksen solmimisen yhteydessä pienemmäksi kuin se toteutuessaan oli. Järeysrunkohinnoittelussa vastaavanlaista poistuman keskijäreyden arviointivirheen aiheuttamaa kulua ei esiintynyt. Tutkimuksessa kartoitettiin harvennusten poistuman keskijäreyden arviointivirheelle rahallinen arvo alueittain, kuitupuun ja tukin osalta hakkuukoneen kuluille. Metsä Groupilla on tavoitteena lisätä järeysrunkohinnoittelua systemaattisesti kymmeneen prosenttiin harvennusten osalta. Kun kymmenen prosentin tavoite täyttyy Metsä Group saa taloudellista etua --- €. Metsä Groupin olisi suotavaa lisätä valtakunnassa uutta hinnoittelumenetelmää harvennuksilla ja korvata sillä useammin käytettyä puutavaralajihinnoittelua. Järeysrunkohinnoittelu tuo etua etenkin kuitupuun osalta hakkuukoneen kuluissa, koska korjuun hinta oli suurempi ja järeyden arviointivirheet olivat suhteessa suuremmat kuin tukin korjuussa.

Hiilinielujen kasvattaminen on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää. Kasvavan metsän rooli tunnustetaan tärkeäksi, mutta myös metsistä tapahtuvaan hiilen vapautumiseen on kiinnitettävä huomiota. Yksi keino hiilinielujen vahvistamiseen on kompensaatiojärjestelmä metsänomistajille. Hiilensidonnan lisäämiseen tähtäävä kannustin tarjoaa potentiaalisen instrumentin ilmastonmuutoksen hillintään metsäsektorilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin hiilikompensaatiojärjestelmien piirteitä ja metsänomistajien preferenssejä liittyä hiilensidonnasta maksettavaan järjestelmään kvantitatiivisen kyselyn ja tilastollisen mallinnuksen avulla. Metsänomistajille lähetettiin sähköinen kysely, jossa esiteltiin taustakysymyksien lisäksi yhdeksän vaihtoehtoista hiilikompensaatiojärjestelmää. Jokainen järjestelmä koostui neljästä ominaispiirteistä eli attribuutista, joista jokaisesta oli määritetty kolme vaihtoehtoista tasoa. Kyselyssä käytettiin paras-huonoin valintakoemenetelmää, jossa vastaaja valitsee esitetystä profiilista parhaimman sekä huonoimman vaihtoehdon. Kyselyn tuloksista aineistoon hyväksyttiin 1399 vastausta, joista mallinnettiin vaikutuskertoimet jokaiselle esitetylle attribuutin tasolle. Vaikutuskertoimet kuvastavat metsänomistajien preferenssejä ja niiden avulla voitiin järjestää attribuutit ja niiden tasot vaikuttavuusjärjestykseen. Hiilikompensaatiojärjestelmien ominaispiirteitä ovat kompensaation järjestäjätaho, kompensaatiosta saatava taloudellinen hyvitys, ohjelmakauden ennenaikaisen irtisanoutumisen sanktio ja sopimuksen tai ohjelmakauden sitoutumisaika. Tulokset osoittavat, että metsänomistajien mielestä kielteisimpiä ominaisuuksia olivat sitoutumisaika ja irtisanomissanktio, joskin sanktion suuruudella ei ollut merkittävää vaikutusta koettuun hyötyyn. Tärkeimpänä ominaisuutena nähtiin hehtaarikohtainen hyvitys, joka vaikutti eniten metsänomistajien kokemaan hyötyyn. Vastausaineiston mukaan metsänomistajat haluavat hiilikompensaatiojärjestelmän järjestäjäksi mieluiten voittoa tavoittelemattoman organisaation.

The value of wood production of forest property is based on the net present value of future cash flows. In practice, the value of the forest property can be determined by future cash flows, replacement cost or market price. When the valuation is based on the probable market value of the forest property on the free market, the valuation should be based on market information according to the International Valuation Standards. In Finland, the main forest property valuation methods are summation approach, income approach and market approach. Market information can be considered in income and market approaches as required by the International Valuation Standards. The market approach is based on comparison, where different descriptive and explanatory predictors that affect the transaction price are being compared. Income approach is based on the discounted net present value of future cash flows from forest. The market approach will lead directly to the likely market value if there are enough representative transactions. The income approach leads to the likely market value if the discount rate is derived from market information. In this case, the income approach is called market-based income approach. The aim of this study is to determine how usable market approach is for valuation of forest properties. In this study different price models are created with large transaction price statistics, containing over 4 500 forest property transactions between years 2017–2020, which includes average forest inventory data transaction-wise. Price models explain the variation between price per hectare by region with average forest inventory data. The price models are compared to marked-based income approach with most recent transactions due to transactions price statistics used in this study (n=158). To calculate the marked-based income approach for different forest properties, open forest data were acquired from Finnish Forest Centre and internal rates of return were calculated transaction-wise. The market-based income approach was calculated with IPTIM Assets -software provided by Simosol. According to the results of this study, it was found that the market approach could explain the variation of price per hectare well, but the results of price models remained quite inaccurate by root mean square error. When determinants were added, model-specific explanation rates increased, and the accuracy of the models improved. The most comprehensive model included region, volume (m3/ha), proportion of seeding stands on forest land (ha), log percentage (%) and year as determinants for price per hectare. The most comprehensive model had an explanation rate of 88,1 %, RMSE of 686 €/ha and RMSE % of 19,5 %. For the calculation of market-based income approach, internal rates of return were calculated. The average internal rate of return was 4,2 % and the median was 2,4 %. Treatment and the net present values of forest properties were optimized with average internal rate of return. The open forest data caused significant uncertainty in comparison of different approaches. The market approach appeared to be more accurate than the market-based income approach according to RMSE and RMSE %. The results of the comparison can only be considered as indicative due to relatively small sample size. According to this study, the market approach is usable for determining the market value of forest properties, but due to contingency on the forest property market, the results of models were relatively inaccurate. In the future combination of open forest data and transactions price statistics would improve the use of market approach and market-based income approach.

Parhaillaan on meneillään globaali energiamurros, jonka aikana siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja korvataan ne hiilineutraaleilla energiamuodoilla, kuten aurinko- ja vesivoimalla. Jotta energiamurros tapahtuisi oikeudenmukaisesti, tulisi kaikilla ihmisillä olla mahdollisuus olla osana murrosta ihmisen taustoista riippumatta. Suomessa lähiötaloyhtiöiden asukkaiden siirtyminen vähähiilisempään asumiseen on ollut toistaiseksi hidasta. Siksi lähiöissä on edelleen paljon mahdollisuuksia energiakulutuksen vähentämiseen, joka pienentäisi myös huomattavasti suomalaisten kotitalouksien päästöjen kokonaismäärää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lähiöissä asuvien ihmisten näkökulmasta, miten lähiöiden vähähiilistä asumista voitaisiin edistää, ja kuinka suuria vaikutusmahdollisuuksia asukkaat kokevat heillä olevan vähähiilisen asumiseen liittyen. Samalla selvitettiin, millaisia sosiaalisia innovaatioita asukkailla on vähähiiliseen asumiseen liittyen. Tutkimus koostui kahdesta kansalaispaneelikeskustelusta, joissa päästiin keskustelemaan asumiseen liittyvistä kokemuksista ja asumistavoista vähähiilisyyden näkökulmasta katsottuna. Keskustelu paneelissa eteni muutospolkuja pitkin, joissa esiteltiin, miten uutos kohti vähähiilisempää asumista voisi tapahtua. Osallistujat koostuivat helsinkiläisten lähiöalueiden asukkaista, mutta pääasiassa Kontulan ja Mellunmäen alueelta Koillis-Helsingistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysin teemoittelua. Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että vähähiilinen asuminen herätti lähiöiden asukkaissa paljon ajatuksia. Esiin nousi keinoja, joilla voi innostaa asukkaita tekemään energiatehokkaampia päätöksiä ja syitä, miksi joitakin lähiöiden asukkaita on vaikea saada mukaan lähiöiden vähähiilisyyteen vaikuttaviin toimiin. Erityisesti kannatusta sai vähähiilisen asumisen taloudelliset kannusteet ja alueellinen yhteistyö energiahankkeiden edistämiseksi. Paneeliin osallistuneet asukkaat suhtautuivat positiivisesti myös puun käyttöön korjaus- ja täydennysrakentamisen materiaalina, sekä kannattivat vuokra-asukkaiden parempaa huomioimista taloyhtiöiden kokouksissa ja päätöksenteossa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi lähiöiden kehitysprojekteissa ja kehitettäessä osallistavia ratkaisuita vähähiiliseen asumisen edistämiseksi. Energiamurros koskee kansalaisia ja jotta murros voi tapahtua oikeudenmukaisesti, sen toteutukseen tulisi osallistaa kaikki.

Forests play a significant role in global carbon dynamics and thus in mitigating climate change. By utilizing wood products and fuels, more GHG intensive materials can be replaced. However, the question of how to utilize wood to maximize its climate benefits is by no means straightforward, in terms of whether wood plays a more significant part in the forest as a carbon storage, or to what extent it makes sense to process it into wood products. In this thesis, a material flow analysis (MFA) of Finnish forest industry was produced. MFA brings together the key material flows of the Finnish forest industry including primary raw material flows and side streams. Mapping side streams plays an important role in the evaluation of wood products substitution benefits, as up to half of all wood raw material used by the forest industry ends up as a side stream. By utilizing side streams according to cascading principles could significantly enhance the forest industry climate benefits. The purpose of the thesis is to produce added value for the evaluation of substitution effects by collecting and visualizing data that helps with estimating substitution benefits of wood use, i.e., determining displacement factors. MFA found out that in 2020, the majority of wood utilized in Finland was used as energy, with 55.8% of total wood use being converted into energy. Altogether 70% of this use were inside the forest industry to cover industry's own energy needs. Inside the industry wood were used efficiently and according to cascading principles, thus no wood was combusted at the primary stage of processes. However, according to MFA, in total more than 70% of all forest industry side steams were combusted and converted into energy at the first circulation round. The side streams that were not utilized by combustion (27%) were refined into other products i.e. pulp and biofuels. Hence, in order to maximize the climate benefits of utilizing wood, it is essential to prioritize the use of wood for products and usages that have the highest possible substitution effect. Additionally, it is crucial to consider the distribution of wood energy use in the future, as utilizing wood-based energy for primary product production yields no additional substitution benefits. This can be achieved by utilizing cascading principles and by prioritizing the use of side streams for other purposes. By doing so, the overall climate benefits of utilizing wood can be enhanced.