Browsing by discipline "Skogsekonomi"

Tutkimuksessa tarkastellaan valtioneuvoston 12.2.2015 hyväksymää Suomen kansallista metsäohjelmaa “Kansallinen met-sästrategia 2025” Metsästrategian vuoteen 2050 tähtäävä visio on: “Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin läh-de”. Metsästrategian tavoitteena on voimakas puuntuotannon lisääminen ja samanaikaisesti toimien ekologinen kestävyys on asetettu edellytykseksi puuntuotannon lisäämiselle. Lisäksi vision mukaisen metsistä saatavan hyvinvoinnin kasvattamisen to-detaan olevan riippuvainen metsän eri käyttötarpeiden yhteensovittamisesta. Metsien käytön ekologisen ja sosiaalisen kes-tävyyden edistämisen voidaan siis käsittää olevan metsästrategiassa yhtäläisiä tavoitteita metsien taloudellisesti kestävän käytön kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan strategian puuntuotannollisten tavoitteiden kestävyyttä, kestävyysajattelun kehittymistä, painottuen taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tarkasteluun, sekä ajattelun siirtymistä käytäntöön. Kirjallisuuskatsauksessa lähdetään liikkeelle strategian tavoitteiden mukaisen puuntuotannon lisäämisen vaikutuksista. Ensinnäkin tarkastellaan, mihin tekijöihin puuntuotannolliset tavoitteet perustuvat, odotetun kysynnän ja hakkuumahdollisuuksien valossa. Toiseksi, tarkastellaan voidaanko puuntuotantoa lisäämällä saavuttaa suunniteltuja ilmastohyötyjä ja kolmanneksi, tarkastellaan puuntuotannon lisäämisen vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen. Toisessa osassa tutkimusta tarkastellaan ensin kuinka kestävyys ymmärretään kirjallisuudessa ja toisaalta, kuinka kestävyyden mittarit on määritelty strategiassa. Toiseksi, esitettyjen mittareiden perusteella arvioidaan metsästrategian strategisten hankkeiden kohdistumista kestävyyden eri osa-alueisiin sekä tarkastellaan erikseen puuntuotannon lisäämiseen ja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen tähtääviä hankkeita. Lopulta, tarkastellaan valtion tukien kohdistumisen suhteellista ja absoluuttista muutosta puun tuotannossa sekä metsien monimuotoisuuden turvaamisessa Historiallisesti Suomen metsien kestävää käyttöä on ohjannut ajatus puuntuotannollisesta kestävyydestä ja kuutiomäärän maksimoinnista metsätalouden kannattavuuden mittareina. Suurimman yhteiskunnallisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi tulisi kannattavuuden tarkastelussa kuitenkin taloustieteen mukaisesti kiinnittää huomiota taloudellisiin suureisiin, kuten hintaan, kustannuksiin ja korkokantaan. Tarkasteluun tulisi metsien käytön osalta sisällyttää myös metsien markkinattomat hyödyt, kuten metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien hiilinielut sekä muut metsien käyttöön liittyvät arvostukset. Strategian kestävyysajattelu on tässä mielessä kehittynyt edeltäjiinsä nähden, sillä se tunnistaa kilpailulliset markkinat, joilla markkinoita tasapainotetaan kohdistamalla julkinen ohjaus markkinattomiin julkishyödykkeisiin, edellytyksenä metsätalouden kannattavuudelle. Toisaalta, puun tuotannon maksimointi nähdään edelleen tärkeänä tekijänä kansantalouden kannattavuuden mittaamisessa. Tämä aiheuttaa jo lähtökohtaisesti sen tilanteen, että puuvarojen optimaalista käyttöä arvioitaessa sivuutetaan muut kuin puuntuotannolliset hyödyt. Lisäksi ajatus siitä, ettei puuntuotannon kansantaloudellinen kannattavuus vastaa sen yksityistaloudellista kannattavuutta, aiheuttaa tilanteen jossa kilpailullisiin markkinoihin voidaan puuttua muuten kuin taloustieteellisin perustein. Puuntuotannon maksimoiminen kansantaloudellisen kestävyyden mittarina ei siis edistä kilpailullisten markkinoiden syntymistä tai yksityismetsätalouden kannattavuutta. Ilmastonäkökulmasta metsien lisääntynyt hyödyntäminen ei vähennä ilmakehän hiilidioksidia halutulla tarkastelujaksolla. Lisäksi toimiin liittyvät epävarmuudet vaarantavat sekä toiminnan taloudellisen että ekologisen kestävyyden. Monimuotoisuudelle lisään-tyvien hakkuiden todetaan metsästrategiassa edustavan uhkatekijää. Esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan edistä metsäluonnon monimuotoisuuden tilan kehittymistä ainakaan lähivuosina ja strategiassa suuri painoarvo laitetaankin METSO-suojeluohjelman onnistumiselle. Kokonaisuudessaan metsästrategian toimenpiteet kohdistuvat 2020-luvulle, joten sen vaikutuksia puun tuotannon lisäämiseen tai monimuotoisuuden tilan parantamiseen ei voida vielä arvioida. Suurin merkitys on tällöin valtion tuilla, jotka puuntuotannon osalta ovat laskeneet 25 %, talousmetsien luonnonhoidon osalta 61 % ja suojelun osalta 65 % vuoden 2010 tasosta. Valtion tukipolitiikassa ei tällä hetkellä näy strategian ajatus metsien

Tässä työssä kontortamännyn mahdollisuuksia metsätaloudessa tarkastellaan puuntuotannon kannattavuuden ja teollisen käytön sekä toimintaympäristön rajoiteiden: ympäristön, yhteiskunnan ja metsänhoidon näkökulmista. Kontortamännyn kasvatuksen kannattavuutta tarkastellaan vertaamalla sitä männyn kasvatuksen kannattavuuteen. Tarkastelu tehdään käyttämällä nettonykyarvolaskentaa. Lisäksi nettonykyarvolaskennan parametreille suoritetaan herkkyysanalyysi, jotta kontortamännyn kasvatuksen kannattavuuteen eniten vaikuttavat tekijät voidaan tunnistaa. Aiheesta tekee käytännöllisesti merkittävän kontortamännyn parempi tuottavuus suhteessa mäntyyn. Tämä vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen nostamalla hakkuukertymiä ja lyhentämällä kiertoaikaa. Työssä käytetyn aineiston ja simulointimenetelmän perusteella lasketut nettonykyarvot kontortamäntyskenaarioille olivat merkittävästi korkeammat kuin vastaaville mäntyskenaarioille lasketut nettonykyarvot, mikä kertoo kontortamännyn hyvästä kannattavuudesta metsänkasvatuksessa. Tuloksia tulkitessa tulee ottaa huomioon simulointimenetelmän rajoitteet sekä aineiston edustavuus. Suurimmiksi toimintaympäristöstä johtuviksi rajoitteiksi todettiin varauksellinen suhtautuminen vieraisiin puulajeihin, sertifioinnin rajoitteet sekä patologiset ja entomologiset riskit. Metsänhoidollisten tekijöiden ei todettu rajoittavan kontortamännyn käyttöönottoa. Merkittävin kysymys, mikä kontortamännyn käyttöönottoon laajassa mittakaavassa liittyy, on että kompensoiko parantunut puuntuotanto ja metsätalouden kannattavuus toimintaympäristön riskit ja rajoitteet.

The aim of this study is to examine the profitability of cultivation and stand rotations of Norway spruce in Finland. This information is needed by the forest owners when making decisions on forest cultivation. The results were compared to previous studies and to silviculture recommendations published by the Forestry Development Centre TAPIO’s in 2006. Forest management chains used in this study were simulated with the Forest Research Institute’s Motti program. Six different management chains in two different forest types, Oxalis-Myrtillus (OMT) and Myrtillus (MT), were simulated in the thermal area of 1300 with planting density of 1300, 1700 and 2100 per hectare. Either one, two, three or four thinnings were done for each of the planting density variations. Based on the results from these cultivations, the spruce cycle was analysed by comparing the value of the growth to alternative rates of return. Profitability calculations were based on the Motti programme and timber stumpage prices were obtained from the Metinfo service. The results showed that the optimal rotation periods were in line with previous studies. The rotation periods settled between 60–90 years depending on the rate of return that was required. However, the results were not identical to the theoretical optimum models. The Motti program forest management recommendations, are in line with the previous studies when requiring a four percent return. Sensitivity analysis of prices and costs were calculated for the rotation and based on the results, even by varying the price and cost by one third, this had very little effect on the optimal rotation time. The most important factor for the rotation period is the function of the tree's growth, which of course, is affected by the forest management measures.

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen teoreettinen osa esittelee yhteiskunnallisten hankkeiden arvottamiseen liittyvää koti- ja ulkomaista kirjallisuutta. Empiirinen osa tutkii Savonlinnasta poimitun metsätilaotoksen avulla maiseman- ja luonnonhoidon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia tilojen metsänomistajille sekä vertaa näitä tuloksia haastattelututkimuksesta saatuihin vastauksiin maksuhalukkuudesta monimuotoisuuden hyväksi. Lähdeaineisto Metsämaiseman- ja luonnonhoidon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia tutkittaessa case-aineistona käytettiin keskeisen Saimaan Pihlajaveden saaristoalueen 24 tilaa, joiden omistajat olivat tilanneet Etelä-Savon metsäkeskukselta uudentyyppisen maiseman- ja luonnonhoidon arvot huomioivan metsäsuunnitelman. Samalla aineistolla suoritettiin myös metsänomistajien haastattelu, jonka avulla selvitettiin metsänomistajien maksuhalukkuutta monimuotoisuudesta ja maisemamansuojelusta. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä nykyisistä metsänhoitosuosituksista ja alueelle kaavailluista luonnonsuojeluhankkeista. Aineiston käsittely Taloudellisia vaikutuksia tutkittaessa maisema- ja luontoarvoja korostavaa metsäsuunnitelmalaskelmaa verrattiin maksimaaliseen puuntuotantoon tähtäävään metsäsuunnitelmaan. Näiden kahden vaihtoehtoisten laskelman välinen erotus tulkittiin monimuotoisuuden turvaamisen metsälötason puuntuotannolliseksi vaikutukseksi. Vastaavasti haastatteluosuudessa metsänomistajilta kysyttiin, kuinka paljon he olisivat valmiita luopumaan metsätuloistaan monimuotoisuuden edistämiseksi. Maksuhalukkuutta tutkittaessa käytettiin contingent valuation -menetelmää. Tulokset Siirtyminen ns. perinteisestä metsänkäsittelystä maiseman- ja luonnonhoidon huomioivaan metsänkäsittelyyn pienentää metsästä saatavia nettotuloja ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana 36 % eli 289 mk/ha vuosittain. Vastaavasti metsänomistajien maksuhalukkuus monimutoisuuden edistämisestä oli 5,3 % metsätuloista, joka on rahassa 18 mk/ha vuosittain. Nettotulojen merkittävä pieneneminen selittyy kohteen arvokkailla maisema-arvoilla ja ekologisten elinympäristöjen runsaalla lukumäärällä. Tulosten tilastollista luotettavuutta ei otoksen pienuuden vuoksi voitu tarkastella.

This thesis studies market demand and supply in the voluntary forest carbon markets. The first section focuses on demand and provides an overview about the market mechanisms, buyer’s reasons to buy credits, and current demand in the markets. Supply will be studied with supply-chain approach. Supply-chain is a system moving a product or service from supplier to customer. The supply-chain section is divided into three parts. The first part finds out whether or not forests have the ability to sequester carbon and what kind of forest projects there has been. It also introduces the processes in which forest carbon credits are issued. The second part focuses on certification and verification schemes. Third part presents market places and the actors involved in carbon credit trading. Carbon markets will be evaluated on foreign and domestic basis. The aim of this thesis is to find out how well the voluntary carbon markets meet the conditions of perfect competition. The theory is based on the theory of competitive market structure and the price mechanism, where demand equals supply at the equilibrium price and quantity. The equilibrium should be found automatically within a perfectly competitive market when buyers and sellers interact. The empirical part of the study examines carbon credit issuance, project processes, certification and markets. The research questions are: 1. Do markets have infinite buyers and sellers? 2. Are products homogenous? 3. Do consumers and producers have perfect knowledge of price, utility, quality and production methods? 4. Is it easy to enter or exit the markets? The thesis is based on literature. Standards, marketplaces, and projects that were selected to the study were chosen according to the popularity based on market volume or forest-related characters. The research approach is qualitative. The collected data was analysed using content analysis. Economics and market theory form the theoretical basis of the analysis. Classification of the data is based on the theoretical framework. According to the theories a loose framework was formed to allow data reduction. Framework divides demand and supply-chain into separate parts. Research question number one is examined using a demand section. Research questions numbers 2-4 are examined using supply-chain sections. The study resulted in a conclusion that voluntary forest markets do not meet the conditions of perfect competition. Voluntary forest carbon markets are not perfectly competitive. Instead markets are uncompetitive where commodities are heterogeneous. There is only limited amount of forest projects and forestry based credits. Unit price is set to match the cost, in which case it is not determined by the market. Price-setting is possible because it is possible to differentiate projects. Imperfect competition in the market remains for mobility obstacles between markets have been set. Credit certified under certain standard, are not generally acceptable to another standard. The study results support the findings of studies conducted in the past.

The aim of this study was to compare economics of three different forest management scenarios in Central Finland: a single-tree selection system, a group selection system and forest management activities under Finnish Forest Management Practice Recommendations which are commonly in use in Finland. Single-tree and group selection systems are natural disturbance-based forest harvesting methods which are used to create an small-scale variation of habitats. These methods may be feasible especially in specific forest areas where the goal is to maintain the biodiversity, landscape and multiple forest use in addition to commercial use. An area managed under selection cuttings results in an uneven-aged forest structure where the diameter distribution of trees reminds the reverse-J shaped curve. Natural regeneration and periodic harvests of large sawtimber-sized trees are the most important financial benefits of uneven-aged management. However, it is still uncertain does the uneven-aged management succeed in circumstances of Finland. This study evaluated economic effects of the simulated transformation from even-aged to uneven-aged structure in Isojärvi Environmentally Valuable Forest which is under the administration of Metsähallitus and situated in Kuhmoinen. The data used in the study consist 405 Norway spruce dominated stands and 636 hectares of forest land. All simulations were made for 40 years from present with SIMO software using 3 % and 5 % interest rates. Individual tree models were used in forest development prediction and 5-year time steps in simulations of forestry operations. The aim of these simulations was to find out cutting volumes of timber assortments, discounted cashflows as well as the amount of growing stock and its variation. The automated mobile phone follow-up system with MobiDoc2 application was used to collect acceleration data, GPS-data and input data of forest machines. These data were then used to model harvesting unit costs. Finally, net present values were calculated for every management scenarios and discounted harvesting costs were reduced of these NPVs. Study results show that the NPV calculated with an interest rate of 3 % was highest for Forest Management Practice Recommendations (8076 €/ha). The NPV for single-tree selection was 91 % (7420 €/ha) and the NPV for group selection system was 99 % (8076 €/ha) of Forest Management Practice Recommendations. Comparative statics indicated that calculating NPVs with an interest rate of 5 % did not significantly affected the differences between NPVs. The unit cost of single-tree harvesting was 0,8 €/m3 lower than for thinning and 7,2 €/m3 higher than for clear cutting. The unit cost of group selection was 0,7 €/m3 higher than for clear cutting. Study results show that transformation from even-aged to uneven-aged forest structure creates economic losses even if the trees are old and the cuttings are intensive. The economic loss is an opportunity cost of continuous cover forestry.

The general change in the population structure and its impacts on the forest ownership structure were investigated in the thesis. The research assumed that the structural change in society has an effect on the outlook of the non-industrial private forest ownership. The changes in the structure of society were mainly restricted to population, education and occupation structures. The migration of the rural population into cities was also taken into consideration. The structural changes both in society and the non-industrial private forest ownership were examined as phenomena and their development directions were investigated since the middle of the 1970s. It could be established that the changes in the structures were mainly of the same kind in society as in forest owner structure. The clearest similarities between the changes in population and forest owner structure could be found in an increased mean age, a decrease in the 18 to 39 age bracket, those without a degree and in the farmers' shares. Furthermore it could be stated that migration into cities had taken place among both the forest owners and the general population. The main part of the research was concentrated on estimating regression models that explain the non-industrial private forest ownership change by the structural change in the population. A panel data was gathered from population statistics and previous forest ownership research information. The panel contained the years 1990 and 1999. With the assistance of the panel data it was possible to estimate regression and fixed effects' models that explained the structural changes in the non-industrial private forest ownership by evolution in the whole population. In the use of the estimated models authorities' forecasts considering the population were exploited. Only a few of the estimated models were statistically significant. This could be explained due to lack of a larger panel data. In addition the structural change of the non-industrial forest ownership was forecasted by trends.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taloudellisesta näkökulmasta, kuinka tärkeänä yksityinen metsäomistaja pitää metsäomaisuuttaan. Tarkoituksena on tuoda esiin metsä yhtenä omaisuuslajina ja selvittää kyseisen omaisuuslajin merkitys ja hyödyntäminen metsänomistajan näkökulmasta, niin sijoitusmuotona, kuin osana kokonaisvarallisuutta. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus oli kerätä tietoa ja tarkastella millaisia Danske Bankin metsänomistaja-asiakkaat ovat. Mitkä ovat heidän metsänomistuksen motiivit ja tavoitteet sekä kuinka tärkeänä omaisuuslajina ja talouden turvaajana he metsäomaisuutta pitävät. Tutkimuksen perusjoukko koostui Danske Bank Oyj:n metsänomistajista, joilla oli metsätili. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus, jossa empiiristä havaintoaineistoa tarkastelemalla ja analysoimalla kerättiin informaatiota yksityismetsänomistajien metsään liittyvistä taloudellisista arvostuksista ja metsän taloudellisesta hyödyntämisestä. Lisäksi selvitettiin metsäomistaja-asiakkaiden pankkipalveluihin liittyviä arvostuksia ja tarpeita. Havaintoaineistoa tarkasteltiin aineistosta muodostettujen luokkien sekä muiden demografisten taustapiirteiden perusteella. Aineiston luokat määriteltiin vastaajien iän, omistamansa metsäpinta-alan ja metsän hoitamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän aktiivisuuden mukaan. Tarkastelun keskeisimpänä kohteena oli metsänomistajien aktiivisuus. Aktiivisuutta pyrittiin analysoimaan logistisen regressiomallin avulla. Tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttivat metsänomistaja-asiakkaan aktiivisuuteen. Havaintoaineistoon sovitettujen logististen regressiomallien perusteella havaittiin metsäpinta-alan koolla sekä sukupuolella olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus aktiivisuuteen. Tutkimuksesta keräämään aineiston perusteella voidaan todeta metsäomaisuudella olevan taloudellista turvaa tuova vaikutus. Metsäomaisuus aiotaan säilyttää suvussa ja siirtää myöhemmin nuoremmille sukupolville. Virkistysarvoja ja sen tuomaa taloudellista turvaa sekä sieltä saatavia puukauppatuloja arvostetaan. Metsillä on myös merkittävää tunnearvoa ja useat metsänomistajat, kokevatkin vaalivansa sukunsa perintöä. Tutkimuksessa havaittiin, että metsiä arvostettiin sijoituskohteena. Valtaosa metsänomistaja-asiakkaista oli tyytyväinen metsäomaisuuteensa sijoituskohteena. Metsänomistajat ovat tämän kyselytutkimuksen mukaan varovaisia sijoittajia, jotka ennemminkin haluavat turvata omaisuutensa, kuin kerryttää sille tuottoa riskisesti. He omistavat keskimääräistä huomattavasti enemmän metsää, ja ovat jossain määrin tietoisia metsänsä taloudellisesta arvosta.

Sustainable forestry has been the primary principle of Finnish forest policy for decades. However the concept has extended to areas of ecological and socio-cultural sustainability alongside with the more usual economic sustainability. Goals for the use of forests have multiplied and made an impact on forest legislation and policy programmes. Timber production remains as the main objective of forest policy but other objectives, such as carbon sequestration and preservation of forest biodiversity, have also reached the policy agenda. The co-production of material and immaterial goods in forests is not straightforward and the conflicts can prevent a consistent implementation of sustainable forestry. The purpose of the study is to develop a comprehensive evaluation matrix (or table) in order to determine the logic and structure of forest policy instruments. The matrix comprises the evaluation of goals, motivation, effects and effectiveness of instruments. Theories considering process and impact evaluations are used in the analysis. Furthermore, the table is tested in practice by examining the following three policy instruments: 10§ of the Forest Act, public funding for tending of young stands and public forest planning. Content analysis was used in examining the data set of policy documents. The evaluation matrix enables a systematic assessment of policy instruments. It provides information on the consistency of the aim and effects of the instrument. Certain points in the table were sometimes difficult to fill in, but the reason can be in the structure of the instrument that public documents provide rather than in the structure of the matrix. In general, more detailed information on policy goals and motivation of the instruments would make public forest policy more transparent. In addition, the use of indicators that measure effectiveness should be further increased for easier evaluation of policy effectiveness.

The aims of this study were to update an accounting model suitable for profitability calculations in family forestry, to test the MELA-software for evaluating stand and bare land values and to test the presented accounting model with two family forest properties located in Päijät-Häme area. Owners of the case forest properties provided bookkeeping notes, tax information, timber sales details, felling information, an estimation of entrepreneurial work and the amount of wood products taken for private use from year 2013. Forest Management Association Päijät-Häme provided numerical forest plans including stand level information from properties as well as association-level average stumpage prices and unit costs from years 2012 and 2013 for MELA-software calculations. MELA-software was employed to calculate the values of stands and bare land. The accounting model for family forestry was updated according to the requirements of international accounting standards (IFRS/IAS) and the forest stand liquidity effects of amended Finnish forest act of 2014. Profit and loss statement and balance sheet were illustrated by presenting average results per hectare for the case forest properties. Total net values of the forest property, divided into stumpage value, bare land value and goodwill value, were placed as non-current assets on the balance sheet. The changes in goodwill and stumpage values were also taken into account in the profit and loss statement. Current assets of the balance sheet included only items, which will be realized in the near future, like sold but not yet felled trees or harvested round woods, which are waiting for the transport. Additionally the balance sheet was amended with short-term tax income liabilities. The profitability of private forest properties was analyzed by using relative profitability indicators, which were return on investment (ROI), return on equity (ROE) and return on assets (ROA). The case forest properties had different structures in business and growing stock and therefore the accounting model could describe interesting results, even though the analyzed fiscal period was only one year. The results of the study can be utilized in developing profitability information services for forestry, for example the Economy Doctor by Natural Resources Institute Finland.