Browsing by discipline "Kansantaloustiede"
Now showing items 21-40 of 106
-
(2012)As electricity markets have been liberalised the role of derivatives in the electricity markets has increased. It is in the interest of market participants to close at least some electricity prices in advance in order to reduce uncertainties in highly volatile electricity markets. Electricity markets are an interest of many different disciplines. In addition to the technology of electricity production, costs and transmission, electricity markets are studied in economics. Operating in free markets requires also the viewpoint of finance for derivatives’ risk management and pricing. The focus of this study is the term structure of electricity futures in the Nordic electricity markets. The term structure is affected by many factors and no conclusive stylized facts or theories have been discovered. There is even mixed evidence on the sign of the risk premium. This thesis discusses the term structure of electricity futures from the theoretical derivatives pricing point of view and from the standpoint of risk premium due to demand and supply in the markets. Electricity is produced in different kind of power plants that have varying cost structure. Some of the plants are suitable for continuous energy production due to small marginal costs of production. Other plants are extra capacity for demand peaks. The marginal production costs in these plants are considerably higher than in the plants used for continuous electricity production, but their fixed costs tend to be much lower. Launching production for a short time period with these plants for a demand peak does not cause unreasonable costs, so they can be used as reserve capacity that is necessary for the transmission grid. The increasing marginal cost of electricity production must be acknowledged when modelling electricity prices. A unique feature in the Nordic energy markets is the large share of hydro power, which exists especially in Norway and Sweden. Hydropower is cheap to produce. When modelling electricity prices, it important to recognize that hydropower can be economically stored as water reservoirs, unlike other electricity. As the Nordic electricity markets keep integrating, the transmission capacity has increased between countries, and the process is continuing to south. The Nordic water reservoirs have a major effect on electricity prices. Risk neutral pricing that is dominant in derivatives pricing is based on the assumption of perfectly hedgeable and liquid markets. Models based on this no arbitrage pricing have been derived for the purposes of term structure of electricity contracts. These models that focus on a single time point cannot be used in practice in the Nordic electricity markets. Instead, futures pricing is based on historical risks and the risk premiums due to supply and demand for electricity contracts. Models predicting the actual electricity price are normally based on bottom-up approach on electricity markets and external factors. The empirical part of this thesis studies the term structure of the electricity futures and especially the term structure of volatility using principal component analysis, a statistical method widely used in the fixed income markets, and a parametric multifactor model that focuses on the unique features of electricity markets. The empirical study sheds light on the seasonality of the electricity prices and the effect of contract maturity on price and volatility. The findings are largely in line with earlier studies and the high explanatory power of the principal component analysis supports its use as part of risk management in the electricity markets. The preliminary calculations preceding the actual empirical models support the important role of water reservoirs on the price formation and show that the prices of electricity futures are higher than the spot price. The latter observation contradicts the classical view on commodity term structure (normal backwardation). This is probably due to the fact that electricity is necessary as commodity and electricity buyers cannot store it, whereas producers have a limited storing capacity due to the dominant role of hydropower in the Nordic region.
-
(2017)The debate on the topic of the merits of fiscal policy has re-emerged due to the financial crisis of 2008-10 and the effect of the zero lower bound on monetary policy. New research has added new models and identification methods to the growing body of literature on fiscal multipliers. The motivation for the paper was to investigate the effects of fiscal policy shocks using a structural VAR. The main goal has been to estimate the spending and tax multipliers for Estonia. Estonia was one of the first countries to put forth austere fiscal consolidation measures in response to the aforementioned crisis. Thereafter, it has become a peculiar case study for critics and advocates of austerity, as it managed to grow its way through the financial crisis despite significant austerity measures. A major challenge when using a SVAR is the identification of fiscal policy shocks. Due to the simplicity of the method and the lack of narrative data on fiscal measures, I opted to estimate the SVAR using the Cholesky decomposition. The estimated multipliers are small in magnitude, same as mostly found in the literature based on the Blanchard-Perotti identification scheme. However, the signs of the estimates are reversed compared to the usual. Estimation results show positive spending shocks to be contractionary and positive tax shocks to be expansionary. These can be interpreted as negative fiscal multipliers, as found in papers such as Giavazzi and Pagano (1990) and Alesina and Ardagna (1998). This suggests that fiscal austerity could be expansionary in the Estonian economy. Another explanation for the results is the possibility that the the spending-savings decisions of the Estonian firms and consumers are consistent with Ricardian equivalence. Furthermore, the small sample size and the possibility of a misspecified model are other important aspect to keep in mind when interpreting the results. Thus, further investigation is warranted. The study could be extended in many different directions. For instance, one could attempt to estimate state-dependent multipliers, control for fiscal foresight, test different SVAR identification schemes, include monetary policy interactions with fiscal policy, and extending the research to a panel study covering all the Baltic States. The latter could perhaps offer a way out of the small sample size problem, considering the similarity of Estonian and other Baltic economies.
-
(2011)Central and East European countries have faced a difficult process of transition since the dissolution of the Soviet bloc. Ten transition countries (Hungary, Poland, the Czech Republic, Slovakia, Slovenia, Lithuania, Latvia, Estonia, Bulgaria and Romania have chosen to join the EU and have moulded their transition reforms to ensure the compliance of their legal and institutional framework with EU requirements. The high levels of FDI attracted by the candidate countries for EU membership had been attributed to rapid transition of the countries aiming to join the European Union and the fact that favourable evaluations by EU authorities of the progress made by the candidates had a large impact on improving investor confidence. The aim of this paper is to investigate the reform strategies of the Czech Republic and Slovakia undertaken when the countries were preparing for EU membership and the dynamics of FDI inflows into these economies. Subsequently a comparative analysis of FDI stocks in these countries is conducted. We find that both countries faced similar economic challenges in implementing structural and institutional reforms. In accordance with EU requirements the Czech Republic and Slovakia have perfected their legal and institutional framework, increased the authority of regulatory and supervisory bodies and focused on implementation of new or amended legislation. During the period of the analysis (1998 - 2007) the Czech Republic and Slovakia have attracted increasing amounts of FDI. Comparative analysis in terms of important determinants of FDI reveals further similar features: macroeconomic stability; an open and liberalised market; low labour costs compared to EU-15 and a similar breakdown of FDI inflows by investor country. Consequently, the fact that the Czech Republic received much larger volumes of net FDI inflows could be attributed to the difference in market size between the two states. This conclusion is consistent with previous empirical studies that list market size among the main determinants of FDI. However, when we look at FDI as a percentage of GDP the evidence is more mixed. In 2004 - 2007, Slovakia has surpassed the Czech Republic twice. Whether this tendency will persist remains to be seen. The analysis in this paper based on empirical data. However, the choice of the method, namely case studies and comparative analysis, means that the conclusions of this study are theoretical and remain to be further tested in quantitative models.
-
(2013)Fiscal policy is the only available sovereign macroeconomic stabilization tool for countries that have adopted a fixed exchange rate regime. Among these countries are the members of the euro zone that have adopted a common currency. However, there exists little empirical evidence on the effectiveness of fiscal policy measures under such an economic environment. The effects of fiscal policy shocks have been mostly studied in the United States or other non-European countries operating under flexible exchange rate regimes. This thesis studies the effects of discretionary fiscal policy shocks in small open economies under different exchange rate regimes. The empirical analysis is based on a structural vector autoregressive (SVAR) model that takes advantage of institutional knowledge on tax collection lags and automatic movements in government expenditure and net taxes. In particular, the thesis suggest that by estimating the effects of fiscal policy shocks in two structurally similar countries that have opted for different monetary policy regimes (Finland and Sweden) one can convincingly control for the economic environment and study the effect of exchange rate regime on fiscal policy transmission. Further, the thesis proposes to augment the baseline model with quarterly fiscal forecasts and to study the effects of fiscal policy under fiscal foresight, i.e., when economic agents may anticipate and respond to fiscal policy measures prior to their implementation. The results suggest that the effects of fiscal policy shocks depend on the exchange rate regime. The effects of fiscal policy shocks under a fixed exchange rate tend to be more expansionary when compared to a floating exchange rate regime. The quantitative estimates of the effects of fiscal policy shocks tend to be associated with notable uncertainty, but it is argued that the qualitative difference is robust to a variety of sensitivity tests. In addition, the thesis suggests that fiscal foresight may affect the identification of fiscal policy shocks and hence the estimated dynamic results within conventional SVAR models. The findings are consistent with previous fiscal policy literature that has considered fiscal policy shocks within different exchange rate regimes, but also with studies that have incorporated fiscal foresight into SVAR models.
-
(2017)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan korkofutuureista laskettujen rahapolitiikkashokkien vaikutuksia bruttokansantuotteeseen, brutto yksityisiin kotimaisiin investointeihin, kuluttajahintaindeksiin sekä yksityisiin kulutusmenoihin. Tutkimuksessa keskitytään Yhdysvaltain finanssimarkkinoihin. Tässä tutkimuksessa syvennytään futuurijohdannaisiin, jotka ovat lyhytaikaisia korkofutuureja. Fed funds -futuurit ovat korkofutuurit, joita voidaan käyttää ennustamisen työkaluna. Fed funds -futuureilla myös suojaudutaan ja hyödynnetään lyhytaikaisia korkoriskejä, sekä nämä futuurit kuvaavat Fedin tulevaisuuden rahapolitiikan kurssien käyttäytymistä. Fedin koron muutoksien todennäköisyyttä markkinoilla voidaan estimoida käyttämällä fed funds -futuureita. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan fed funds -futuureja, tavoitekoron muutoksen ja koron aikarakenteiden mallia sekä paikallisten projektioiden menetelmää. Korkofutuureilla suojaudutaan korkoriskeiltä. Fed funds -futuureilla voi suojautua odottamattomilta muutoksilta lyhytaikaisissa koroissa. Näiden futuureiden avulla treidaajat pystyvät keinotella suhteessa korkojen muutoksiin sekä Fed toimintoihin. Tutkimuksessa käytetään Keaslerin ja Goffin (2007) fed funds -koron määrittelyä. Futuureiden hinnoittelu määrittyy sopimuksen erääntymiskuukauden mukaan. Rahapolitiikkashokkeja lasketaan käyttämällä Gospodinovin ja Jamalin (2015) menetelmää. Tutkimuksessa tarkastellaan Balduzzin ym. (1997) tavoitekoron muutoksen ja koron aikarakenteiden mallia, joka tarkastelee lyhytaikaisten fed funds -korkojen vaikutusta korkojen aikarakenteisiin. Inflaatio-odotuksella ja lyhytaikasilla likviditeetin vaikutuksilla voi vaikuttaa korkoon rahapolitiikassa. Tavoitekorkojen muutoksien odotukset vaikuttavat lyhytaikaisten fed funds -korkojen ja yli yön fed funds -koron kurssieroihin. Empiirisessä tutkimuksessa käytetään Jordan (2004) paikallista projektioiden menetelmää. Hän puolestaan tutki, miten paikallisilla projektioilla saadaan rahapolitiikkashokille impulssivasteen estimointia ja päättelyä. Jordan (2004) tutkimuksessa korkokannan estimointi tapahtuu paikallisella projektioilla sen jokaisessa periodissa. Rahapolitiikkashokkien aineisto koostuu fed funds -koroista ja 30 päivän fed funds -futuureista. Aineiston aikaväli on 31.3.1989 - 30.6.2016. Selitettävien muuttujien aineisto koostuu bruttokansantuotteesta, brutto yksityisistä kotimaisista investoinneista, kuluttajahintaindeksistä ja yksityisistä kulutusmenoista. Tämän aineiston aikaväli on 1.1.1989 - 1.7.2016. Näiden aineistojen frekvenssi on kvartaali. Rahapolitiikkashokin ja bruttokansantuotteen logaritmisia differenssejä kerrottuna sadalla on välillä positiivinen vaikutus, mutta tilastollinen merkitsevyys on matala. Bruttokansantuotteen logaritmisten differenssien kerrottuna sadalla regression impulssivasteista rahapolitiikkashokeille huomataan, että fed funds -laskettujen rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus bruttokansantuotteeseen. Rahapolitiikkashokeilla ja brutto yksityisten kotimaisten investointien välillä on positiivinen vaikutus. Brutto yksityisten kotimaisten investointien differenssien kerrottuna sadalla regression impulssivasteista rahapolitiikkashokeille huomataan, että myös rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus brutto yksityisiin kotimaisiin investointeihin. Rahapolitiikkashokilla on positiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin, mutta tilastollinen merkitsevyys on matala. Vain edellisen puolen vuoden fed funds -laskettujen rahapolitiikkashokeilla on positiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin. Rahapolitiikkashokeilla ja yksityisten kulutusmenojen välillä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Vain edellisen neljän vuoden ja kolmen kvartaalin rahapolitiikkashokeilla on negatiivinen vaikutus yksityisiin kulutusmenoihin. Koska tilastollinen merkitsevyys on vain melkein viiden vuoden rahapolitiikkashokki, rahapolitiikkashokkien ja yksityisten kulutusmenojen välillä on tilastollisesti matala merkitsevyys. Vain brutto yksityisillä kotimaisilla investoinneilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus rahapolitiikkashokkeihin. Muiden muuttujilla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta rahapolitiikkashokkeihin.
-
(2012)Tutkielmassa arvioidaan mikroekonometrisin menetelmin valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n myöntämien vastikkeellisten lainojen ja takausten vaikuttavuutta asiakasyritysten liikevaihtoon, henkilöstömäärään ja liiketulokseen. Tämän lisäksi tarkastellaan, kuinka toistuvasti sama yritys saa Finnveran rahoitusta ja mistä tämä toistuvuus johtuu. Julkisella rahoituksella pyritään paikkaamaan rahoitusmarkkinoilla vallitsevia puutteita. Työssä esitellään Stiglitzin ja Weissin (1981) sekä De Mezan ja Webbin (1987) teoreettiset mallit, joissa tarkastellaan epäsymmetrisen informaation vaikutuksia yritysrahoitukseen. Mallien ristiriitaiset tulokset korostavat yritysrahoitukseen liittyvää teoreettista epävarmuutta. Tutkimusaineisto on epätasapainoinen paneeli Suomessa toimivista pk-yrityksistä vuosilta 2004–2011. Aineisto on koottu useammasta eri lähteestä. Finnveran rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan sekä kiinteiden vaikutusten (fixed effects) paneelimalleilla että erotukset-erotuksissa –vertaistamisen avulla (Heckman ym. 1997). Rahoituksen toistuvuuden tutkiminen perustuu havaittuihin Markovin siirtymätodennäköisyyksiin ja toistuvuuden syyt Finnveran toimihenkilöiltä kerättyihin tietoihin. Paneelimallien estimointitulokset osoittavat, että Finnveran rahoitus mahdollistaa yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvun. Sen sijaan yritysten kannattavuuden paranemisesta ei saada viitteitä. Erotukset-erotuksissa –vertaistaminen tukee paneelimallien tuloksia. Asiakkuudella on positiivisia vaikutuksia erityisesti henkilöstömäärään. Samalla saadaan kuitenkin näyttöä siitä, että rahoituksen vaikutukset riippuvat vuodesta, jolloin yritys on tullut Finnveran asiakkaaksi. Tulokset ovat yleisesti linjassa niin kotimaisten kuin ulkomaisten vastaavien tutkimusten kanssa. Rahoituksen toistuvuuden tarkastelu osoittaa, että kerran rahoitusta saanut yritys saa sitä melko todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudempien yritysten luottopäätöksissä Finnvera pyrkii kohti markkinaehtoista rahoitusratkaisua. Toimihenkilöiltä saatu lisäinformaatio havainnollistaa, että pankkien kanssa tehtävät limiittirahoitukset aiheuttavat pääosan tilastollisesta toistuvuudesta. Toistuvuuteen vaikuttavat lisäksi muun muassa pankkien halukkuus riskinjakoon, yrittäjän halukkuus Finnveran rahoitukseen sekä Finnveran halu pitää kiinni vanhoista asiakkaista, joiden toimintalogiikan se on oppinut ymmärtämään. Aineiston analyysin perusteella päädytään tulokseen, että Finnveran rahoitus paikkaa yritysten kohtaamaa markkinapuutetta ja auttaa niitä kasvamaan. Tarkastelujakson lyhyt aikaväli ei mahdollista lopullista päätelmää rahoituksen vaikutuksista kannattavuuteen. Yksi tutkimuksen keskeinen huomioon otettava asia on, estimointeihin valikoituneet koeryhmän yritykset ovat keskimääräistä Finnveran asiakasta vanhempia ja suurempia. Näin ollen tuloksia ei voida yleistää aloittaviin ja pieniin Finnveran asiakkaisiin, jotka muodostavat määrällisesti suurimman asiakasjoukon. Tämä on tiettävästi ensimmäinen tutkimus, jossa voidaan tarkastella Finnveran rahoituksen tarpeellisuutta vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin aikana. Tulosten perusteella Finnveran rahoituksella on positiivisin vaikutus juuri kriisin aikana asiakkaiksi tulleisiin yrityksiin. Tämä tulos viittaa siihen, että todellinen markkinapuute vaihtelee suhdannetilanteen mukaan.
-
(2018)A liquidity trap is a situation in which nominal interest rates are near or at zero, and as a result traditional monetary policy interventions to boost economic growth with lower interest rates become ineffective. However, different types of unconventional fiscal and monetary policies can still be used to circumvent the zero lower bound on interest rates. This thesis studies two different kinds of liquidity trap situations: expectations-driven liquidity traps that are caused by exogenous shocks to consumer confidence, and fundamental ones that are caused by discount factor shocks that affect the household's time preferences. The thesis mainly focuses on the expectations-driven traps, and also applies the analysis to the real situation in Japan and its long struggle with low economic growth and near-zero nominal interest rates. In the theoretical setup, the basic fiscal policy tools include government spending and two taxes: a lump-sum tax and labor income tax. In addition, the model includes taxes on consumption and profits. The purpose of the analysis is to see how both conventional and unconventional fiscal policies work in different types of liquidity traps, especially in the expectations-driven case. The main sources that form the basis for the theoretical setup in this thesis are Mertens and Ravn (2014) and Correia, Nicolini and Teles (2013). This thesis also includes a quantitative evaluation that is based on the theoretical model and uses the Japanese economy as a setting. This brings new contribution to existing research, as most of it has taken place in the U.S or Europe. The results of the quantitative evaluation suggest that combining both decreases in labor taxes and increases in consumption taxes could have a stronger effect on inflation than lowering labor taxes alone. However, it is also noted that the actual effects of similar policies in Japan have shown ambiguous results.
-
(2017)The internet is a popular channel for finding information. The search queries entered into a search engine contain a huge amount of data, but can it be used in economic forecasting? This thesis investigates if Google searches observe the changes in the Finnish housing market. The focus is this thesis is in housing price and home sales forecasting. Google search data is collected from Google Trends. Google Trends provides data describing the popularity of search queries. Google Trends data is updated every day and thus its publishing frequency is much higher in comparison with the official housing market data. The difference in publishing frequency can help to predict changes in housing markets before the official data is revealed. To evaluate the usefulness of Google data a simple model is extended with the Google search index. The forecasting ability of the simple model and the model with Google searches are then compared. Both models are used to forecast the current values of housing market indicators as well as forecasting near-future values. Furthermore, the Granger causality test is employed to investigate if Google searches are useful in forecasting housing market variables. The robustness of the results is studied using the fixed effects model. Also, housing price changes are forecasted as a robustness check. The results suggest that Google searches are useful in forecasting the Finnish housing market. Adding Google searches to a simple housing price forecasting model improves the accuracy of the contemporaneous forecast by 7.5 percent on average. Google searches improve contemporaneous home sales forecast by 15.9 percent on average. Also, the Granger causality test suggests that Google searches are useful in forecasting home sales. The findings are not as clear for Granger causality between Google searches and housing prices. The Granger causality test results suggest that Google searches could be useful in forecasting the current housing prices but not future values. The results also suggest that Google searches improve the near-future forecasts of both indicators.
-
(2020)The market size of the European professional football market grew from 13,6 billion to 25,5 billion euros during the time-period 2006 – 2017. While the overall market size is constantly growing, the market sizes of some football clubs seem to grow faster than the other ones. Several studies on the field of sports economics suggest that the bigger clubs tend to get bigger and the smaller stay small. One potential explanation for this is so-called glory hunter effect that means a phenomenon where people suddenly form a strong connection to a certain club when the club is enjoying a spell of increasing success. In terms of consumer theory, glory hunting would mean that a football game as a good is more attractive to the customers when their favorite team is doing good in the competition, which would mean higher stadium attendances when a team is higher in the league standings and thus increase the market size for the company that in this case is a football club. In this thesis the glory hunter effect will be studied by a question: How does the competitive success affect the stadium attendance levels in the English Football League Championship during the seasons 2013/2014 – 2017/2018. Competitive success in this thesis is measured by the league standings that the teams had before a game took place. The research question is studied using three different models that use OLS and Prais Winsten methods and are based on both the earlier literature on the field and the dataset used in this thesis. The dataset consists of match by match data from the five seasons that are studied and it contains game-related, club-related and socio-economic variables. The variables that are found to have an effect of some signifficance on the stadium attendance in the earlier literature are included in the regressions with some modifications since the earlier literature on this field mainly focuses on the top-5 national leagues in Europe and there are few earlier studies that consider the case of lower league football. Results obtained with the three models used in this thesis strongly indicate that there is a significant relationship between competitive success and the attendance levels. Depending on the model, the results suggest that one position higher league standing of a home team means a bit over or under a one percent more attendance to the stadium. The effect appears to be highest in the model that does not use a habit variable and has the lowest explanation level from the three models. A high effect that the average attendance level of a team, which is used as a habit variable in the two other models, has on the explained variable that is the actual attendance level at a game suggests that eventhough the competitive success has a significant effect on the stadium attendance, most of the people that go to English Football League Championship games are not that sensitive for short term changes in their teams´ performance in the league. These two findings give support for a theory presented by Sass (2016) which proposes that a longer period of great competitive success has a significant positive effect on the market size of a football club.
-
(2012)The economies of East Asia, notably China, South Korea and Vietnam, have undergone significant industrial transformations over the last several decades. The rapid transition from largely low-productivity, agriculture-based to high-productivity, modern economies was built on a foundation of manufactured exports to the developed world. In contrast, the economies of Sub-Saharan Africa are still largely resource-based, with little manufacturing export activity. This thesis examines the potential role of exchange rate policy in promoting the manufactured export sector in Africa. Both empirical and theoretical work suggests undervalued domestic currencies played a key role in promoting the growth of manufactured exports in East Asia. The thesis begins by looking at why manufactured exports are important for economic development, looking at both empirical findings and the theoretical underpinnings. The role of exchange rates in the industrialization process is examined, with presentation of both empirical work and an in-depth look at two theoretical models. These findings are then used to assess the potential for a successful strategy of currency undervaluation in Africa. The main finding of the thesis is that such a strategy seems difficult both in terms of economic fundamentals and political reality and could present significant issues going forward.
-
(2016)In this study, I analyze trade between two growing countries. One of them is technologically more advanced (technological leader), while the other is technologically behind (technological follower), but owns a significant resource bounty. The follower uses natural resources as an input and sells its output to the advanced country which produces consumption goods for both countries. What happens, if these countries integrate by trade. In this study, I prove the existence of stable and sustainable growth paths. I examine economic growth which is mutually beneficial for both leader and follower. I also explore how to generate an economic growth without exhausting a resource bounty of the follower country, but how to use trade as a channel for technology diffusion from a technological leader country. Ultimately, I examine, what happens if there is an asymmetry in the world market: when one country has resources, while other one has better technologies. So, the objective of this work is to find out how will these different economies cooperate, trade and integrate with each other. Deliberations here are accompanied by two models of technological innovation through trade and trade with environmental constraints. Calculating these scenarios through, I came to conditions under which there is a distinct possibility of gaining a unique steady-state equilibrium. These two models persuasively show that there is a way which allows two countries grow together but not exhaust their resource bounty at the same time. If two countries follow these conditions intently and firmly, then their consumption, output and natural resource price grow, while the resource stock hover around the same rate as it used to be. I came to an inevitable conclusion: the bigger an economy of technological follower is the more it is able to switch from developing its own independent research and development sector to a technology diffusion through trade approach and vice versa. It is also possible to say that the wealth benefits more in large country if it has a domestic innovation sector. This ultimately means that in a big country a resource bounty is definitely a blessing rather than a curse. Resource richness supports investments in research and development sector in a big open economy.
-
(2015)Starting from the beginning of 1990s, Finland has experienced rapid growth rates in population fractions of non-native residents, with almost half of all immigrants eventually settling in Helsinki metropolitan area. This thesis studies immigrant settlement patterns in the capital region, with the purpose of reliably quantifying and documenting dynamics of ethnic residential segregation. Formation of 'ethnic enclaves' is a widely-debated issue which might have ambiguous impact on immigrants’ economic and social outcomes. Robust inference on segregation dynamics is a prerequisite for furthering understanding of the issue. However, qualitative inference on segregation dynamics is often hindered by the fact that different spatial unit sizes and/or immigrant population fractions generate random segregation of varying magnitudes. This thesis overcomes the problem by employing index of systematic segregation which is expressed as a fraction of maximum excess dissimilarity (net of random) that could possibly occur. Index of dissimilarity (Duncan index) is chosen as a baseline measure for calculating systematic index, ensuring comparability of my research to the existing body of knowledge on the phenomenon. While index of dissimilarity reports only marginal growth in segregation, systematic measure reports almost two-fold increase in ethnic residential segregation. Employing systematic index allows reliable comparison of segregation across various immigrant groups and localities. Thus, I find that immigrants from Balkan and African countries are more segregated than other foreign-born individuals. Comparison of systematic indices across largest Finnish cities reveals that Turku has been substantially more segregated than its counterparts starting from year 1995. Eventually, I isolate the measure of segregation along ethnic lines from sorting along other dimensions, such as income. I find no evidence that increase in residential segregation is driven by widening income gap between native and immigrant population. Finally, all the findings are presented compactly in two web applications, allowing flexible controls over the choice of locality of interest, immigrant group, statistics and map-types.
-
(2012)Globaalin näkökulmansa ansiosta kulutuslähtöiset kasvihuonekaasupäästöt ovat enenevästi esillä ilmastonmuutokseen hillintään tähtäävissä toimenpiteissä ja päästövähennystavoitteissa.Kulutuslähtöisyydellä tarkoitetaan kaikkien tuotteiden ja palveluiden sisältämien kasvihuonekaasujen allokoimista loppukuluttajille. Kulutuslähtöisyys on yksi syy siihen, että keskustelu kaupunkien roolista ilmastonmuutoksessa on viime vuosina käynyt kuumana. Tiheän kaupunkirakenteen ja pienempien liikkumisen päästöjen suhde on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa, mutta toisaalta on myös esitetty, että kaupunkilaiset kulutustottumukset kumoaisivat osan kaupunkilaisuuden ekotehokkuudesta. Tutkielmassa koottiin yhteen tutkimuksia kotitalouksien ja kaupunkilaisuuden ympäristövaikutuksista. Mikroekonometrisessä osiossa laskettiin Suomen kansantaloudelle kehitetyn ympäristölaajennetun panos-tuotosmallin ja kulutustutkimusaineiston avulla kulutuslähtöisiä kasvihuonekaasupäästöjä eli hiilijalanjälkiä. Hiilijalanjäljet disaggregoitiin yksityisen liikkumisen ja asumisen energian suoriin päästöihin ja muuhun kulutukseen sitoutuneisiin epäsuoriin päästöihin. Laskettuja hiilijalanjälkiä analysoitiin asetelmaperustaisen regressioanalyysiin keinoin. Tutkimustulokset paljastavat, että aluetyyppejä vertailtaessa pääkaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjäljet ovat kulutusmenoja kontrolloitaessa noin 30 % pienempiä kuin maalaismaisissa kunnissa asuvien. Toisaalta erot jalanjälkien keskiarvoissa pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa asuvien hyväksi ovat varsin maltillisia. Tutkielmassa havaitaan myös, että kaupunkilaisuus vähentää eniten yksityisautoilun ja energiankulutuksen päästöjä. Kaupunkilaisuuden edut ovat maltillisempia silloin kun kulutukseen sitoutuneita epäsuoria päästöjä tarkastellaan erikseen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa asuvien tavaroihin ja palveluihin kohdistuvan kulutuksen rakenne on kasvihuonekaasuintensiivisempi kuin taajaan asutuissa tai maalaismaisissa kunnissa asuvien. Tutkielmassa havaitaan, että vaikka asuinpaikka vaikuttaa hiilijalanjälkiin, on korkea kulutusmenojen taso merkittävin korkeisiin kasvihuonekaasupäästöihin johtava tekijä. Koska tutkielmassa ei löydetä viitteitä kotitaloustason ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän irtikytkeytymishypoteesin puolesta, vaikuttaa tutkimustulosten valossa ilmeiseltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi muutokset myös yksityisessä kulutuksessa ovat välttämättömiä.
-
Hintakartelli toistettuna pelinä : teoriasta pääkaupunkiseudun bensiinin vähittäismyyntimarkkinoille (2011)Tutkielman tarkoituksena oli soveltaa toistetun pelin teoria- ja empiriapohjaa suomalaiseen tutkimusaineistoon. Kartellin toimintadynamiikka on mallinnettu peliteorian osa-alueen, toistetun pelin kentäksi. Toistetussa pelissä samaa, kerran pelattua peliä pelataan useita kierroksia. Äärettömästi toistetusta pelistä muodostuu toistetun pelin yleinen teoria (The Folk Theorem), jossa jokaisella pelaajalla on yksilöllisesti rationaalinen käytössykli. Toisen pelaajan kanssa tehty yhteistyö kasvattaa pelaajan käytössykliltä kertyvää kokonaishyötyä. Kartellitutkimuksessa ei voi ohittaa oikeustieteellistä näkökulmaa, joten sekin on tiivistetysti mukana esityksessä. Äänettömässä tai implisiittisessä kartellissa ( tacit collusion ) ei avoimen kartellin tavoin ole osapuolten välistä kommunikointia, mutta sen lopputulos on sama. Tästä syystä äänetön kartelli on yhdenmukaistettuna käytöksenä kielletty. Koska myös tunnusmerkit ovat osin samat, kartellitutkimus on saanut arvokasta mittausaineistoa paljastuneiden kartellien käytöksestä. Pelkkään hintatiedostoonkin perustuvalla tutkimuksella on vankka teoreettinen ja empiirinen pohja. Oikeuskirjallisuudessa ja käytännössä hintayhteneväisyyden on yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa katsottu olevan indisio kartellista. Bensiinin vähittäismyyntimarkkinat ovat rakenteellisesti otollinen kenttä toistetulle pelille. Tutkielman empiirisessä osuudessa kohteena olivat pääkaupunkiseudun bensiinin vähittäismyyntimarkkinat ja tiedosto sisälsi otoksia hinta-aikasarjoista ajalta 1.8.2004 - 30.6.2005 kaikkiaan 116:ltä jakeluasemalta Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Tutkimusmenetelmänä oli toistettujen mittausten varianssianalyysi post hoc -vertailuin. Tilastollisesti merkitsevä hinnoitteluyhtenevyys lähellä sijaitsevien asemien kesken löytyi 47 asemalta, ja näin ollen näillä asemilla on yksi kartellin tunnusmerkeistä. Hinnoitteluyhtenevyyden omaavat asemat muodostivat liikenneyhteyksien mukaan jaetuilla kilpailualueillaan ryhmittymiä ja kaikkiaan tällaisia yhtenevästi hinnoittelevia ryhmittymiä oli 21. Näistä ryhmittymistä 9 oli ns. sekapareja eli osapuolina olivat kylmäasema ja liikenneasema. Useimmissa tapauksissa oli kyseessä alueensa kalleimmin hinnoitteleva kylmäasema. Tutkielman tärkeimmät lähteet: Abrantes-Metz, Rosa M. – Froeb, Luke M. – Geweke, John F. – Taylor, Cristopher T. (2005): A Variance screen for collusion. Working paper no. 275, Bureau of economics, Federal Trade Commission, Washington DC 20580. Dutta, Prajit K. (1999): Strategies and Games, Theory and Practice. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts, London, England. Harrington, Joseph E. (2004): Detecting cartels. Working paper. John Hopkins University. Ivaldi, Marc – Jullien, Bruno – Rey, Patric – Seabright, Paul – Tirole, Jean (2003): The Economics of Tacit Collusion. EU:n komission kilpailun pääosaston julkaisu. Phlips, Louis (1996): On the detection of collusion and predation. European Economic Review 40 (1996), 495–510.
-
(2013)Perinteisissä tavoissa mallintaa dynaamista valintaa on merkittäviä puutteita; eksponentiaaliseen diskonttaukseen perustuvat mallit ovat huonosti sopusoinnussa empiiristen havaintojen kanssa, hyperbolisen diskonttauksen malleilta puolestaan puuttuu psykologinen pohja, ja ne soveltuvat dynaamisen epäjohdonmukaisuuden takia huonosti hyvinvointianalyysin perustaksi. Päätöksentekijän sisäisen konfliktin lähtökohdakseen ottavat monipersoonaiset mallit kärsivät puutteellisesta formalisoinnista, lievästä psykologisesta epätarkkuudesta sekä kyvyttömyydestä tuottaa testattavia ennusteita käyttäytymiselle. Faruk Gulin ja Wolfgang Pesendorferin kaksivaiheinen malli, jossa päätöksentekijä valitsee ensimmäisessä vaiheessa vaihtoehtojoukon ja toisessa vaiheessa tästä joukosta kulutusvaihtoehdon, mahdollistaa päätöksentekijän kokemien houkutusten eksplisiittisen mallintamisen. Tämä johtaa psykologisesti tarkempaan malliin, jossa päätöksentekijä pystyy paitsi sitoutumaan ennakolta myös kulutusajanhetkellä vastustamaan houkutuksia harjoittamalla itsekuria. Vaikka päätöksentekijä harjoittaisikin onnistuneesti itsekuria, hän saattaa silti haluta myös sitoutua suppeampaan valintajoukkoon, koska itsekurin harjoittamisesta aiheutuu kustannuksia. Niiden seurauksena päätöksentekijä valitsee vaihtoehdon, joka on kompromissi normatiivisesta hyvyydestä ja houkuttelevuudesta. Mallissa siis sitoutumisen halun syynä ovat preferenssien muuttumisen sijaan päätöksentekijän tulevaisuudessa kokemat houkutukset. Tarkastelemalla toisen vaiheen preferenssejä riittävän laajassa joukossa päätöksentekijä saadaan mallinnettua dynaamisesti johdonmukaisena, mikä mahdollistaa yksiselitteisen hyvinvointivaikutusten arvioinnin. Mallilla osoitetaan myös olevan peliteoriaan perustuva yhteys monipersoonaisiin malleihin. Gulin ja Pesendorferin malli on kuitenkin vain lähtökohta, jossa on useita yksinkertaistuksia. Eräs sellainen on, että päätöksentekijä kärsii vain yhdestä houkutuksesta kerrallaan, ja vaihtoehtojoukko vaikuttaaa hänen valintaansa vain houkuttelevimman vaihtoehdon kautta. Lisäksi päätöksentekijä tietää, minkä laatuisista ja kuinka voimakkaista houkutuksista tulee tulevaisuudessa kärsimään. Näiden ominaisuuksien seurauksena päätöksentekijän toisen vaiheen valintakäyttäytyminen on riittävän säännönmukaista toteuttaakseen paljastettujen preferenssien heikon aksiooman. Perusmallille esitetäänkin laajennuksia, jotka heikentävät oletuksia mahdollistaen vähemmän säännönmukaisen käyttäytymisen. Näihin laajennuksiin kuuluu vaihtoehtojoukosta riippuvan itsekurin malli, jossa kyky harjoittaa itsekuria heikkenee voimakkaampien houkutusten läsnäollessa. Tällä mallilla pystytään selittämään Allaisn paradoksin tyyppistä käyttäytymistä. Toinen laajennus käsittelee tilannetta, jossa päätöksentekijä ei tiedä, mitä houkutuksia tulevaisuudessa kokee tai kuinka voimakkaita nämä ovat. Malli mahdollistaa myös useamman samanaikaisen houkutuksen kokemisen. Lisäksi esitetään kaksivaiheisen mallin laajennus äärettömän monen periodin tilanteeseen, jolloin mallin sovellettavuus paranee. Esimerkki näiden sovellusten tuloksista on se, että houkutuksista kärsivien päätöksentekijöiden käyttäminen kilpailullisissa yleisen tasapainon malleissa saattaa tuottaa tasapainoja, jotka eivät ole Pareto-tehokkaita. Lopuksi kehotetaan jatkamaan tutkimussuunnan kehittämistä tarkastelemalla useita samanaikaisia psykologisia ilmiöitä yhdessä houkutusten kanssa sekä monipuolistamaan itsekurin harjoittamisen kyvyn riippuvuutta valintajoukosta. Näin voitaisiin mahdollisesti lisätä ymmärrystä muun muassa stressitilanteiden synnystä ja niiden hyvinvointivaikutuksista.
-
(2015)Migration has been increasing steadily during the past decades and it has become an important phenomenon around the globe. It affects both the developed and the developing world and most of the migration still happens from a poorer country to a richer one (South-North migration). Migration can have both positive and negative effects for the source country’s economy. On one hand, the so-called 'brain drain', where the much-needed talent flows away, can be considered as a bad phenomenon. On the other hand, this negative effect can be mitigated i.e. by the resulting intra-family remittances that contribute to the economy of the source country. Nowadays, the amount of remittances is over three times the amount of the Official Development Aid (ODA). The possibility for migration could also potentially build an incentive for the source country’s individuals to gain education. The purpose of this thesis is to explain these effects in the context of the Least Developed Countries. In this thesis, a model is being built, which explains both the education investments and the remittance decision-making in among the families in the LDCs. The starting point is a two-sided altruistic OLG-model between the parent and the child. It explains the parent’s incentive to invest in her child’s education and also her child’s incentive for remitting money to his parent. The model is first derived in a closed country after which it is compared to a model that is open for migration. It is assumed that both the educated and non-educated worker’s can migrate. When the wage ratio between the educated and non-educated workers’ is smaller in the country of destination than in the source country, the educational attainment level doesn’t increase. Another important issue is the fact that the poor families are liquidity constrained. These assumptions, together with the symmetric information of the true ability of the migrants, are found to decrease the educational attainment level in the source country. Hence, migration seems to benefit the economies of the LDCs only from remittances. If the model assumes asymmetric information between the employer of the destination country and the migrant worker, it is possible to derive a result where the educational attainment level of the source country increases. This is because the workers with lower productivity can benefit from the higher output of the high-productivity workers. The effect is, however, temporary and if the workers are able to signal their true ability with low enough costs, the effect is also relatively small. Asymmetric information might, however, explain the discrimination that the higher than average ability migrants face and thus also explain the high proportion of entrepreneurs among the migrants compared to the destination country’s population. This thesis doesn’t take into account the effects of remittances to the economic growth. The results of the model, however, suggest that at least the LDCs may suffer from the migration due to the decreased attainment level of education and thus the resulting lower per capita output. Migration can hence deepen the poverty trap that the poor countries already face. If, however, the received remittances are used in education or other investments that helps the economy grow, the migration can still be positive also for the poor countries. The remittances may at least help to reduce the poverty of the LDCs in absolute terms.
-
(2011)Hyvinvointi koostuu paitsi taloudellisista tekijöistä, myös monista muista ulottuvuuksista. Terveyden, koulutuksen, tasa-arvon sekä yhteiskunnan tarjoaman vapauden ja turvan lisäksi pitkän tähtäimen hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti ympäristön tila ja se kuinka kestävän kehityksen mukaista on talouden toiminta. Hyvinvoinnin ollessa näinkin moniulotteinen ilmiö on sen mittaaminen hyvin haastavaa ja siksi hyvinvoinnin mittaaminen on ollut pitkään varsin kehittymätöntä. Taloustieteen teoriapohjan kehittyminen, länsimaisten yhteiskuntien uudet haasteet ja politiikan teon painopisteen siirtyminen kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen ovat nostaneet hyvinvoinnin mittaamisen kehittämisen erääksi lähivuosien tärkeimmäksi painopisteeksi Euroopan unionissa. Tässä tutkimuksessa käsitellään hyvinvoinnin mittaamista erityisesti taloustieteen näkökulmasta. Tutkimuksessa esitellään erilaisia hyvinvoinnin mittaamisen menetelmiä ja syvennytään tarkemmin varsinkin niin sanottuihin yhdistelmäindikaattoreihin. Erityisesti pohditaan yhdistelmäindikaattoreiden taloustieteellistä teoriapohjaa, tutustutaan yhdistelmäindikaattoreiden käytössä ilmeneviin haasteisiin ja testataan yhdistelmäindikaattorin soveltamista käytännössä. Hyvinvoinnin mittarina on käytetty Sustainable Society Index –yhdistelmäindikaattoria (SSI), joka aggregoi yhteen 24 eri ihmisten hyvinvointiin, ympäristön tilaan ja taloudelliseen hyvinvointiin liittyvää muuttujaa. Indikaattori on laskettu tutkimuksessa Suomelle ensimmäistä kertaa vuosille 1975 – 2008. Samaan aikaan tämän tutkimuksen kanssa SSI:n kehittäjät ovat laskeneet SSI:n Hollannille samoille vuosille. Tutkimuksen mukaan yhdistelmäindikaattoreiden teoriapohja on varsin vajavainen. Niiden soveltamisessa suurimmat haasteet liittyvät riittävän ajantasaisen ja luotettavan tilastotiedon saatavuuteen. Toisaalta yhdistelmäindikaattoreiden etuna on, että niihin on monia muita hyvinvoinnin mittareita helpompi sisällyttää laaja kirjo erilaisia hyvinvoinnin osa-alueiden kehitystä kuvaavia muuttujia, kun yhteistä mittayksikköä ei tarvita. Näin ne pystyvät ottamaan muita seurantavälineitä kattavammin huomioon hyvinvoinnin eri osa-alueita. SSI:n mukaan Suomessa hyvinvointi on kaiken kaikkiaan hieman laskenut tarkasteluajanjaksolla. Hyvinvointi kasvoi 1990-luvun alun lamaan asti, jolloin hyvinvoinnissa tapahtui suuri notkahdus. Tämän jälkeen suunta on ollut taas kasvava, joskaan ennen lamaa vallinnutta hyvinvoinnin tasoa ei ole vieläkään saavutettu. Tulosten mukaan Suomessa hyvinvointi on paremmalla tasolla kuin Hollannissa. Kuitenkin hyvinvoinnin kasvu on Hollannissa ollut tarkasteluajanjaksolla nopeampaa ja ero maiden välillä on koko ajan kaventunut. Tutkimuksen lopussa tehdään ehdotuksia kuinka hyvinvoinnin mittareita ja etenkin SSI:ä tulisi jatkossa kehittää, jotta ne soveltuisivat paremmin juuri Suomen hyvinvoinnin mittaamiseen.
-
(2014)The number of international migrants has been steadily increasing from the 1960s onwards. Especially the developed countries have been net gainers of migration, whereas the developing countries have been net losers of emigrants. Because particularly the amount of skilled emigrants has been increasing, brain drain has become a concern. A common understanding of detrimental brain drain dominated the economic literature until the mid-1990s. However, during the 1990s it was noticed that migration into developed countries engenders incentives to invest in education and consequently increases the amount of skilled individuals in developing countries. The purpose of this thesis is therefore to study potential gains from brain drain. The thesis first introduces a simple overview of brain drain. Because the level of schooling determines to a great extent the state of the economic development, the survey pays attention to the effects of emigration on educational decisions. By allowing a proportion of the skilled workers of a developing country to migrate into a developed country, the latent ability of the last individual to acquire education decreases. Consequently, brain drain induces an incentive effect. Secondly, a more detailed human capital accumulation model is introduced to find support for the simple overview of brain drain. By utilizing a wage-setting equation determined by the production sector and a skill-setting equation defined by the utility maximizing individuals, an equilibrium analysis of brain drain is performed. It is assumed that the level of economic development, and consequently the wage-setting equation, depends on human capital through imitation and innovation activities. By examining the impacts of human capital on economic growth, it is shown that an increase in the stock of skilled human capital speeds up the growth the more the closer the economy is to the world´s technological frontier. As the country still approaches the technological frontier, the accelerating effect weakens. Both approaches find certain circumstances which lead to economic gains as a result of brain drain. Particularly, it is detected that the wage rate of the developed country relative to the wage rate of the developing country needs to be sufficiently high in order to engender an incentive effect. Furthermore, the emigration possibility of the skilled individuals must be low enough. The simple overview of brain drain also shows that the amount of highly skilled individuals cannot be previously high. Otherwise the incentive effect does not operate. At the same time, the human capital accumulation model emphasizes that individuals face a minimum subsistence level which creates a liquidity constraint. If the standard of living of the developing country falls below the standard of living of the developed country, the liquidity constraint restricts the educational decisions. Therefore, poverty trap is still a possibility for extremely poor countries. According to the analysis, the best potential for brain drain to result in positive effects on the source country of emigration is for middle-income countries.
-
(2011)Euroopan unionin liikennepolitiikan yhtenä tavoitteena on vähentää tieliikenteen ulkoisvaikutuksia, joita ovat esimerkiksi ruuhkat, saasteet, melu ja liikenneonnettomuudet. Keinona Euroopan unioni esittää tieliikenteen hinnoittelujärjestelmien tehostamista ja ulkoisvaikutusten kustannusten ohjaamista niiden aiheuttajien maksettavaksi. Tavoitteena on siirtyä ajoneuvojen hankinnan ja omistamisen verottamisesta kohti liikkumisen ja tienkäytön veroja ja maksuja. Pitkän aikavälin kehityssuunta on kohti rajakustannushinnoittelua, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi GPS paikannukseen perustuvalla kansallisella kilometriperusteisella tienkäyttömaksulla. Tieliikenteen käyttäjät maksaisivat ajettujen kilometrien mukaan ja kilometrille kohdistuvaa maksua voitaisiin vaihdella esimerkiksi paikan, ajan ja ajoneuvon ominaisuuksien mukaan. Taloustieteen mukaan Euroopan unionin tavoite tieliikenteen rajakustannushinnoittelusta on järkevä ja johtaisi tehokkaaseen resurssien allokaatioon. Euroopan unionin linjaukset noudattavat yleisempää kansainvälistä kehityssuuntaa. Suomi on Baltian maiden ohella ainoa Manner-Euroopan maa, jossa ei ole käytössä minkäänlaisia tienkäyttömaksuja. Vaikka Suomen tieliikenteen verotus on kansainvälisesti korkea, sen rakenne kaipaa uudistamista. Suomen verotuksen painopiste on omistamisen verottamisessa ja nykyisen verotuksen ohjaavuusvaikutukset ovat rajalliset. Etenkin polttoaineverotukselle lisähaasteita tuovat ajoneuvojen uudet energialähteet ja entistä matalampi polttoaineen kulutus. Vaikka teknologia kehittyy, autoilla tulee edelleen olemaan yhteisiä ominaisuuksia - ne tarvitsevat väylätilaa liikkumiseen ja parkkitilaa säilytykseen. Tutkin tässä työssä Suomen nykyisen tieliikenteen verotuksen korvaamista kansallisella kilometriperusteisella tienkäyttömaksulla. Uudistus parantaisi tieliikennemarkkinoiden tehokkuutta, mutta parantaisiko se myös oikeudenmukaisuutta? Yksi isoimmista huolenaiheista mitä tahansa uutta hinnoittelu- tai verouudistusta suunniteltaessa on hyväksyttävyys ja siten oikeudenmukaisuus. Työssäni havaitsen, että Suomen nykyinen tieliikenteen verotus ei ole tehokas eikä monelta osin oikeudenmukainen. Verouudistukset kohtaavat usein kiivasta vastustusta ja etenkin tienkäyttömaksuille hyväksyttävyys on ongelma. Uudistuksista keskusteltaessa on myös tärkeää tutkia mitä ollaan uudistamassa. Millaisia hyvinvointivaikutuksia vallitsevalla järjestelmällä on? Myös nykyinen järjestelmä on arvovalinta, jonka oikeudenmukaisuutta on aika-ajoin syytä tarkastella.
-
(2012)Asuntolainakanta muodostaa noin 75 % suomalaisten kotitalouksien ja lähes kolmanneksen koko kansantalouden lainakannasta. Lisäksi noin 90 % lainoista on kiinnitetty korkeintaan vuodeksi kerrallaan voimassa oleviin vaihtuviin viitekorkoihin, jotka määräytyvät Euroalueen rahoitusmarkkinoilla. Sitä kautta näiden korkojen muutokset näkyvät suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa varsin nopeasti. Viitekorkojen muutosten lisäksi, myös asuntolainamarginaalit ovat vaihdelleet huomattavasti. Asuntolainamarginaalin tasoon vaikuttavat esimerkiksi pankkien välinen kilpailu, kustannustehokkuus ja luottotappioiden määrä Suomessa. Näiden lisäksi osittain kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden määrittämät pankkien omat rahoituskustannukset ja Euroalueella yhteisesti sovitun pankkisääntelyn määrittämät pääomavaatimukset vaikuttavat siihen, minkälaista asuntolainamarginaalia pankit voivat tarjota. Tämän tutkielman tarkoitus, on selvittää miten keskimääräinen asuntolainakorko ja korkomarginaali määräytyvät Suomessa. Asuntolainakoron määräytymistä selvitettiin yksittäisen pankin voitonmaksimointiin perustuvan teoreettisen Monti-Klein mallin avulla. Mallin ratkaisusta saatiin selville, mitkä muuttujat tulisi ottaa huomioon asuntolainakoron ja korkomarginaalin tasoa selitettäessä. Lisäksi saatiin selville, minkä suuntaisia vaikutuksia näillä muuttujilla tulisi olla. Teoreettinen malli ei kuitenkaan selittänyt koron määräytymisen dynamiikkaa, jolla on aiempien tutkimusten mukaan huomattava merkitys, selittäjien vaikuttaessa asuntolainakorkoon osin viiveellä. Dynaamisten tekijöiden lisäksi selvitettiin uusien Basel III säännösten nykyisiä ja osittain tulevia vaikutuksia asuntolainamarginaaliin. Tutkielman empiirisessä osassa testattiin teoreettisen mallin tuloksia Suomen aineistossa staattisen regressiomallin avulla. Tämän lisäksi selvitettiin kirjallisuudessa usein käytetyn, muuttujien yhteisintegroituvuuteen perustuvan virheenkorjausmallin puitteissa, minkälaista dynamiikkaa asuntolainakorko noudattaa. Teoreettisen mallin mukaiset selittäjät toimivat Suomassa varsin hyvin. Tutkielman mukaan keskeisimmät asuntolainakoron selittäjät ovat viitekorko, pankin tehokkuus, sekä pankin rahoituskustannukset. Lisäksi uusien vakavaraisuussäännösten arvioidaan vaikuttavan marginaaliin huomattavasti. Luottotappioiden riskin rooli on empiiristen mallien puitteissa epäselvä. Luottotappioita on tarkasteluaikana esiintynyt hyvin vähän suhteessa asuntolainakantaan, joten niiden rooli marginaalin muodostuksessa on todennäköisesti vähäinen. Edellä mainitut selittäjät toimivat osittain viiveellä siten, että siirtyminen uuteen tasapainotasoon tapahtuu noin puolen vuoden viiveellä. Lisäksi osittain aiemmista tutkimuksista poiketen, viitekorolla näyttää olevan vaikutusta asuntolainamarginaaliin. Tulosten mukaan yhden prosenttiyksikön muutos viitekorossa muuttaa asuntolainakorkoa 0,9 prosenttiyksikköä samansuuntaisesti. Tätä voidaan selittää markkinakorkojen ja pankin koko taseesta laskettavan nettomarginaalin positiivisella suhteella, alhainen korkotaso laskee pankin nettomarginaalia, jolloin asuntolainamarginaalia on nostettava vastaavasti.
Now showing items 21-40 of 106