Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Hampaiston oikomishoito"

Sort by: Order: Results:

  • Seppäläinen, Sampo (2016)
    Tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen lasten parafunktioista ja niiden vaikutuksista kehittyvään purentaan, sekä kliinisen osuuden kasvuikäisen lapsen purentavirheen hoidosta, jossa etiologisena tekijänä on huulivirhe. Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytettiin ortodontian oppikirjoja, alkuperäisartikkeleita liittyen tutkielman aiheeseen sekä Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Suu- ja leukasairauksien osaston ortodontian kurssimateriaaleja. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään purennan normaalia kehitystä, yleisimpien parafunktioiden esiintyvyyksiä ja vaikutuksia kehittyvään purentaan sekä parafunktioiden hoitoa. Kliininen osuus suoritettiin Helsingin Kaupungin yliopistohammasklinikalla, ja se sisälsi 12-vuotiaan pojan distaalipurennan hoidon. Hoitoonmihin kuului alkutarkastus, hoitosuunnitelma ja hoidon toteutus kiintein kojein sekä Van Beek -aktivaattorilla.
  • Hämäläinen, Jari (2010)
    Syventävät opintoni koostuvat teoriaosuudesta sekä kliinisestä ortodontiasta Helsingin yliopistohammasklinikalla. Kirjallisuuskatsauksen aineisto perustuu ortodontian oppikirjallisuuteen sekä Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Hammaslääketieteen laitoksen ortodontian opetukseen ja kurssimateriaaliin muistiinpanoineen. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltäviä asioita ovat kasvojen kehitys, purennan kehitys, purentavirheiden hoito, hammaskaaren tilantarpeen arviointi, pehmytkudosten ja profiilin arviointi, kefalometrinen analyysi sekä hampaistoiän määritys. Syventävien opintojeni kliininen osuus käsittelee QH-kojeen käyttöä sivustan ristipurennan hoidossa sisältäen Helsingin yliopistohammasklinikalla tekemäni kliiniset toimenpiteet sekä kliinisen teoriaosuuden. Potilaani oli oikean sivustan ristipurennan omaava 7-vuotias terve tyttö, jonka ortodontinen hoito tehtiin QH-kojeen avulla. Kliinisessä osuudessa käsitellään anamneesia, kliinistä tutkimusta ja kefalometristä analyysiä, sekä esitellään potilastapaus. Potilastapauksen käsittely sisältää seuraavat osiot: alkutarkastus, hampaistoikä, tilanarviointi hammaskaarilla kipsimalleista, röntgen- ja kefalometrinen analyysi, purennan analyysi, diagnoosi, tavoite ja hoitosuunnitelma, hoito- ja kontrollikäynnit, hoidon lopetus ja retentio sekä pohdinta
  • Mäkinen, Lauri (2016)
    Rab23:n vaikutukset intramembranoottiseen luutumiseen ovat olleet tunnetut 2000-luvun alusta, mutta geenin täsmälliset vaikutukset endokondraalisten luiden kehitykselle ovat yhä osittain epäselvät. Tämän tutkielman tavoitteena on havainnoida ja dokumentoida Rab23^opb2-genotyypin vaikutukset pitkien luiden fenotyyppiin käyttäen aineistona 15,5-18,5 sikiövuorokautisten hiirten olka- ja reisiluita ja menetelminä histokemiallisia värjäyksiä sekä in situ hybridisaatiota. Tutkimuksessa havaittiin Rab23^opb2-mutaation vaikuttavan hiirten olkaluiden kokonaispituuteen (p<0,05) sekä mineralisoituneen korteksin (p<0,05) ja distaalisen proliferoivan vyöhykkeen pituuksiin. Lisäksi kondrosyyttien maturaatiossa havaittiin epäjärjestäytyneisyyttä reservin kondrosyyttien muuntuessa proliferoiviksi. Löydökset sopivat yhteen aiemman tutkimuksen kanssa, jonka perusteella Rab23:n tiedetään osallistuvan hedgehog-signaloinnin säätelyyn. Sen sijaan havainto kondrosyyttien maturaation epäjärjestäytyneisyydestä voi olla riippumaton hedgehog-signaloinnista. Aihe edellyttää jatkotutkimuksia.
  • Lahtinen, Mikko (2018)
    Ristipurenta määritellään ylä- ja alahampaiden välisenä virheasentona bukkolinguaalisuunnassa. Tällöin alahampaiden bukkaalisin kuspi sijaitsee bukkaalisemmin kuin ylähampaissa. Ristipurennat voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: etu- ja taka-alueen ristipurentaan. Ristipurenta johtaa hoitamattomana pahimmillaan kasvojen ja leukojen epäsymmetriseen kasvuun ja sen vuoksi diagnoosin teko ja hoidon oikea-aikaisuus on tärkeää. Hoidon tavoitteena on puuttua ristipurennan syyhyn mahdollisimman oikeassa vaiheessa, jolloin hoito on helpompaa ja vaatii pienempiä voimia hampaiden liikuttamiseksi, eikä ristipurenta pääse siirtymään maitohampaistosta tai I-vaihduntavaiheen hampaistosta pysyvään hampaistoon. Tämän työn tarkoituksena oli lisätä omaa teoriatietämystäni sekä käytännön osaamistani oikomishoidon toteutuksessa. Työ koostuu kahdesta osasta: kirjallisuuskatsaus perustuu pääosin Helsingin yliopiston opetuksessa käytettäviin ortodontian oppikirjoihin sekä suu- ja leukasairauksien yksikön opetukseen ja kurssimateriaaliin. Katsauksessa käsitellään ristipurentaa, sen syntymekanismeja, hoidon tavoitteita ja suunnittelua sekä sen toteutusta kasvuikäisillä lapsilla. Nuoruuden kasvupyrähdyksen jälkeistä oikomishoitoa ei käsitellä tässä katsauksessa. Kliininen osuus koostuu yhden oikomishoitopotilaan hoidosta Helsingin yliopistohammasklinikalla ja HYKS suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä lukuvuoden 2016– 2017 aikana. Potilaakseni valikoitui helsinkiläinen 7-vuotias poika, jolla oli sekä etu- että takaalueen ohjaava ristipurenta. Hänen hoitonsa toteutettiin quad helix-kojeella (QH), sekä siihen kiinnitettävällä kasvomaskilla. Oikomishoidon toteutuksesta klinikassa on kuvattu oikomishoidon alkutarkastus, hoidon tavoitteet ja sen suunnittelu sekä toteutus. Hoitojakso päättyy retentiovaiheeseen. Hoidon lopputulos vastasi hyvin suunniteltua, potilaan hoito jatkuu myöhemmin HYKS suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä hoidontarpeen määrityksen mukaan.
  • Vuorela, Johanna (2016)
    Synnynnäiset hammaspuutokset ovat ihmisen yleisimpiä kehityshäiriöitä. Yksi tai useampi hammas puuttuu noin 8%:lta väestöstä. Viisaudenhammas puuttuu noin joka viidenneltä ihmiseltä. Laajemmat, kuuden tai useamman hampaan puutokset ovat harvinaisempia ja niiden esiintyvyys on noin promillen luokkaa. Puuttuvien hampaiden aiheuttaman esteettisen haitan lisäksi potilaat voivat kärsiä purentaviasta, periodontaalisista haitoista, riittämättömästä alveoliluun kasvusta, alentuneesta pureskelukyvystä ja epäselvästä puheen lausumisesta. Hoito on monien hammaslääketieteen erikoisalojen yhteistyötä. Hoidon suunnittelun ja toteutuksen haastetta lisää usein hammaspuutosten yhteydessä havaittavat luu- ja pehmytkudospuutokset, hampaiden koon ja muodon vaihtelut, hampaiden sijainti ja mahdollisesti vertikaalisen tilan puute purennassa. Perintötekijät ovat usein hammaspuutosten taustalla, mutta lisäksi erilaiset sikiö- ja lapsuusaikaiset ulkoiset tekijät voivat häiritä normaalia hampaiden kehitystä. Tämä syventävä työ on kirjallisuuskatsaus synnynnäisistä hammaspuutoksista ja hammaspuutospotilaiden hoidoista. Katsauksessa perehdyttiin aiheesta julkaistuun kirjallisuuteen.