Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by department "Metsätieteiden osasto"

Sort by: Order: Results:

  • Käytäväharvennuksen ajanmenekki ja tuottavuus 
    Karjalainen, Reima (2019)
    Wood reserves and growth in Finland’s forests are greater than ever. The 12th National Forest Inventory (NFI12) 2014–2017 measured the volume of trees at 2.5 billion cubic meters and the annual growth rate at 107 million cubic meters. The results showed that forest regeneration was well managed, but there was room for improvement in the care of seedlings and young stands. The late tending of seedling stands increased about 11% compared to the previous NFI11 inventory in 2009–2013. Costs of tending seedling stands and for first thinning in young stands are high. Harvesting costs for thinning from below methods including forest haulage constitute over half of all expenses. Reducing forest management costs is one of the most important goals in Finnish forestry. Using a boom-corridor thinning method would improve the cost-effectiveness of harvesting timber and wood bioenergy. The purpose of this study was to examine the time required for boom-corridor thinning methods and productivity of the mechanical first thinning in young pine forests in the existing harvesting technologies and well as to compare the productivity and costs of harvesting to the traditional practice of thinning from below. The study was performed for a project of the Natural Resources Institute Finland (LUKE) that studied boom-corridor thinning as a harvesting method for the first mechanical thinning of young Scots pines. The boom-corridor thinning development project was implemented in 2017–2018 as part of the rural development plans for North Karelia, Central Finland, and Northern Finland in 2014–2020. The objective was to sustainably manage forest resources and support renewable energy production. Study was made of Konnevesi test stands’ time study material and the tree database. The study compared the time required by three thinning methods: boom-corridor thinning in which the corridor location was tagged beforehand, boom-corridor thinning in which the operator selected the corridor location, and traditional thinning from below. A Ponsse Beaver harvester equipped with a Ponsse H6 harvester head was used in the Konnevesi test stands to thin by single tree harvesting. Time study and comparative research shows that boom-corridor thinning was more productive and economical than traditional thinning from below. For boom-corridor thinning method M2, in which the location of a corridor was tagged, the productivity E₀ was 18% higher than the traditional thinning from below method, when the average density of the removed trees were18 % bigger than harvesting from below. For boom-corridor thinning method M3, in which the operator chose the location of a corridor, the productivity E₀ was 4,5% lower than the traditional thinning from below method, when the average density of the removed trees was 26% lower than the other thinning methods. For boom-corridor thinning methods M2 and M3, productivity E₀ was 6,7% higher than the traditional thinning from below method. The statistical analysis shows that the differences between the harvesting methods correlate with the stem size, which was bigger in the boom-corridor thinning methods than the thinning from below, especially in the treatment M2.The boom-corridor thinning method M2 unit costs €/m³ were 15% lower than those of the traditional thinning from below method. For boom-corridor thinning method M3, joint average unit costs €/m³ were 5% higher than those of traditional thinning from below method M1 and 20 % higher than boom-corridor thinning method M2. The study concluded that boom-corridor thinning is a productive harvesting method worth developing for the first thinning of young forests. Using boom-corridor thinning methods will reduce costs of first thinning forests significantly. Compared to previous research, the main results of this study were similar, with a 16% increase in productivity. Other studies suggest productivity could be doubled with technology developed for boom-corridor thinning.
  • Kierrätysviskoosi paperin raaka-aineena : käyttöpotentiaali ja vaikutukset paperin ominaisuuksiin 
    Stolt, Katja (2020)
    Lisääntyvä tekstiilijätteen määrä, tekstiilien tarve, sekä selluloosapohjaisten tekstiilien määrän lisääntyminen tulevaisuudessa, johtivat tämän tutkielman tavoitteisiin. Tavoitteena on selvittää millä tavoin kierrätysviskoosista valmistettu massa vaikuttaa laboratorio-oloissa valmistettavan paperin ominaisuuksiin. Massaa käytetään tutkimuksessa erilaisilla seos -suhteilla koivusellun kanssa. Ääripäinä ovat molempien, sekä koivusellun, että viskoosin 100 prosenttiset osuudet. Tutkimukseen kuuluu massojen valmistus, paperiarkkien valmistus ja mittaus. Erilaisia koepisteitä on viisi ja valmistettavia testiarkkeja valmistettiin 12 kappaletta jokaista koepistettä kohden, yhteensä 60 kappaletta. Massan ja arkkien valmistuksessa käytetään yleisiä paperinvalmistuksessa käytettyjä standardeja. Tavoitteena oli tehdä arkkeja, joiden tavoitekuivapaino on 1,63 g ja neliöpaino 60 g/m². Mittaustuloksissa ilmoitetaan mittauksien sekä laskelmien koepisteittäiset keskiarvot, vaihteluvälit ja hajonnat. Tehdyn tutkimuksen perusteella kierrätysviskoosin kuidun käyttäminen paperin valmistukseen ei täytä paperin vaatimuksia valitulla paperinvalmistusmenetelmällä. Massan tiheyden lisääminen kuitenkin antaa viitteitä siitä, että paperia pystyy valmistamaan ja käyttämään. Viskoosille ja muille selluloosapohjaisille tekstiilikuiduille löytyy uusia käyttömahdollisuuksia. Todennäköisesti tekstiilit tullaan enimmäkseen kehräämään uudestaan langaksi. Vaihtoehtoiset käyttökohteet kierrätyskuidulle tulevat todennäköisesti ajankohtaiseksi, kun kuitua on jo kierrätetty useamman kerran.
  • Koneellisen korjuun työmenetelmät ja korjuujälki kuusikoiden sulan maan aikaisissa harvennuksissa kivennäismailla 
    Mikkola, Tuomas (2020)
    Hoidettujen ja ajallaan harvennettujen metsien rooli korostuu tulevaisuudessa, kun puuta tarvitaan teollisuuden lisäksi yhä enemmän myös energiakäyttöön. Korjuujäljen tulisi olla mahdollisimman vauriotonta, jotta metsä jäisi sekä rakenteellisesti että laadullisesti hyvään kasvukuntoon. Puunkorjuuseen liittyy kausivaihtelua ja perinteisesti hakkuut on pyritty tekemään maan ollessa jäässä. Ilmastonmuutoksesta johtuva talvien lyheneminen ja lämpeneminen sekä aiempaa suuremmat sademäärät edellyttävät puunkorjuun sopeuttamista muuttuneisiin olosuhteisiin. Raskas korjuukalusto muodostaa riskin maaperän ja jäävän puuston vaurioitumiselle, sillä korjuun vaikutukset kohdistuvat puihin ja niiden kasvualustaan. Kuusikot ovat puunkorjuun näkökulmasta haastavia kohteita, sillä niiden juuret kasvavat lähellä maan pintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, soveltuuko kuiva loppukesä kuusikkoharvennuksiin ja millainen vaikutus tutkitulla ajankohdalla on korjuujälkeen. Tutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti hakkuu- ja ajokoneen työskentelyä viidellä leimikolla eteläisessä Suomessa. Hakkuun osalta tutkittiin kahden erilaisen työmenetelmän vaikutusta tuottavuuteen, hakkuutähteen määrään ajourilla ja korjuujälkeen. Normaalilla työtavalla kauempana ajourilta sijainneet rungot käsiteltiin urien ulkopuolella. Suojaavalla työtavalla koneen kuljettaja käsitteli runkoja mahdollisimman paljon uran päällä. Työmenetelmiä vertailtiin aikatutkimuksen avulla. Korjuujäljen osalta mitattiin maasto- ja puustovaurioita. Lisäksi aineistoa käytettiin raiteistumista ennustavan mallin muodostamiseen. Työmenetelmien välinen ero hakkuun tuottavuuden osalta ei muodostunut merkittäväksi. Suojaava työtapa lisäsi hakkuukoneen ajanmenekkiä noin 6 %. Kuusikoiden korkeasta hakkuutähdepotentiaalista johtuen molemmilla työmenetelmillä saatiin tuotua 86-92 % saatavilla olevasta hakkuutähdemassasta urille. Korjuuvaurioiden määrä vaihteli leimikoiden välillä huomattavan paljon. Suurin osa puustovaurioista oli hakkuukoneiden aiheuttamia runkovaurioita. Ajokoneet muodostivat puolestaan suurimman osan ajourapainumista sekä juuristo- ja juurenniskavaurioista. Ennustettaessa ajourapainumien kehittymistä todettiin riippuvuus kumulatiiviseen ylikulkeneeseen massaan ja hakkuutähteen paksuuteen.
  • Kosteikkoviljely ja siihen sopivien tuotteiden elinkaariarviointi 
    Lahtinen, Laura (2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Finland has one of the highest percentage of peatlands in the world, so peatlands have inevitably been taken into cultivation use. Agricultural peatlands however generate a significant amount of greenhouse gas emissions, especially carbon dioxide (CO2) and nitrous oxide (N2O). Thus, agricultural usage of peatlands is considered one of the most unfavorable uses of land for the climate. Peatlands have been drained in order to improve food services, which in turn negatively affects other ecosystem services. Some of the ecosystem services can be restored by rewetting the land. If rewetting is combined with paludiculture, the land’s production services will not be lost. The goal of this thesis was to compare the greenhouse gas emissions and the carbon footprints of two paludicultural products’ life cycles. The compared products were cattail insulation board and common reed seedbed. The intent was to produce comparable data on different options for the paludiculture of agricultural peatlands. The data obtained from the life cycle assessment of the products was compared to similar non-paladiculture products, rock wool insulation board and horticultural peat. The material was reviewed with the life cycle assessment method following the ISO 144040 standard, but the work was limited only on climatic effects. Based on the analysis, key sources of climatic effect in the product system were identified and means to reduce them were considered. The intent was to calculate the carbon footprint and to identify where in the life cycle the emissions were generated. After this, the portion of agricultural peatlands in in the life cycle’s environmental effects was estimated. The material for this thesis was collected from scientific literature and life cycle assessment databases (ecoinvent v.3). The material of peatlands and other parts of the process were collected from studies made around the world in the boreal and temperate zone. A model was assembled based on the material, which included all phases of the paludicultural product’s life cycle and their effects on the climate with regards to carbon dioxide (CO2), methane (CH4) and nitrous oxide (N2O), The emissions in a paludicultural product’s life cycle are mostly generated during its cultivation and processing. The carbon footprint of both paludicultural products was most likely negative, so they slowed down climate change. Based on the study, the most benefit was achieved by moving the cultivation of barley from agricultural peatlands to mineral soil and replacing it with paludiculture. By using paludiculture, it’s possible to reduce greenhouse gas emissions of agricultural peatlands, but it won’t achieve carbon neutrality. The study had a significant amount of uncertainty, so further studies are recommended especially in Finland.
  • Kriteriebaserad kvantifierbar metodutveckling, miljöansvarig kommunikation i sociala medier 
    Sarasto, Johan (2020)
    Pro gradu-avhandlingens tema var preliminärt organisatorisk miljöansvarig kommunicering inom sociala medier. Hur man eventuellt kunde mäta/kvantifiera miljöansvariga kommuniceringens olika identifierbara kriterier och mängden av dessa kriterier fungerade som huvudmålsättningen till avhandlingen. Avhandlingen baserar sig på en utveckling av en kriteriebaserad kvantifierbar metod. Kriterierna som metoden strävar efter att kvantifiera är identifierbara inom miljöansvarighetsrelaterade publikationer i sociala medier. Med kriterierna som metoden strävar efter att kunna identifiera och kvantifiera är ändamålet att kunna skapa en tydligare helhetsbild av organisatoriska prioriteringar inom miljöansvarig kommunicering i sociala medier. De slutliga kvantifierade mängderna av de olika kriterierna är också jämförbara mellan olika företag, man kan med andra ord sammanställa olika företags mängder av olika identifierbara kriterier och jämföra dem sinsemellan. Kriterierna som identifieras och kvantifieras i metodutvecklingen var resultat av en fokusgruppdiskussion där målsättningen var att diskutera om miljöansvarighet och dess kommunicering i sociala medier och hur man eventuellt kunde tolka nivån av pålitligheten i olika miljöansvarighetsrelaterade publikationer i sociala medier. Från diskussionens valdes ut fem kriterier som kan identifieras och kvantifieras i olika publikationer. Data där de olika kriterierna identifierades var tre olika skogsföretags miljörelaterade publikationer i olika sociala media kanaler under år 2019. När publikationerna granskades igenom var målsättningen att identifiera olika kriterier och sammanställa dem och jämföra dem sinsemellan företagen. Resultaten presenteras kriteriespecifikt 1-5 från året 2019. Kriterierna innehöll också olika specifika dimensioner som strävade efter att ge ytterligare information av kriterierna och deras detaljer. Kriterierna identifierades och kvantifierades relativt ofta i de olika publikationerna. Resultaten av de olika kriterierna och dess dimensioner hade relativt mycket avvikelse och skillnad sinsemellan. Resultaten varierade också mellan de olika företagen. Slutsatsen av metoden var att man med hjälp av de kvantifierade kriterierna fick en jämförbar helhetsbild av prioriteringar inom miljöansvarig kommunicering i sociala medier. För att kunna tydligare identifiera pålitligheten av miljöansvarighet konstaterades det slutligen att man i fortsatta studier kunde koncentrera mer på vad som inte publiceras i sociala medier, s.k. selektivt avslöjande.
  • Kuolleen puun lahoamisnopeus luonnontilaisessa pohjoisboreaalisessa metsässä 
    Kara, Tapio (2020)
    Pohjois-boreaalisessa metsässä puun lahoaminen on hidas prosessi, joka vaikuttaa merkittävästi metsän rakenteeseen, dynamiikkaan ja kasvuolosuhteisiin. Hajotessaan lahopuu tuottaa vettä ja hiilidioksidia ja tarjoaa ravinteikkaan kasvupaikan kasveille, pieneliöille ja mikrobeille. Metsikön rakenteen muutoksen ja hiilen kierron ymmärtämiseksi tulee lahopuudynamiikkaa tutkia luonnontilaisessa metsässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuolleen pysty- ja maalahopuun lahoamisnopeutta luonnontilaisessa metsässä. Lahopuut luokiteltiin viiteen laholuokkaan niiden lahoamisasteen perusteella ja laskettiin puiden viipymäaika kussakin laholuokassa. Lahoamisnopeus määritettiin lahopuun siirtymisellä näiden luokkien välillä iän funktiona. Lisäksi laskettiin pystyyn kuolleiden puiden kaatumistodennäköisyys vertaamalla pystyssä olevien lahopuiden määrää kaikkiin lahopuihin ja suhteuttamalla se viipymän pituuteen. Tulosten esittelyä varten laholuokista muodostettiin kolme eriasteisesti lahonnutta luokkaa: Tuore lahopuu, keskinkertaisesti lahonnut ja merkittävästi lahonnut. Lahopuuaineistoa kerättiin kolmesta paikasta; Värriön ja Maltion luonnonpuistoista sekä Venäjän Kazkimista. Koealoja oli yhteensä 48 kappaletta. Koealoilta mitattiin kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan yli 10 cm kuolleet puut. Pystypuista kairattiin lustonäyte, maapuista sahattiin kiekkonäyte, joista puiden kuolinvuodet ajoitettiin dendrokronologisin menetelmin. Yhteensä 519 rungosta saatiin määritettyä kuolemisesta kulunut aika. Puulajeina oli mänty (Pinus sylvestris), kuusi (Picea abies) ja koivu (Betula spp.). Lahoamisnopeutta tarkasteltiin luomalla graafinen kuvaaja ajan funktiona, jonka avulla voitiin ennustaa kuinka kauan mittaustilanteessa löydetty lahopuusto lahoaa. Männyn lahoaminen näyttäytyi merkittävästi hitaampana kuin kuusen ja koivun. Männyn pystylaho-puista lahosi 95 % totaalisesti tai siirtyi kolmanteen, merkittävästi lahonneeseen laholuokkaan 210 vuodessa, kuusella vastaava lahoaminen kesti 85 ja koivulla 105 vuotta. Männyn maapuiden vastaa-va 95 % osuus vei 140 vuotta, kuusella 85 ja koivulla 105 vuotta. Tulosten perusteella pohjoisboreaa-lisessa metsässä pystyynkuolleiden puiden vuosittainen kaatumistodennäköisyys on pieni, vaihdellen 0 - 3 % välillä. Hidas, jopa 200 vuotta kestävä lahoamisprosessi on merkittävä tekijä pohjoisboreaalisessa metsässä ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä kokonaisvaltaisesti ympäristönsä rakenteeseen ja dynamiikkaan.
  • Lahopuun määrä ja sen sisältämän hiilen pitoisuus SMEAR II -mittausaseman ympäristössä 
    Jokinen, Henri (2019)
    Dead wood includes everything between small branches and large trunks. Dead wood is created by abiotic and biotic factors like wind, lightning, competition and diseases. The amount of dead wood in Finland varies significantly between managed and natural forests. Approximately 50 % of the biomass of dead wood is carbon and thus dead wood is a notable carbon storage. Carbon may remain in dead wood for decades after the tree death. The amount of nitrogen in dead wood is small and it increases when the decay process proceeds. The aim of this study was to research the amount and quality of dead wood near the SMEAR II -station. The study also examined how the amount of carbon and nitrogen in dead wood varies between tree species and decay classes. Dead wood measurements were done at the ICOS-plots (24 pcs.) near the SMEAR II -station. At every plot there was a measurement area of 60 m2 where every piece of dead wood at the diameter of 2 cm or more was measured. Only dead wood inside the measurement area was measured. The length and top and down diameters of downed dead wood were measured. In case of standing dead wood the length and diameter at breast height were measured. The height and top diameter of stumps were measured as well. The decay class and appearance of dead wood were determined according to national forest inventory´s criteria. Based on the measurements the amount of dead wood at the plots and the whole area was calculated. Dead wood samples were taken from the plots. The samples were dried, milled and their carbon and nitrogen concentrations were analysed. The study revealed that the amount of dead wood in the study area is larger than in managed forests on average. Downed dead wood was the most common dead wood type while standing dead wood was the rarest type. The number of stumps was quite large. The most common species were Scots pine, Norway spruce and birch. The amount of dead wood varied significantly between the plots. The concentration of carbon in dead wood was on average 49 % and there were no differences between tree species and decay classes. The concentration of nitrogen was on average 0,8 % which is relatively high compared to other studies, and the concentration increased with increased decaying. There was a significant variation on nitrogen concentration between decay classes but not between tree species. This study supports other studies´ results that dead wood has an important role on carbon and nitrogen cycling in the forest.
  • Liikenteen ja suurpetojen tappamien metsäpeurojen ikäjakaumat 
    Karhula, Kari (2021)
    Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on Suomessa ja Venäjän Karjalassa esiintyvä vähälukuinen peurasuvun alalaji, joka on listattu uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettäväksi. Metsäpeuran tärkeimmät kuolinsyyt ovat suurpetojen saalistus sekä liikennekuolleisuus, josta erityisesti liikennekuolleisuus on vähän tutkittu ja huonosti tunnettu aihe. Suurpetojen saalistuksen on havaittu olevan merkittävä metsäpeurapopulaatioiden säätelijä, mutta liikennekuolleisuudesta ja sen vaikutuksista vastaavaa tutkimustietoa ei ole. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suurpetojen ja liikenteen tappamien aikuisten metsäpeurojen ikärakennetta. Ikärakenteen tutkimisen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa liikenteessä kuolleista ja suurpetojen tappamista metsäpeuroista. Pro gradu työssä selvitettiin ikäjakaumien lisäksi myös Suomenselän metsäpeurojen liikennekuolleisuusjakaumaa. Tarkoituksena oli selvittää, eroaako metsäpeurahirvaiden kuukausittainen liikennekuolleisuusjakauma metsäpeuravaatimien kuukausittaisesta liikennekuolleisuusjakaumasta. Tutkimuksessa kerätiin liikenteessä kuolleiden ja suurpetojen tappamien metsäpeurojen alaleukoja iänmääritystä vasten. Aineisto kerättiin Suomenselän ja Kainuun metsäpeuraosakantojen alueelta SRVA-vapaaehtoisten ja Luonnonvarakeskuksen avustuksella 1.1.2018–31.12.2019 välisenä aikana. Iänmääritysaineisto käsitti yhteensä 71 metsäpeuran hammasnäytettä. Peuroista 52 oli kuollut liikenteessä ja 19 oli suurpetojen tappamia. Aikuisten metsäpeurojen ikärakenteen eroja testattiin Mann-Whitney U -testin avulla. Suomenselän metsäpeurojen kuukausittaisen liikennekuolleisuusjakauman tutkimiseen käytettiin Suomen riistakeskuksen Oma riista -aineistoa. Aineisto käsitti kaikki Oma riista -järjestelmään kirjatut Suomenselällä liikenteessä kuolleet metsäpeurat ajalta 2017–2019, joista oli tiedossa aika, paikka ja sukupuolitiedot. Aineistoa testattiin khiin neliö- eli χ² testin avulla. Suurpetojen ja liikenteen tappamien metsäpeurojen ikäjakaumat erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Suurpetojen tappamien aikuisten metsäpeurojen keski-ikä oli 10,8 vuotta ja liikenteessä kuolleiden 3,9 vuotta. Tulosten perusteella suurpedot tappavat erityisesti yli 6,5-vuotiaita metsäpeuroja, kun taas liikenteessä kuolee pääasiassa alle 6,5-vuotiaita yksilöitä. Suomenselän metsäpeuravaadinten ja -hirvaiden kuukausittaisessa liikennekuolleisuusjakaumassa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Kummallakin sukupuolella on kolaripiikki marras–joulukuun välisenä aikana, jolloin tapahtui 45 % kaikista aineiston metsäpeuraonnettomuuksista. Hirvaita jäi kokonaisuudessaan 18 prosenttiyksikköä enemmän autojen alle kuin vaatimia. Vaikka kuukausittaista liikennekuolleisuusjakaumaa ei testattu tilastollisesti, se tukee käsitystämme marras-joulukuun kolaripiikistä, sekä siitä, että hirvaat ovat alttiimpia liikenneonnettomuuksille kuin vaatimet. Erityisen huolestuttavaan liikenteen ja suurpetojen tappamien metsäpeurojen ikäjakaumissa oli, että liikenteessä kuolee eritoten parhaassa lisääntymisiässä olevia metsäpeuroja. Varsinkin lisääntymisikäisten metsäpeuravaatimien poistuminen alentaa populaation vasatuottoa tehokkaasti.
  • Männyn oksaväli- ja kuusen oksaryhmäparametrin arvojen määrittäminen tukkiröntgeniä hyödyntämällä 
    Lotta, Joonas (2019)
    Tukin sisäinen laatu poikkeaa usein sen ulkoisista ominaisuuksista. Tukin sisäisten ominaisuuksien tarkasteluun on kehitetty erilaisia menetelmiä. Eräs näistä on tukkiröntgen. Sen avulla saadaan tukin sisäisistä laatuominaisuuksista (esimerkiksi oksaväli, oksaryhmä, tiheys ja sydänpuuosuus) tarkka kuvaus. Kun tukin laatuominaisuudet on saatu selville, voidaan optimoida puuraaka-aineen käyttö, sahaus ja jatkokäsittely. Ensimmäinen teollinen järjestelmä, jossa käytettiin röntgenlaitteita tukkien lajittelussa, otettiin käyttöön 2000-luvulla. Röntgenlaitteiden suosion kasvuun sahateollisuudessa on vaikuttanut niiden hintojen halpeneminen ja tekniikan kehittyminen. Kehittyvällä tekniikalla on ollut positiivinen vaikutus sahojen kannattavuuteen. Versowoodin sahoilla tukkiröntgenlaitteet on otettu käyttöön vasta muutaman viime vuoden aikana, joten tämän työn toimeksiantajalla on kiinnostusta maksimoida käytössä olevien tukkiröntgenlaitteiden hyöty. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tukkiröntgenin parametreille arvot, joilla saadaan sahattavista tukeista mahdollisimman paljon tavoiteltua hyvälaatuista sahatavaraa. Männyn osalta toimeksiantajaa kiinnosti se, millä oksaväliparametrin arvolla oksattoman sahatavaran osuus olisi mahdollisimman suuri. Tavoitteena oli löytää kuusen oksaryhmäparametrin muuttujille arvot, joiden avulla voidaan poimia hyvälaatuiset terveoksaiset tukit eroon huonolaatuisista poika- ja kuorioksaisista tukeista. Tutkimuksen aineisto kerättiin Versowoodin Vierumäen sahalla ja tutkimus toteutettiin empiirisenä kokeena. Männyn 18 koe-erää jaettiin neljään koe-eräsarjaan. Ensimmäistä koe-erää ns. testierää ei otettu huomioon tutkimuksen tuloksissa. Kuhunkin koe-erään kerättiin 30 tukkia. Tukit sahattiin 2exlog asetteella. Sahatavarakappaleita mitattiin 20 kappaletta. Niistä mitattiin dimensio, pituus ja oksaväli. Kuusen koe-eriä kerättiin seitsemän, joista kolmas koe-erä hylättiin. Koe-erissä 1 – 4 tukkeja kerättiin 30 ja koe-erissä 5 – 7 20 kappaletta. Myös kuusitukit sahatiin 2exlog asetteella. Sydäntavarakappaleet paritettiin, jonka jälkeen mitattiin dimensio, pituus sekä vian sijainti ja koko. Mittaus tehtiin latvasta tyveen päin. Sekä männyn että kuusen mittaustulokset kirjattiin Excel-taulukkoon. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset ja tuloksilla on käytännön hyötyä toimeksiantajalle. Tutkimuksessa löydettiin männyn oksaväliparametrin muuttujille ComponentYield (CY) ja > % halutut arvot. Havaittiin, että oksaväliparametrin CY-arvolla on enemmän merkitystä sahatavarakappaleen oksattomaan prosenttiosuuteen kuin > %-arvolla. Kuusen oksaryhmäparametrikokeissa löydettiin arvot oksaryhmän pituudelle (KnotClusterLenghtUnderBarkMaximum), joka korreloi poikaoksaa. Oksaryhmän koolle (KnotClusterVolumeUnderBarkMaximum), joka korreloi kuorioksaa, arvoa ei löytynyt tutkimuksen koe-erissä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että löydettäessä arvot tukkiröntgenin parametreille, saadaan jo tukkien lajittelussa lajiteltua tukit ominaisuuksien ja vikojen perusteella. Näin ollen parametrien arvoilla on myös mahdollista ohjata lopputuotteen laatua haluttuun suuntaan. Koska tämän pro gradu -tutkielman kaltaisia tutkimuksia ei ole julkaistu, ei tuloksia voida verrata aiempaan tutkimustietoon. Sen sijaan saadut tulokset hyödynnetään kaikilla Versowoodin sahoilla tuotannonsuunnittelussa. Voidaan olettaa, että tuloksista on myös taloudellista hyötyä yhtiölle. Jatkotutkimuksissa selvitetään kuusen oksaryhmäparametrin arvot koon suhteen.
  • Männyn (Pinus sylvestris L.) sisäoksien läpimittaprofiilin mallintaminen : maastolaserkeilauksen hyödyntäminen kalibrointiaineiston keruussa 
    Tonteri, Okko (2019)
    Mänty on Suomen teollisesti tärkeimpiä puulajeja ja oksaisuus sen tärkein laatuun vaikuttava tekijä. Puun luontaiseen kasvuun kuuluvina tekijöinä oksia ei voida kuitenkaan täysin välttää, mutta niiden sijainti, määrä ja kokoluokka tulisi tietää ennen jatkojalostusta raaka-aine häviöiden minimoimiseksi. Suuremmilla sahoilla tämä onkin mahdollista röntgen- tai 3D-kuvantamisen avulla. Hankintapäätös tehdään kuitenkin jo ennen hakkuita, joten olisi kannattavaa saada tarkempaa tietoa pystypuista hankintaketjun tässä vaiheessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa laadullisesti tarkempaa tietoa yksittäisistä pystypuista käyttäen hyväksi maastolaserkeilausta aineiston keruussa. Aineistoa varten valittiin 10 koepuuta Evon alueella toukokuussa 2017. Puut mitattiin sekä käsin että maastolaserkeilaimella. Koepuut sahattiin ja laudoista mitattiin käsin sisäoksien läpimitat. Aineistosta muodostettiin malli, joka kuvasi männyn sisäoksien läpimitan kaventumista. Mallin avulla estimoitiin sisäoksien läpimittoja suhteessa TLS-pistepilvistä ja maastomittauksissa manuaalisesti mitattuihin ulko-oksien läpimittoihin. TLS-pistepilvistä mitattuja ulko-oksia löytyi 710 kappaletta kun manuaalisesti mitattiin 975 oksaa. Havaintoaste oli keskimäärin 72,8 %. Havaintojen virheprosentti oli pienimmillään n. 7 % ja suurimmillaan n. 60 %. TLS-mittaukset hieman yliarvioivat ulko-oksien kokoa, mikä vaikutti sisäoksien läpimittaestimaattien tarkkuuteen. Tutkimustuloksien perusteella on mahdollista ennustaa hyväksyttävissä rajoissa olevia sisäoksien läpimittaprofiileja käyttäen hyväksi maastolaserkeilausta. Tärkeimpiä tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mallin valinta ja sen sovitus sekä TLS-pistepilvestä mitattujen oksien läpimitan mallintamisen onnistuminen. Tämän laskennan automatisointi mahdollistaisi sisäisten laatutunnuksien hankkimisen jo ennen hakkuita.
  • Massive open online courses (MOOC) in the forestry and bioeconomy : experimenting experience, engagement and learning results in three learning mediums 
    Lehtonen, Helena (2020)
    The purpose of this study is to explore the potential of Virtual Reality (VR) in education using three forest-related massive open online course (MOOC) environments. This study utilizes digital platforms (MOOC), digital outputs (teaching tools) and new emerging technologies (VR) in forestry education. The paper presents the University of Helsinki's MOOC "Finnish Forest” and investigates how different display in content can contribute to a student’s learning results, experience, engagement and word of mouth (WOM). In addition, this study focuses on learning results and learning experiences to determine what kind of content should be presented in VR and if there are correlations between experience, engagement and WOM. This study is conducted as an experiment in three Finnish high schools. For this study, 107 students were assigned to one of the three learning environments: 1) text and photos, 2) text and 360-desktop, and 3) 360 VR environment. The theoretical background was provided by several studies on Virtual Reality (VR) and e-learning, as well as other related theories. The study is conducted in exploratory nature combining mixed methods, both qualitative and quantitative data. The post-test questionnaire was used to collect information of the experiment and to measure learning and learning experience and other variables among high school students. The results show how differing approaches in providing content can contribute to a student’s learning results, experience, engagement and WOM. The results indicate that 360-desktop environment received significantly higher learning results than other MOOC learning environments and thus the 360-laptop environment may promote learning within the context of MOOCs. On the other hand, the results imply that VR environment does not support learning in a traditional learning environment and adapting a VR technology to educational purposes should be done with careful familiarization and consideration. However, no other statistical significance was found that would have an impact on learning results or how students shared their experiences. Instead, a small tech-savvy group of students was found who likes new 360 technologies in their studies, but surprisingly, there was an even larger group that opposed the technology. The same observations could be made regarding the VR learning environment. In conclusion, new teaching technologies should be offered deliberately based on voluntary participation, providing students with new ways of learning and an opportunity to customize their learning. In addition, the results suggest that VR environment provides poor learning results when teaching content and methods are adopted from the conventional environments. This suggests designing completely new course designs when adopting VR in teaching.
  • Metsäalan yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä metsäbiotaloudesta 
    Sopanen, Juuso (2020)
    Many countries and international organizations have identified the bioeconomy as one of the key factors in addressing many global challenges. The aim of this study is to increase our understanding of the societal aspects of the bioeconomy by exploring the bioeconomy perceptions of Finnish forestry students. The study examines students' assessments of how the development of the forest-based bioeconomy would affect different forest sector stakeholders and employment opportunities. In addition, students' views on the bioeconomy teaching in their own universities are discussed. The data for the study were collected in early 2019 using an online questionnaire. 89 students started responding to the survey, but 59 completed questionnaires. Data analyzes was performed by quantitative methods using the SPSS software. The statistical methods used in the study were analysis of variance, t-test and Fisher's exact test. According to the results, students' perceptions of the effects of development of the forest-based bioeconomy are positive for the researched topics. Students have a clear view that the development of the bioeconomy will bring more positive changes to the different stakeholders than negative ones. Students believe that the biggest winner of the forest-based bioeconomy’s progression will be industry and the business world. Master level, doctorate level, and students farther along in their studies seem to have a more trust in positive changes. The development of the bioeconomy was also believed to improve future employment opportunities and help in pursuing one's dream job. Most of the respondents have dealt with bioeconomy topics in their own universities relatively often. Nonetheless, dissatisfaction with the sufficiency of teaching is present and many students want to address bioeconomy more. Particularly those who have studied for longer seem to be in favor of more teaching. Previously, only a few studies have reviewed bioeconomy perceptions of future professionals. Those studies have approached the subject from different angles and have been made in other countries. According to the results of this study, students seem to have positive expectations of the development of the forest-based bioeconomy. The relatively low number of respondents should be considered when examining the results.
  • Metsähakkeen tuonti Baltiasta irtolastialuksella vaihtoehtona kotimaiselle autotoimitusketjulle 
    Kortelainen, Ville (2019)
    Metsähake on merkittävä voimalaitospolttoaine Suomessa ja sen käytön oletetaan kasvavan kiristyvien ilmastotavoitteiden ja biojalostamohankkeiden myötä. Käytön kasvaessa metsähakkeen tuonti noussee jatkossa yhä useammin vaihtoehtoiseksi hankintakanavaksi. Tästä syystä metsähakkeen tuontitoimitusketjun kustannuksia ja vaiheita oli tarpeen selvittää kotimaiseen autotoimitusketjuun verrattuna. Metsähakkeen ostajat ja myyjät sopivat hinnasta, määrästä, laadusta ja toimitusaikataulusta sopimusneuvotteluissa. Tämä pätee myös ulkomaisten tuottajien kanssa kauppaa tehtäessä. Baltia on merkittävä Itämeren alueen pellettien ja metsähakkeen tuotantoalue. Baltiassa puuston kasvu ylittää korjuumäärät ja kiinteiden biopolttoaineiden vienti on vakiintunutta toimintaa. Täten aluetta voidaan pitää potentiaalisena tuontihakkeen lähtöalueena. Kansainvälinen kiinteiden biopolttoaineiden kysyntä kasvaa jatkuvasti kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteiden noustessa. Merirahti ja rahtimarkkinat ovat merkittäviä huomioitavia tekijöitä kiinteiden biopolttoaineiden kansainvälisessä kaupassa. Kotimaisia metsähakkeen toimitusketjuja on tutkittu runsaasti eri näkökulmista. Näkökulmina aiemmissa tutkimuksissa ja muissa selvityksissä ovat tähän mennessä olleet esimerkiksi kotimaisen metsähakkeen tuotantotavat, toimitusketjut ja niiden kehittäminen, metsähakkeen käyttö sekä hakkeen laadunhallinta. Tuontipuun ja -hakkeen osalta kotimaiset tutkimukset ja muut selvitykset ovat keskittyneet pääosin Venäjän tuontiin.Pelkästään Baltian raakapuun ja hakkeen tuontiin keskittyvää tutkimusta ei Suomessa ole tehty. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä metsähakkeen tuonnista ja siitä, miten tuontitoimitusketjun kaluston ominaisuudet vaikuttavat voimalaitoksen käyttöpaikkahintaan. Tutkimuksen aineisto sisälsi vapaamuotoisin haastatteluin ja kirjallisista lähteistä hankittuja ominaisuus-, kustannus- ja kapasiteettitietoja. Kotimaisen autotoimitusketjun ja tuontitoimitusketjun määritelmiä, eroja ja yhteneväisyyksiä tarkastelin systeemianalyysin keinoin. Tuontitoimitusketjun kustannustekijöiden ja teknisten muuttujien vaikutusta tuontihakkeen käyttöpaikkahintaan tutkin herkkyysanalyysin avulla. Metsähakkeen tuonnin kannattavuuden osalta hain kriittistä pistettä suhteessa kotimaiseen autotoimitusketjuun. Tuontitoimitusketjun määrittelin koostuvan toimitussopimuksesta, merirahdin sopimisesta järjestelyineen, hakkeen lastaamisesta valmisteluineen, merirahdista, hakkeen purkamisesta, autolastaamisesta, jatkokuljetuksesta ja vastaanotosta käyttöpaikalla. Kustannustekijöiksi tunnistin tuontihakkeen FOB-hinnan, merirahdin, kuljetusvakuutuksen, tavaramaksun, laivan purkumaksun, autolastaamisen ja jatkokuljetuksen sekä mahdolliset laivan seisontamaksu ja satamavarastointi. Muutokselle herkin ja merkittävin kustannustekijä oli metsähakkeen FOB-hinta. Vähiten herkkä ja merkittävä kustannustekijä oli kuljetusvakuutus. Tuontitoimitusketjun teknisiä muuttujia ovat irtolastialuksen kokonaiskantavuus ja ruumatilavuus, lastin tiivistymä, jatkokuljetusetäisyys ja hakeautojen määrä. Irtolastialuksen kasvaessa käyttöpaikkahinta ja toimitusketjun kokonaiskustannukset kasvavat. Lastin tiivistäminen laskee käyttöpaikkahintaa, mutta nostaa kokonaiskustannuksia. Jatkokuljetusetäisyyden kasvaessa käyttöpaikkahinta kasvaa, samoin kokonaiskustannukset. Hakeautojen määrän kasvu laskee käyttöpaikkahintaa ja kokonaiskustannuksia. Teknisten muuttujien yhteisvaikutus voi olla merkittävä käyttöpaikkahinnan ja kokonaiskustannusten kannalta. Hankinta-alueen laajentamisen kannattavuuden kriittinen piste riippuu kotimaisen metsähakkeen ja tuontihakkeen käyttöpaikkahinnoista, mutta tutkimuksen lähtöoletusten ja aineiston mukaan kotimaisen autotoimitusketjun hankintaetäisyyden tulee kaksinkertaistua, jotta kotimaisen metsähakkeen käyttöpaikkahinta ylittää esimerkkituontitoimitusketjun käyttöpaikkahinnan. Metsähakkeen tuonti Baltiasta irtolastialuksella ei ole kannattavaa nykyisellä kotimaisen metsähakkeen käyttöpaikkahintatasolla. Kotimaisen metsähakkeen tulee kallistua huomattavasti, jotta sen käyttöpaikkahinta on sama tai ylittää tuontihakkeen käyttöpaikkahinnan. Käyttöpaikkahinta ei välttämättä ole ainoa tarkasteltava mittari, jos tuontihakkeen käyttö nähdään strategisena linjauksena tai kotimaisen metsähakkeen saatavuus on heikentynyt.
  • Metsäkiinteistösijoitusten vaikutukset portfolion riskiin ja tuottoon 
    Rasilainen, Paavo (2019)
    The aim of this study is to find out how well the forest properties located in the regions of Pirkanmaa and Central Finland fit into the investment portfolio in order to reduce the risk. The research is based on Harry Markowitz's modern portfolio theory. In this study, an efficient frontier and a minimum variance portfolio are formed from three different investment alternatives. Portfolio investment options in this study are forest properties, shares and interest. Previous studies focusing on forest placement show that the return on forest investments is rather weak compared to equity investments, and forest investment itself is not very profitable. However, the research also indicates that the returns on forest investments are poorly correlated with equity investments, and therefore they fit into the investment portfolio to diversify the risk. The data used in the study were historical statistics on forest properties, shares and interest between years 1991 and 2018. For each investment option, the average return and the standard deviation of the return were calculated from historical returns. In addition, covariances and correlations between investment alternatives were calculated. Based on this information, a minimal variance portfolio and an efficient frontier were created using Excel's Solver. Comparison of the minimum variance portfolio and efficient frontier´s portfolios wages concluded how well forest property investments fit into the portfolio in order to reduce its risk. The study found that the correlation coefficient between forest property investments and shares has been negative in the period 1991–2018. In addition, the share of forest properties in the efficient frontier portfolios was significant at most risk levels: with 9,5 percent risk level, forest properties wage in portfolio was 70 percent. These results led to the conclusion that forest properties located in the provinces of Pirkanmaa and Central Finland were able to diversify and reduce the risk of the portfolio.
  • Metsäkone- ja metsäpalveluyrittäjien digitaaliset taidot ja valmius digitaalisten palveluiden käyttöönottoon 
    Rantanen, Venla (2019)
    The purpose of this study was to evaluate the digital skills of finnish forest entrepreneurs and the use of digital services in their operations. The aim was to find out which digital services these entrepreneurs are using now and the possible obstacles to the use of new digital services. In addition, the study explored the learning needs of entrepreneurs and their attitudes towards e-learning. The research was a part of the Forest Business Innovation and Advancement (FOBIA) project, which aims to improve the competitiveness of small forest companies in remote areas of Finland, Sweden, Scotland and Ireland. The project partners in Finland are Luonnonvarakeskus, Työtehoseura ry (TTS), Riveria and Tietohippu Oy. The material used in the study was collected from forest entrepreneurs by email questionnaire in April 2018. The questionnaire was sent by e-mail to the members of Koneyrittäjien liitto and Metsäalan asiantutkijat ry. The survey reached about 1250 entrepreneurs and received 73 approved responses. The response rate to the survey was about 6 %. Research method was descriptive analysis. The results suggest that the use of digital equipment and services by forest entrepreneurs are still relatively low. General devices and services, such as e-mail and smartphones, are used by almost all respondents, but the use of other digital services and devices is very low. However, there is a positive attitude towards digitalization and e-learning. Entrepreneurs are interested to use new services as part of their business and learn more. However, many of them still have barriers that slow down the introduction of new electronic services and functions. About one fifth of the entrepreneurs had a negative net profit so there is lot to improve.
  • Metsänomistajiin kohdistuvan markkinointiviestinnän vaikuttamisen keinot 
    Sorsa, Ville (2020)
    Tiivistelmä Tutkimuksen taustalla on kaupungistumisen mukanaan tuomat rakenteelliset muutokset. Metsänomistajat ikääntyvät ja eläköityvät kasvavaa vauhtia ja muuttavat kaupunkeihin tai taajama-alueisiin palvelujen perässä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää keinoja tavoittaa suomalaiset yksityismetsänomistajat ja saada heidät kiinnostumaan metsävarallisuutensa hoidosta tässä vallitsevassa muutoksessa. Markkinoinnin päämääränä on aktivoida metsänomistajia ja sopia jatkoyhteydenotto toimeksiantajan metsäammattilaisen kanssa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä on kaksi. ¹Miten metsänomistajan asuinpaikka, sukupuoli ja tilan koko vaikuttavat metsänomistajapalveluiden markkinoinnin tehokkuuteen käyttäen viestintäkanavina henkilökohtaista puhelinsoittoa sekä postitse lähetettävää markkinointikirjettä sekä ²miten asenteet, subjektiivinen normi ja käyttäytymisen hallittavuus vaikuttavat pääkaupunkiseutulaisten metsänomistajien metsänhoidolliseen aktiivisuuteen ja käyttäytymisaikomukseen myyntihakkuiden tekemistä kohtaan? Tutkimuksessa käytetty aineisto on peräisin Suomen Metsäkeskukselta. Aineisto koostuu metsänomistajista, joiden tilakoko on vähintään 50 hehtaaria, eikä heillä ole entuudestaan asiakkuussuhdetta toimeksiantaneeseen yritykseen. Kerättyä aineistoa analysoidaan kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa vertaillaan postitse lähetettyjen kirjeiden, puheluiden ja näiden yhdistelmän vaikuttavuutta metsänomistajien aktivointiin. Tutkimuksen toisessa osassa rajataan tarkastelu ainoastaan pääkaupunkiseudulla asuviin metsänomistajiin. Pääkaupunkiseudulla asuville metsänomistajille lähetetään kysely, josta koostettavaa aineistoa analysoidaan suunnitellun toiminnan teoriaa hyödyntäen. Metsänomistajien aktivointikampanja pitää sisällään 6276 lähetettyä kirjettä sekä 1782 puhelimitse tavoiteltua metsätilan omistajaa ympäri Suomea. Näistä kahdesta puhelinsoitto on vaikuttavuudeltaan selkeästi tehokkaampi. Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat osoittautuivat vaikeammiksi tavoittaa ja he myös tarttuvat tilaisuuteen tehdä yhteistyötä harvemmin. Miehet yleisesti ovat kiinnostuneempia yhteistyöstä, kuten aikaisemmastakin tutkimuksesta on käynyt ilmi ja tilakoko vaikuttaa keskimäärin myönteisesti metsänomistajien kiinnostukseen yhteistyötä kohden. Markkinointikirjeen ja puhelinsoiton yhdistäminen osana monikanavaista markkinointia ei tuottanut yhdistettynä parempia tuloksia. Kyselytutkimuksen vastaanotti 681 metsänomistajaa. Näistä metsänomistajista kyselyyn vastasi 150. Pääkaupunkiseudulla asuvien metsänomistajien aikomus teettää myyntihakkuita on suhteellisen korkea seuraavan viiden vuoden sisällä. Asenteiden osalta hakkuiden teettämiseen vaikutti puutavaralajien hintojen lisäksi myyntihakkuiden vaikutus metsämaisemaan ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Rahantarpeen ja myyntihakkuiden tekoaikomuksen välillä on myös selvä yhteys. Subjektiivisen normin osalta perheenjäsenten näkemys hakkuiden tekemisen osalta koettiin myönteiseksi, joka myös vaikutti hakkuidentekoaikomuksiin. Lisäksi tuttavapiirin metsänomistajien mielipiteet otetaan huomioon tehtäessä myyntihakkuita koskevia ratkaisuita. Myyntihakkuiden tekemiseen liittyvään hallittavuuteen vaikuttaa puunostajalta tarjouksen saamisen hankaluus ja vaikuttaa vastaajien myyntihakkuisiin liittyvään käyttäytymisaikomukseen.
  • Metsäsijoittajan metsätilan ostopäätösprosessi ja siihen vaikuttavat taustatekijät 
    Saarelainen, Veera (2020)
    Suomessa metsäsijoittamisen suosio on vähäistä verrattuna muihin sijoitusinstrumentteihin. Sen suosio voi tulevaisuudessa kasvaa, sillä tulevaisuuden metsänomistajat ovat arvoiltaan ja tavoitteiltaan aiempaa monimuotoisempia. Suoran metsäsijoittamisen taustalla on usein vaikuttamassa taloudellisten arvojen lisäksi muut arvot, kuten luonto- ja virkistysarvot sekä yleinen kiinnostuneisuus metsätaloudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka metsäsijoittajan metsätilan ostopäätösprosessi muodostuu ja mitkä taustatekijät siihen vaikuttavat ja mitkä eivät. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat kuluttajan ostopäätösprosessiin ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyvät teoriat. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään sijoittajan päätöksentekoa keskittyen käyttäytymisperustaiseen rahoitusteoriaan ja sijoittajan päätöksenteon rakentumiseen. Puhuttaessa metsäsijoittamisesta teoriaosuudessa käydään läpi lisäksi metsäsijoittamisen yleispiirteitä Suomessa ja siihen liittyviä tämän tutkimuksen kannalta oleellisia riskejä. Tämä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin 16 metsäsijoittajaa ja 3 sijoittajaa, joilla ei ollut kokemusta metsäsijoittamisesta. Empiirinen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineistot litteroitiin sanatarkasti, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä hyödyntäen. Tämä tutkimus osoitti, että metsäsijoittajan ostopäätösprosessi on hyvin pitkä, sisältäen suurena investointina tyypillisesti kaikki ostopäätösprosessin viisi vaihetta. Ensimmäisessä kolmessa vaiheessa voimakkaimmin vaikuttavat kuluttajakäyttäytymisen taustatekijöistä sosiaaliset ja psykologiset taustatekijät, minkä jälkeen ostopäätöksen aiheuttaa yleensä elämänmuutos ja jonkin demografisen tekijän muuttuminen. Referenssiryhmistä merkittävimpiä ovat kiinnostuksen heräämisen vaiheessa lapsuusajan perhe. Referenssiryhmät vaikuttavat merkittävästi kuitenkin läpi koko prosessin ajan, korostetusti informaation keräämisen ja vaihtoehtojen vertailun vaiheessa.
  • Metsätalouden kannattavuutta koskevat arviointitavat ja käsitykset yksityismetsänomistajilla : tapaustutkimus 
    Melkko, Linnea (2019)
    This thesis examined the views and assessment methods of profitability in forestry used by the Finnish private forest owners and analysed the differences in these in relation to the theory of forest economics. The study provides in-depth and analytically generalized information on the phenomenon. The data were collected in the spring of 2019 and consists of 52 responses to a semi-structured survey sent to private forest owners. This is an extensive and collective case study based on a mixed methods design. The key findings include an in-depth description of the phenomenon and a typology of the assessment methods for profitability. To explain the phenomenon, the csQCA-technique based on Boolean algebra was used. Some multiple conjunctural causations were identified concerning the assessment of relative profitability and the lack of the assessment of profitability. The thesis provides also information on the effects of non-market values on the phenomenon.
  • Metsätalouden uusi ohjauskeino: suojeluvähennys 
    Rautavirta, Marjukka (2020)
    This study introduces a new policy instrument called Forest conservation tax deduction. Finnish Forest Industries Federation (FFIF) has presented the Forest conservation tax deduction at the idea level. The aim of the Forest conservation tax deduction would be to encourage forest owners to voluntarily conserve applicable parts of their forests for a fixed duration in exchange for compensation. Compensation for forest conservation comes in the form of a tax deduction that can only be taken out from taxes directed at forestry capital income. In this way, the instrument could work as an encouragement to increase wood supply to the market and simultaneously placing important natural sites under conservation. There is no policy instrument in Finland that would increase conservation and at the same time secure access to wood for industrial use at the time of writing this thesis. The purpose of this thesis is to present and further develop the new Forest conservation tax deduction on the basis of the proposal of the FFIF in more detail and to clarify the content of the policy instrument. The thesis examines, among other things: whether there is a need for a new instrument, whether it is legally feasible and how the instrument would work. The material for this thesis consists of the instruments and legislation currently in use. The material used is the de minimis regulation, environmental support aid of the Temporary Act on the Financing of Sustainable Forestry and forest gift tax deduction. The new instrument is based on the instruments currently in use and the research method is to present the operation of the new instrument through the application of the instruments currently in use. The current environmental support aid for voluntary temporary protection suffers from an under-budget and low human resources. Monitoring the effectiveness of this policy has also shown that the forest owners have often conserved a target area without compensation. For these reasons, it is important to assess whether the current instrument achieves its objectives in a cost-effective way for the society. In addition, the legislation of the current instrument is temporary and will require the approval of the European Commission after the end of its term. Forest conservation tax deduction is proposed to be a permanent and continuous form of preservation regulation. This instrument could also be used in future to ease safeguarding forest species in need of temporary protection. The instrument is proposed to be based on a de minimis regulation which consecutively does not need to be approved by the European Commission. This in turn would reduce the amount of bureaucracy involved. The Forest conservation tax deduction is a legally feasible instrument. This thesis demonstrates that Forest conservation tax deduction is a potential policy instrument for temporary protection. However, the introduction of the instrument as an active regulation would require further study, as the instrument and its operation are considered only at a general level. The details of the tax aid are left largely open and therefore require further work. The thesis has not examined the cost-effectiveness of the new instrument and therefore does not compare this aspect to the current active instrument. The thesis also does not examine how Forest conservation tax deduction as a policy instrument affects the timber trade and forest protection. These should be taken into account in future study. A regional experiment would also provide a better understanding of forest owners' attitudes towards the instrument.
  • Metsävarojen käytön hiilineutraalius 
    Hänninen, Otso (2020)
    The use of biofuels has been considered as a carbon neutral activity. It is based to the assumption that after harvest grows new forest that sequester the carbon that was released earlier. In that case the new forest should grow very fast. The time frame between release and sequestration is however many decades. Also using forest biomass in energy production decreases forest carbon stock. There are numerous researches done of this subject that are natural science that haven’t taken in account the economic side. My aim is to examine and compare the studies with and without the economic point of view. The method is literature survey and comparison of practices in economics and natural science to study carbon neutrality in the use of forest resources. The literature of this subject are multidisclipinary and I have tried to separate economic studies from others according to most relevant analyses and theoretical framework. In the studies there were wide consenus that use of forest resources can’t be considered as a carbon neutral activity. Also there were solid consensus that carbon sequestration increases as forests grow, thus longer rotation period increases carbon sequestration. The studies of natural science was focused among other things for payback times and climate warming. In economics the studies focused for example political management instruments like tax and subsidies. It’s necessary to include economics to the studies because they give more realistic results and guidelines to politics. Without economic aspect it’s hard to make plausible statements to political decisions. The studies of natural science are yet beneficial although they wont alone help for making political decisions. Both economic and natural scientific studies can use information over the branch of science. That’s why it is important to adapt analysis and information to support studies in own branch of science.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO